Riskipuhe leimaa yhä useammin keskustelua avoimesta tieteestä ja turvallisuudesta. Kun korostamme uhkia ja spekuloimme väärinkäytöillä unohdamme helposti, miksi tiedon avoimuus on nähty demokratian ja yhteiskunnallisen kehityksen perustana.

Juttusarjassa esitellään TJNK:n jäsenet toimikaudelle 2025-2027. TJNK tuo yhteen tutkitun tiedon parissa työskenteleviä asiantuntijoita, joiden tehtävänä on suomalaisen tiedonjulkistamisen tukeminen. Sarja alkaa uuden puheenjohtajan esittelyllä.

Tekoälyn tuottama teksti on nopeaa ja sujuvaa, mutta mikä tekee tekstistä oikeasti arvokasta? Tiedonjulkistamisen tehtävä ei ole vain tuottaa sisältöä, vaan lisätä ymmärrystä. Mitä menetämme, jos kirjoittamisen ajattelutyö siirtyy koneelle?

Suomalaiset nuoret osaavat käyttää sananvapauttaan, mutta vaikuttamisen mahdollisuudet koetaan huonoiksi. Eläkkeelle siirtyvä opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen pohtii, miten aktiivista kansalaisuutta voisi lisätä.

Ryhmätyönä toteutettu Avaruusihminen-hanke sai vuonna 2023 Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan työskentelyapurahan.

Uteliaisuus on tieteen ja tutkimuksen moottori, joka voidaan kääntää myös koko yhteiskunnan voimavaraksi. Taide, opetus, yhteiskunnallinen keskustelu ja johtaminen hyötyvät kaikki uteliaisuudesta tutkittua tietoa kohtaan.

Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta julistaa haettavaksi vuoden 2025 tiedonjulkistamisen apurahat. Hakuaika alkaa 1.5. klo 00.00 ja päättyy perjantaina 30.5. klo 16.00.

Tekoäly voi tuottaa tekstiä nopeammin kuin koskaan, mutta onko määrällä merkitystä, jos laatu kärsii? Miten luotamme tietoon, jos emme tiedä kuka kirjoittaa? Lue, miksi inhimillinen ajattelu on korvaamatonta.

Dokumentaristit näkevät kansalaisopistoissa avaimen hyvinvointiyhteiskuntaa. Vapaaseen sivistystyöhön kuuluu leikkisyys ja omaehtoisuus, jollaista saa muualta hakea.