Maailman lehdistönvapauden päivän kunniaksi järjestettävän keskustelutilaisuuden teemoina ovat tutkittu tieto, media ja sananvapaus.
Verkkotilaisuus on kaikille avoin, mutta toivomme ilmoittautumista ennakkoon. Ilmoittautuneille toimitetaan ohjeet verkkolähetyksen seuraamisesta. Tilaisuus striimataan suorana Päivälehden museosta.
Ilmoittautuminen: Ilmoittautuminen on päättynyt 29.4.
Livestriimi: Seuraa keskustelutilaisuutta suorana Tiedetv-kanavalla (siirryt YouTubeen)
Lue myös: Koostekirjoitus keskustelusta
OHJELMA
Tilaisuus alkaa klo 15.00
Alkusanat
Johtaja Päivi Tikka (Suomen Akatemia) ja pääsihteeri Reetta Kettunen (Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta)
Prologi: Sananvapauden lyhyt historia
Tietokirjailija, FT Kai Ekholm
Ensimmäinen näytös: Huomiotalouden ratsastajat
Ensin keskustellaan tiedon markkinoista. Miten tiedon kuluttajien huomiota kalastellaan? Onko objektiivinen tiedonvälitys vain ylevä ajatus? Miten tunteet ohjaavat haluamme vastaanottaa tietoa?
Aloittavan puheenvuoron pitää ja keskustelua johtaa toimittaja Pasi Kivioja. Keskustelemassa dosentti, FINSCI-hankkeen johtaja Johanna Kaakinen, Turun yliopisto, ja toimittaja Ida Kannisto, Toimittajat ilman rajoja -yhdistys.
Väliaika klo 16.00 – 16.05
Toinen näytös: Tutkijan ääni ja vapaus
Tämän jälkeen mietitään tutkijoiden ilmaisunvapautta. Onko tutkijoilla vapaus valita tutkimusaiheensa ja oikeus omaan ääneen moniäänisessä mediamaailmassa? Miten tukea tutkijoiden sananvapautta?
Aloittavan puheenvuoron pitää ja keskustelua johtaa professori Esa Väliverronen (Helsingin yliopisto). Keskustelijoina ovat toimittaja, tietokirjailija, pääsihteeri Ulla Järvi (Suomen tiedetoimittajain liitto ry) ja akatemiatutkija Oula Silvennoinen (Helsingin yliopisto).
Epilogi: The Bonn Declaration on Freedom of Scientific Research
Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen vastuualueen johtaja, Suomen Unesco-toimikunnan jäsen, FT Päivi Tikka
Tilaisuus päättyy klo 17.00
Puhujaesittelyt
Kai Ekholm, tietokirjailija, FT
Ekholm oli Kansalliskirjaston ylikirjastonhoitaja vuoteen 2018 saakka. Hän on tutkinut sananvapautta ja sensuuria yli 30 vuotta.
Ekholmin johtamalle monivuotiselle Tiellä sananvapauteen -hankkeelle myönnettiin tiedonjulkistamisen valtionpalkinto 2017.
Hänelle myönnettiin Suomen PENin sananvapauspalkinto 2018 sekä IFLA:n (The International Federation of Library Associations and Institutions) ansiomitali 2019.
Esa Väliverrosen ja Kai Ekholmin toimittamalle teokselle Tieteen vapaus & tutkijan sananvapaus (Vastapaino) myönnettiin Vuoden tiedekirja -palkinto 2021.
Pasi Kivioja, toimittaja, viestintäyrittäjä, vapaa kirjoittaja ja kirjailija.
Kivioja on työskennellyt mm. Iltasanomissa, Aamulehdessä ja Sanomalehtien liitossa. Kivioja johti Julkisen sanan neuvoston toiminnasta vastaavaa Julkisen sanan neuvoston kannatusyhdistystä vuonna 2012. Vuosina 2014 - 2017 hän oli Julkisen sanan neuvoston (JSN) jäsen ja toimi kautensa loppuaikana neuvoston toisena varapuheenjohtajana.
Kivioja on mm. Suomen Kuvalehden mediakolumnisti ja Mediaansekaantuja-bloggaaja.
Kivioja väitteli joulukuussa 2018 journalistiikan alaan kuuluvalla väitöskirjalla iltapäivälehtien evoluutiosta median murroksessa.
Vuonna 2019 Kivioja julkaisi yhdessä kuvaaja Peter Janssonin kanssa teoksen Tilanne päällä - Suuria uutisia ja arkoja aiheita lehtikuvaajan silmin
Johanna Kaakinen, yliopistonlehtori, psykologian dosentti
Kaakinen työskentelee Turun yliopiston ihmistieteiden tutkijakollegiumissa. Hän väitteli psykologian tohtoriksi vuonna 2004 ja on työskennellyt tutkijana Yhdysvalloissa ja opetustehtävissä Tampereen ja Turun yliopistoissa.
Kaakinen johtaa tutkimushanketta FINSCI (Fostering Finnish Science Capital). Hanke tutkii suomalaista tiedepääomaa ja sen kasvattamista. Hankkeen rahoittaja on Suomen Akatemian yhteydessä toimiva Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN).
Kaakisen vastuulla on myös FINSCI:n osahanke, jonka mielenkiinnon kohteena on tunteiden, kuten uteliaisuuden ja ällistyksen, vaikutus ihmisten tiedonkäsittelyyn. Tutkimuksissa selvitetään erilaisten tunnereaktioiden vaikutusta ristiriitaisen tiedon ymmärtämiseen ja oppimiseen. Tarkastelun kohteena ovat tilanteet, joissa eri lähteistä peräisin oleva tieto on keskenään ristiriitaista tai joissa tieto on ristiriidassa ihmisen omien aiempien uskomusten kanssa.
Ida Kannisto, toimittaja
Kannisto työskentelee toimittajana Aamulehdessä.
Kannisto on kuvannut olevansa kiinnostanut erilaisista kulttuureista ja ihmisten tarinoista ympäri maailmaa. Hän on Toimittajat ilman rajoja Suomi -yhdistyksen hallituksen jäsen.
Toimittajat ilman rajoja on kansainvälinen voittoa tavoittelematon järjestö, joka puolustaa tiedonvälityksen vapautta maailmanlaajuisesti. Järjestöllä on kahdeksan ulkomaista osastoa sekä kirjeenvaihtajia 130 eri maassa. Suomen osasto tehtävänä on ottaa kantaa Suomen ja lähimaiden mediakentän rikkomuksiin, sekä välittää kotimaassa tietoa kansainvälisistä sanan- ja lehdistönvapauskysymyksistä.
Toimittajat ilman rajoja -järjestö on tunnettu vuosittain julkaistavasta lehdistönvapausindeksistä, joka listaa maailman maat järjestykseen sananvapauden toteutumisen mukaan. Suomi on sijoittunut listan kärkeen vuosien ajan. Vuonna 2021 Norja on sijalla yksi, Suomi sijalla kaksi ja Ruotsi sijalla kolme.
Järjestön tärkeimmät tehtävät ovat uutismedian ja internetin riippumattomuuden puolustaminen, sekä vaarallisilla alueilla työskentelevien toimittajien avustaminen.
Esa Väliverronen, viestinnän professori
Väliverronen on työskennellyt toimittajana useissa sanoma- ja aikakauslehdissä, mm. Helsingin Sanomissa, Ilta-Sanomissa ja Tekniikka & Taloudessa.
Väliverrosen tutkijanuran kiinnostuksen kohteita ovat tieteen julkisuus ja tiedeviestintä, mediateoriat ja journalismi sekä ympäristöviestintä. Hän toimii aktiivisesti Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnassa ja Tieteen tiedotus ry:ssä.
Väliverrosen viimeisimpiä tutkimushankkeita ovat Tutkijan sananvapaus ja julkinen asiantuntijuus (Koneen säätiö, 2017–2019) ja Mediating Expertise: public debates on health (Suomen Akatemia, 2019–2022) sekä Koronakriisin julkinen dynamiikka (Helsingin Sanomain säätiö, 2020–2022).
Väliverronen julkaisee Mediayhteiskunta-blogia yhdessä professori Janne Seppäsen kanssa.
Esa Väliverrosen ja Kai Ekholmin toimittamalle teokselle Tieteen vapaus & tutkijan sananvapaus (Vastapaino) myönnettiin Vuoden tiedekirja -palkinto 2021.
Ulla Järvi, toimittaja, tietokirjailija
Järvi työskentelee Suomen tiedetoimittajain liiton pääsihteerinä.
Ulla Järven ensimmäinen pitkä työrupeama oli Salon Seudun Sanomien yleistoimittajana. 1990-luvulla hän alkoi erikoistua tiedeaiheisiin ja työskenteli Suomen Lääkärilehdessä. Järvi tutki omaa alaansa, terveysjournalismia, ja väitteli journalistiikasta Jyväskylän yliopistossa 2011. Väitöskirja ”Media terveyden lähteillä. Miten sairaus ja terveys rakentuvat 2000-luvun mediassa” käsitteli terveysjournalismia ja mediavälitteistä terveysvalistusta.
Järvi on aktiivinen toimija toimittajajärjestöissä ja ahkera kirjoittaja, tietokirjailija ja blogisti. Hän oli Julkisen sanan neuvoston jäsen (2014–2016) ja Virkamieseettisen neuvottelukunnan jäsen (2015–2017).
Järven blogit, Media terveyden lähteillä ja kolumnit mm. Ylen sivuilla käsittelevät usein sellaisia terveysaiheita, jotka eivät miellytä kaikkia lukijoitaan. Järvi onkin saanut tuta myös asiatonta, henkilöön kohdistuvaa palautetta.
Oula Silvennoinen, dosentti, akatemiatutkija
Silvennoinen tutkimuksen aihealueita ovat holokausti, kansanmurhat, eurooppalaisen fasismin ja radikaalin kansallismielisyyden historia. Tutkimusaiheet ovat luonteeltaan sellaisia, joihin kohdistuu akateemisen kiinnostuksen lisäksi suurta mielenkiintoa nk. suuren yleisön puolelta – hyvässä ja pahassa. Silvennoinen on aktiivinen julkinen keskustelija, tvitteristi.
Silvennoinen toimi Historioitsijat ilman rajoja ry:n hallituksessa vuodesta 2016 vuoteen 2018. Silvennoinen on kirjailijoiden kansainvälinen sananvapausjärjestö Suomen PENin varapuheenjohtaja ja Tietokirjoittajien ja tutkijoiden komitean puheenjohtaja.
Suomen PEN:in vuosikokouksessa 2017 perustettu Tietokirjoittajien ja tutkijoiden komitea on tiettävästi ainoa laatuaan PEN-keskusten joukossa. Komitean syntyyn vaikutti PEN:issäkin kuultu tieteentekijöiden huoli kaventuvasta sananvapaudesta ja tutkimustyön edellytysten heikkenemisestä.
Silvennoinen sai vuoden 2017 tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon yhdessä Marko Tikan ja Aapo Roseliuksen kanssa suomalaista fasismia käsittelevästä vuonna 2016 julkaistusta teoksesta Suomalaiset fasistit. Mustan sarastuksen airuet.
Päivi Tikka, FT, johtaja
Tikka työskentelee Suomen Akatemiassa strategisen tutkimuksen vastuualueen johtajana. Tutkijana Tikan mielenkiinto kohdistui ekologiaan ja ympäristötieteisiin. Tikka on toiminut mm. Maj ja Tor Nesslingin Säätiön tutkimuspäällikkönä, säätiöiden yhteistyöjärjestön (ent. Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta ry, nyk. Säätiöt ja rahastot ry.) hallituksen jäsenenä ja myöhemmin vt. toimitusjohtajana sekä tiedeakatemioiden yhteistyöelimen Suomen Tiedeakatemiat sihteeristön johdossa.
Tikka on Suomen Unesco-toimikunnan jäsen. Unesco eli Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö on yksi YK:n itsenäisistä erityisjärjestöistä, jonka tarkoituksena on kasvatuksen, tieteen ja kulttuurin avulla edistää rauhaa ja kansojenvälistä yhteistyötä.
Unescolla on johtava globaali rooli sanan- ja lehdistönvapauden, mediakehityksen ja informaation edistämisessä. Sananvapaus, moniarvoinen ja riippumaton media sekä pääsy tietoon ovat edellytyksiä demokraattisen yhteiskunnan kehitykselle.
Lehdistönvapauden tärkeyden lisäksi Suomi on tuonut Unescon keskusteluissa esille taiteilijoiden ja tutkijoiden ilmaisunvapauden.
Järjestäjät
Tapahtuman järjestävät Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta, Suomen Unesco-toimikunta, Suomen Journalistiliitto ja Toimittajat ilman rajoja Suomi.
Tapahtuma on osa Tutkitun tiedon teemavuoden 2021 ohjelmaa!
Kuva: Kaisa Manner
