Vuonna 2021 toiminta heijasti monin tavoin koronakriisin esille nostamia teemoja.
Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta (TJNK) on opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijaelin, joka seuraa tieteen, taiteen ja tekniikan eri alojen saavutuksia Suomessa ja ulkomailla sekä muun kansallisen ja kansainvälisen tiedon kehitystä.
TJNK:n toiminnan tavoitteena on edistää tutkitun tiedon julkistamista ja käyttöä yhteiskunnassa. Tietoa tuotetaan tieteen ja tutkimuksen, tutkivan journalismin ja muun luotettavan tiedon hankinnan keinoin. TJNK tehtävät osaltaan edistävät tutkitun tiedon avoimuutta ja saavutettavuutta sekä kansalaisten luottamusta ja osallisuutta tieteeseen ja tutkimukseen.
TJNK palkitsee tiedonjulkistamista tekemällä esityksen tiedonjulkistamisen valtionpalkinnoista. TJNK mahdollistaa uuden tiedon julkistamista jakamalla tiedonjulkistamisen apurahoja. Vähälevikkisen tietokirjallisuuden saatavuutta edistetään osallistumalla nk. kirjastojen ostotukilistan laatimiseen.
Asiantuntijarooliaan TJNK toteuttaa laatimalla tutkitun tiedon viestinnälle suosituksia ja nostamalla keskusteluun ajankohtaisia asioita. TJNK osallistuu vastuullisen tieteen viestintäyhteistyön toteuttamiseen. TJNK ylläpitää työsuhteita pohjoismaisiin kansallisen tason tiedeviestintätoimijoihin ja työskentelee monikielisen tiedeviestinnän Helsinki-aloitteen kansainvälisessä verkostossa.
Laadukas tieto kuuluu kaikille!
Toimikaudeksi 2021 – 2024 nimetty TJNK linjasi tulevan toimikauden motoksi Laadukas tieto kuuluu kaikille!
Motto kuvaa tiedonjulkistamisen periaatteita: Luotettavan tiedon on oltava saatavilla eli mahdollisimman avoimesti meidän kaikkien ulottuvilla. Lisäksi sen on oltava saavutettavaa. Saavutettava tieto tarkoittaa muutakin kuin käyttäjäystävällisiä digitaalisia ratkaisuja. Saavutettava tieto viestitään niin, että käyttäjä sen myös ymmärtää.
Toiminnan motolla on myös suora yhteys neuvottelukunnan vuonna 2013 julkaisemaan tiedeviestinnän ensimmäiseen kansalliseen Tiede kuuluu kaikille! -toimenpideohjelmaan.
Tämän jälkeen neuvottelukunta on linjannut tiedeviestintää Viesti rohkeasti, vaikuta vastuullisesti -tiedeviestinnän suosituksissa (2018) ja Tiedeosaaminen muuttaa maailmaa -tiedekasvatuksen suosituksissa (2021).
Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot
Valtiovallan osoittamalla tunnustuksella on erityinen merkitys ja asema suomalaisessa palkitsemisjärjestelmässä. Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot myönnetään tieteellisen, taiteellisen ja teknologisen tiedonvälityksen alalla tehdystä merkittävästä tiedonjulkistamistyöstä, joka on lisännyt kansalaisten tietämystä ja antanut virikkeitä yhteiskunnalliselle keskustelulle. Palkinnot myöntää opetus- ja kulttuuriministeriö TJNK:n esityksestä. Palkintoesityksen tekijänä TJNK on riippumaton, eri alojen tunnustetuista asiantuntijoista koostuva taho, mikä lisää palkinnon arvostusta.
Nuorten näkökulma ja terveystieto
Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen jakoi kahdeksan tiedonjulkistamisen valtionpalkintoa esimerkillisestä tiedonjulkistamistyöstä. Palkintojuhla järjestettiin 16.9.2021 Kansallisarkistossa.
Palkinnot heijastivat erityisesti koronakriisin esille nostamia teemoja, kuten huolta nuorten hyvinvoinnista ja mielenterveydestä. Palkituissa oli poikkeuksellisen paljon nuoria tekijöitä, nuorten maailmaa kuvaavia teoksia ja tiedonjulkistamisen tapoja, joissa nuorilla on aktiivinen rooli. Korona-aika korosti myös luotettavan terveys- ja hyvinvointitiedon tärkeyttä.
Tiedonjulkistamisen apurahat
Apurahoilla tuetaan monipuolista, monikanavaista ja uudistuvaa tietokirjoittamista ja tiedonjulkistamista. TJNK jakoi kokouksessaan 10.9.2021 yhteensä 570 000 euroa (vuonna 2020 jaettiin 400 000 euroa) tiedonjulkistamisen apurahoina. Apurahan sai yhteensä 85 hakijaa. Apurahoista 468 250 euroa eli 82 prosenttia jaettiin tietokirjoille (67 hanketta). Lisäksi rahoitettiin yhdeksän muuta tietokirjoittamisen hanketta, viisi tiedonjulkistamisen yhteistoiminnan ja neljä muuta tiedonjulkistamisen hanketta. Kuusitoista henkilöä sai pitkän työskentelyapurahan (6 tai 8 kuukautta).
Neuvottelukunta arvioi yhteensä 366 hakemusta. Päätökset perustuvat hakemusten keskinäiseen vertailuun ja kokonaisarviointiin. Apurahat ovat harkinnanvaraisia.
Ajankohtaisaiheina hakemukissa ja myönnöissä näkyivät koronapandemia ja salaliittoteoriat.
Kirjastoapurahalain uudistus
TJNK:n pääsihteeri Reetta Kettunen osallistui opetus- ja kulttuuriministeriön asettamaan työryhmään (OKM/43/040/2019), jonka tehtävänä oli valmistella ehdotus eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuksista annetun lain uudistamiseksi. Työn yhteydessä tarkasteltiin myös apurahojen ja avustusten jakosuhdetta ja päätöksenteon järjestämistä. Työryhmä sai työnsä valmiiksi 20.1.2021 ja luovutti raporttinsa tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikolle 9.2.2021. Pääsihteeri Kettunen jätti esitykseen eriävän mielipiteen.
Esitys palautui valmisteluun laajan lausuntokierroksen jälkeen.
Vähälevikkisen laatukirjallisuuden ostotuki
Ostotuki on vähälevikkisen laatukirjallisuuden tukea, jonka opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää vuosittain kuntien yleisille kirjastoille.
Tuen tarkoituksena on parantaa vähälevikkisen laatukirjallisuuden saatavuutta. Ostotuella on mahdollista laajentaa ja monipuolistaa kirjastojen kirjavalikoimaa sekä hankkia kirjallisuutta myös koulukirjastojen ja päiväkotien kokoelmiin.
Opetus- ja kulttuuriministeriö päättää vuosittain teosluetteloon valittavista kirjoista Valtion kirjallisuustoimikunnan (Taiteen edistämiskeskus), Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan ja Selkokeskuksen tekemistä ehdotuksista.
Kulttuurileikkaukset torjuttiin
Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi 12.10.2021 ehdotuksen siitä, miten rahapelitoiminnan tuottojen vähenemä ja niistä johtuvat 43 miljoonan euron taiteeseen ja kulttuuriin, liikuntaan ja urheiluun sekä nuorisotyöhön ja tieteeseen kohdistuvat leikkaukset tarkemmin kohdennetaan. Ehdotetut kohdennukset olivat lopettaneet vähälevikkisen kirjallisuuden ostotuen kokonaan.
Kulttuurileikkauslistan julkistaminen aiheutti laajaa vastustusta. Erityisesti kritisoitiin kirjastotukien leikkaamista. Perjantaina 15.10.2021 ilmoitettiin leikkausten peruuntumisesta.
TJNK laati kannanoton kirjastojen ostotuen säilyttämisen puolesta.
Tiedekasvatus
Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) ja TJNK:n yhdessä toteuttaman Selvitystyö ja suosituksia tiedekasvatukset tueksi -hankkeessa tuotettu Tiedeosaaminen muuttaa maailmaa. Tiedekasvatuksen suositukset julkaistiin 15.1.2021. Suositukset laadittiin toimijoilta toimijoille. Niiden tuottamiseen osallistuivat kymmenet alan osaajat kasvatuksen, koulutuksen, tutkimuksen, museo- ja taidealan, tieteellisen seuratoiminnan sekä vapaan sivistystyön kentiltä. Tiedekasvatushankkeen rahoitti opetus- ja kulttuuriministeriö.
Vuoden 2021 aikana julkaistiin Tiedeosaaminen muuttaa maailmaa -artikkelisarja, joka käsitteli tiedeosaamista ja tiedepääomaa tiedekasvattajien silmin. Juttusarja syvensi tiedekasvatuksen suosituksia. Artikkelisarjan tuottivat toimittaja Helen Partti ja valokuvaaja Liisa Takala. Sarja oli osa Tutkitun tiedon teemavuotta 2021.
Yhteistyötä TSV:n sisällä: vastuullinen tiede ja Helsinki-aloite
Vastuullinen tiede edistää luotettavaa ja yhteisesti hyväksyttyä tapaa tuottaa, julkaista ja arvioida tutkittua tietoa. Se tukee tieteen avoimuutta, läsnäoloa ja käyttöä yhteiskunnassa.
Teema yhdistää Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) ja sen yhteydessä toimivien tutkimuksen tukielimien – Avoimen tieteen koordinaation, Julkaisufoorumin (JUFO), Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan (TJNK) ja Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) – toimintoja ja viestintää.
Yhteinen Vastuullinentiede.fi -sivusto tarjoaa kolmella kielellä tietoa ja työkaluja vastuullisuuden tueksi. Verkkosivuperhe mahdollistaa yhteisen tapahtumakalenterin ja yhteisen uutisvirran. Suurin osa sivustoperheen materiaalista on CC BY -lisensoitu.
Monikielisen tiedeviestinnän Helsinki-aloitteen on allekirjoittanut yli 900 tahoa yli 70 maasta. Huhtikuussa 2019 julkaistun aloitteen laativat ja ensimmäiseksi allekirjoittivat TSV, TJNK, Suomen tiedekustantajien liitto ry sekä kansainvälisistä yhteistyökumppaneista Norjan yliopistot (UHR) ja ENRESSH-verkosto.
Tapahtumia, toimintaa, viestintää
Koronan takia TJNK joutui jo toista kertaa järjestämään keväisen apurahan saajien keskustelu ja verkostoitumistilaisuuden verkkotapahtumana. Apurahainfo toteutettiin 28.4.2021. Pääsihteeri Kettunen esitteli tiedonjulkistamisen apurahat ja vastasi kysymyksiin apurahoista ja niiden hakemisesta.
Tiedeklubi-keskustelusarjassa julkaistiin 29.4.2021 jakso Mitä menetämme, jos meillä ei olisi tietokirjallisuutta? Tietokirjallisuuden merkityksestä keskustelevat Säätiöt ja rahastot ry:n toimitusjohtaja Liisa Suvikumpu (TJNK jäsen), Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulun kirjastonjohtaja Pekka Uotila (TJNK jäsen) ja kirjailija Tiina Raevaara.
Tiedeklubi-podcastin päävastaava on Tieteellisten seurain valtuuskunta. Tiedeklubi-sarja syntyy yhteistyössä laajan kumppaniverkoston kanssa. Kevään 2021 jaksoista vastasivat Liikuntatieteellinen Seura, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta (TJNK) ja Tähtitieteellinen yhdistys Ursa. Yhteistyössä on mukana myös Helsingin yliopiston Alumniyhdistys.
Onko tutkimus ja tiedonvälitys vapaata? Lehdistönvapauden päivän keskustelutilaisuuden 3.5.2021 teemoina olivat tutkittu tieto, media ja sananvapaus. Tilaisuuden aloitti tietokirjailija, FT Kai Ekholm puheellaan Sanavapauden lyhyt historia. Ensimmäinen keskustelu oli tiedon markkinoista. Miten tiedon kuluttajien huomiota kalastellaan? Onko objektiivinen tiedonvälitys vain ylevä ajatus? Miten tunteet ohjaavat haluamme vastaanottaa tietoa. Aloittavan puheenvuoron piti ja keskustelua johti toimittaja Pasi Kivioja. Keskustelemassa olivat dosentti, FINSCI-hankkeen johtaja Johanna Kaakinen (Turun yliopisto) ja toimittaja Ida Kannisto (Toimittajat ilman rajoja -yhdistys). Tämän jälkeen mietittiin tutkijoiden ilmaisunvapautta. Onko tutkijoilla vapaus valita tutkimusaiheensa ja oikeus omaan ääneen moniäänisessä mediamaailmassa? Miten tukea tutkijoiden sananvapautta? Aloittavan puheenvuoron piti ja keskustelua johti professori Esa Väliverronen (Helsingin yliopisto), TJNK:n jäsen. Keskustelijoina olivat toimittaja, tietokirjailija, pääsihteeri Ulla Järvi (Suomen tiedetoimittajain liitto ry) ja akatemiatutkija Oula Silvennoinen (Helsingin yliopisto). Tilaisuuden lopetti Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen vastuualueen johtaja, Suomen Unesco-toimikunnan jäsen, FT Päivi Tikka esittelemällä The Bonn Declaration on Freedom of Scientific Research -asiakirjaa.
Tilaisuus oli verkkolähetys Päivälehden museolta yhteistyössä Suomen Unesco-toimikunnan, Suomen Journalistiliiton ja Toimittajat ilman rajoja Suomi kanssa. Tapahtuma oli osa Tutkitun tiedon teemavuotta 2021.
Kaksipäiväinen TIETOKIRJA.FI-festivaali järjestettiin verkossa 25.–26.8.2021. Teemana oli Poikkeus. Tapahtuma on tietokirja-alan yhteinen, jossa ovat mukana tietokirjailijat, tietokirjakustantajat ja useat muut tietokirjallisuuden julkaisemista edistävät tahot. Festivaalilla kuultiin paneelikeskusteluja ja haastatteluja mm. elämästä poikkeusvaltioissa, poikkeusajan vaikutuksesta työelämään sekä talouteen, poikkeusyksilöistä elämäkerroissa ja naisten roolista historiankirjoituksessa.
TJNK on mukana järjestämässä tapahtumaa. Pääsihteeri Kettunen moderoi kaksi keskustelua. Ihminen – geeniensä summa? -keskustelussa 25.8. mukana oli Helena Kääriäinen, Marja Pirttivaara ja Kirmo Wartiovaara. Mitä seuraavaksi? Pandemian olemuksesta 26.8. keskusteltiin Hanna Nohynekin, Ilkka Julkusen ja Matti Vuenton kanssa.
Tietokirja.fi-tapahtuma oli osa Tutkitun tiedon teemavuotta 2021.
Turun perinteikkäät kirjamessut järjestettiin vuoden tauon jälkeen 1. - 3.10.2021. Poikkitaiteellisena pääteemana oli musiikki ja auditiivinen kulttuuri. Messujen ajankohtaisteemat olivat tiedon murros ja hyvinvoinnin taito. Tiedon murros ravisteli käsityksiämme tiedon auktoriteeteista ja totuudellisuudesta. Keskusteluissa ja käsiteltävissä teoksissa pohdittiin esimerkiksi tieteen sananvapautta, kokemaamme informaatiotulvaa sekä valeuutisten syntyä ja tunnistamista.
TJNK esitteli toimintaansa omalla messuosastolla. TJNK tuotti ohjelmaa messuille ja oli mukana suunnittelemassa Tiedon murros ohjelmakokonaisuutta yhdessä kirjamessujen, TSV:n ja Suomen tietokirjailjoiden kanssa. Pääsihteeri Kettunen on kirjamessujen päätoimikunnan puheenjohtaja.
Tiedejulkaisemisen päivä 2021: Eettisesti, vastuullisesti – kestävästi järjestettiin webinaarina 7. - 8.10.2020. Puheenvuoroissa käsiteltiin tiedejulkaisemisen monimuotoisuutta, kieliä ja tiedejulkaisemisen eri roolien yhteensovittamista. Yhteistyössä TSV, Suomen tiedekustantajien liitto ry ja Kansalliskirjasto.
Tiede on totta toistaiseksi. 8. Kansallinen tiedeviestintäkongressi otti osaa Tutkitun tiedon teemavuoteen kysymällä, miten totuudenmukainen tieto syntyy, ketkä tietoa tuottavat ja ketkä sitä välittävät. Millaiseen tietoon voi luottaa ja miten tiedon muuttumiseen tulee suhtautua? Epävarma ja keskeneräinen tutkimustieto haastaa niin tutkijan kuin median. Puhujina olivat Tiedetoimittajain liiton puheenjohtaja Heljä Salonen ja TJNJK pääsihteeri Reetta Kettunen, historiantutkija, dosentti Tuomas Tepora, toimittaja, tietokirjailija Pasi Kivioja, tutkija, tohtorikoulutettava Helsingin yliopistossa ja vieraileva Luonnonvarakeskuksen asiantuntija Lotta Kaila.
Ohjelmassa oli vuorovaikutteinen Tiedeviestinnän etiikka -väittely Britannian alahuoneen tyyliin, jota johdattelivat Heurekan toimitusjohtaja Mikko Myllykoski ja Tiedetoimittajain liiton pääsihteeri Ulla Järvi. Työpajan työskentelyä havainnoi joukko Tampereen yliopiston puheviestinnän opiskelijoita opettajansa, väitöskirjatutkija Lassi Rikkosen johdolla.
Väittelyn vastapainoksi järjestettiin Hiljainen puhe -sessio, jossa kuultiin ennakolta äänitetyt puheenvuorot tieteen ja elämän epävarmuudesta tutkija, kirjailija Jussi Valtoselta ja toimittaja Anu Silfverbergiltä. Linda Saukko-Rauta livekuvitti puheenvuorot , jotka julkaistaan Tiederadiossa.
Päivän pääteeksi järjestettiin suomen ja englanninkielinen maching-tilaisuus, jossa tutkija kohtasi tiedetoimittajia, -viestijöitä ja muita tiedonvälityksen ammattilaisia. Tutkijalle tämä oli tilaisuus luoda mediakontakteja ja toimittajalle tai viestijälle löytää uusia juttuaiheita ja haastateltavia.
Tiedeviestintäkongressin järjestäjinä ovat TJNK ja Suomen tiedetoimittajain liitto ry. Iltapäivän matching-tilaisuus järjestettiin yhteistyössä Maj ja Tor Nesslingin säätiön kanssa. Tapahtuma oli osa Tutkitun tiedon teemavuotta 2021.
Muuta toimintaa
TJNK on toiminut yhteistyössä Kansanedustajien ja tutkijoiden seuran Tutkas kanssa. Pääsihteeri Kettunen on Tutkaksen hallituksen jäsen. Vuonna 2019 alkanut Tutkijakummitoiminnan pilotointi päättyi. Hanke arvioitiin Tutkaksen seminaarissa 9.12.2021. Kummitoiminta koettiin tärkeäksi tutkijoiden ja poliittisten päättäjien vuorovaikutusmuodoksi. Toiveena esitettiin, että se jatkuisi Tutkaksen toimesta.
Tiedebarometri on Tieteen tiedotus ry:n teettämä asennekartoitus, joka mittaa kansalaisten suhdetta tieteeseen. TJNK:n puheenjohtaja Väliverronen ja pääsihteeri Kettunen osallistuivat barometrin muuttamista suunnittelevan työryhmän toimintaan.
Viestintä
Sosiaalisen median kanava twitter @tiedonjulk on TJNK:n ajankohtaisviestinnän pääväylä, jonka kautta lukijat ohjautuvat verkkosivuille tjnk.fi ja vastuullinentiede.fi. Facebookissa mainostetaan pääsääntöisesti vain verkkoartikkeleita. Sidosryhmille kohdentuva sähköpostitiedottaminen on korvannut aikaisemmin yhteistyössä julkaistut uutiskirjeet.
Vuonna 2021 verkkouutistuotanto kasvoi. Vaihtuva-aiheisten uutisten lisäksi toistuvia kirjoitussarjoja olivat
- TJNK–näkökulma, jossa julkaistaan kantaaottavia, ajankohtaisia ja perusteltuja mietteitä tiedonjulkistamisesta.
- Apurahatarinoita, jossa esitellään TJNK:n tukemien apurahansaajien elämää ja työtä.
- Tiedeosaaminen muuttaa maailmaa, joka käsittelee tiedeosaamista ja tiedepääomaa tiedekasvattajien silmin.
Lisätietoja: pääsihteeri Reetta Kettunen, p. 040 733 5935
Kuva: Linda Saukko-Rauta (Redanredan oy) livekuvitus Tiede on totta toistaseksi. 8. kansallisen tiedeviestintä konferenssin Hiljainen puhe -sessiosta
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
