Apurahoja oli jaettavana 170 000 euroa aiempaa enemmän, mikä lisäsi rahoitettavien hankkeiden määrää.
Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta (TJNK) on jakanut tiedonjulkistamisen kohdeapurahoja yhteensä 570 000 euroa. Apuraha myönnettiin 85 hankkeelle. Apurahoja oli jaettavana 170 000 euroa aiempaa enemmän, mikä lisäsi rahoitettavien hankkeiden määrää.
Tiedonjulkistamisen apurahan sai tänä vuonna yhteensä 85 hanketta, kun vuonna 2020 apurahan sai 65 hanketta. Apurahoista 468 250 euroa eli 82 prosenttia jaettiin tietokirjoille (67 hakijaa). Lisäksi rahoitettiin yhdeksän muu tietokirjoittaminen -hanketta, viisi tiedonjulkistamisen yhteistoiminta -hanketta ja neljä muuta tiedonjulkistamisen hanketta. Kuusitoista henkilöä sai pitkän työskentelyapurahan (6 tai 8 kuukautta).
Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta arvioi yhteensä 366 apurahahakemusta. Neuvottelukunta arvioi kaikki määräajan sisällä saapuneet hakemukset. Päätökset perustuvat neuvottelukunnan tekemään hakemusten keskinäiseen vertailuun ja kokonaisarviointiin. Apurahat ovat harkinnanvaraisia.
Kiljuhanhista kertovasta tietokirjasta hepokattisovellukseen
Tiedonjulkistamisen apurahoilla tuettiin jälleen monipuolisesti erilaisia tiedonjulkistamisen ja tietokirjoittamisen hankkeita. Tietokirjahankkeissa korostui erityisesti niiden tarinallisuus. Apurahaa myönnettiin esimerkiksi hankkeelle, jossa yhden lajin, kiljuhanhen, kautta kerrotaan laajempaa tarinaa ympäristön muutoksesta. Ajankohtaisaiheina hakemuksissa ja myönnöissä näkyivät myös koronapandemia ja salaliittoteoriat.
Tiedonjulkistamisen apurahoilla tuettiin myös uudistavaa tiedonjulkistamista. Tänä vuonna apurahoja myönnettiin esimerkiksi musiikkijournalismille ja mobiilisovellukselle, jonka avulla käyttäjät voivat tunnistaa Suomen luonnossa ääntelevät heinäsirkka- ja hepokattilajit.
Neuvottelukunta kannustaa hakemaan rahoitusta rohkeasti erilaisille ja uudenlaisille tavoille julkistaa tietoa. Pääsihteeri Reetta Kettusen mukaan tiedonjulkistamisen apurahoilla halutaan mahdollistaa monentyyppistä toimintaa.
– Kun muutimme apurahamuotoja vuonna 2016, halusimme mahdollistaa sellaisenkin toiminnan, jota emme välttämättä juuri tässä hetkessä miellä tiedonjulkaisemisen kanavaksi tai tavaksi, kertoo Kettunen.
Muutoksella on haluttu varmistaa, että tiedonjulkistamisen apurahat elävät ajassa ja mukautuvat tulevaisuuden muuntuvaan tiedonjulkistamisen kenttään. Tietokirjat ovat kuitenkin myös jatkossa tiedonjulkistamisen apurahojen tärkein kohde.
Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta jakaa vuosittain tiedonjulkistamisen apurahoja, joilla tuetaan monipuolista, monikanavaista ja uudistavaa tietokirjoittamista ja tiedonjulkistamista. Rahoitusta jaetaan neljälle hankemuodolle tietokirjoittamisesta muuhun tiedonjulkistamiseen. Apurahat ovat osa Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) kautta jaettavaa valtionapua, jonka opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt tutkitun tiedon julkistamisen tukemiseen. Tarkempaa tietoa tiedonjulkistamisen apurahoista löydät vuosittaisesta hakuilmoituksesta.
Kirjoituksessa käytetyt hanke-esimerkit:
- Riikka Kaartinen: Tietokirja yleisten lajien romahtamisesta – tapaus kiljuhanhi
- Johanna Kohvakka: Koronavirus lääketieteen ammattilaisten näkökulmasta
- Jussi Lankinen: Eurooppa koronan jälkeen -tietokirja
- Jukka Häkkinen: Salaliittojen psykologia
- Pasi Kivioja: Tietokirja salaliittoteorioista
- Antti Häyrynen: Kuukauden klassikko
- Pave Väisänen: Heinäsirkkojen ja hepokattien äänien tunnistus mobiilisovelluksella
Muut rahoitetut hankkeet löydät täältä: Tiedonjulkistamisen apurahamyönnöt 2021
Lue myös Reetta Kettusen TJNK-Näkökulma -kirjoitus hakemusten arvioinnista: Apurahoista, osa 3.
Lisätietoja:
Reetta Kettunen
p. 040 733 5935
Kuva: Sanapilvi luotiin julkisista hankekuvauksista WordArt.com-palvelussa. Ja-sana poistettiin aineistosta.
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
