Viesti rohkeasti, vaikuta vastuullisesti

Suositukset luovutettiin opetusministeri Sanni Grahn-Laasoselle 24.1.2018.

Tiedeviestintä on osa tutkimusta

Julkisesti rahoitetulta tutkimukselta edellytetään yhä suurempaa näkyvyyttä, vaikuttavuutta ja avoimuutta sekä tutkimustulosten ja tietoaineistojen avointa saatavuutta. Tämä kaikki edellyttää tiedeviestintää. Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan laatimat tiedeviestinnän suositukset korostavat tiedeviestinnän nivomista osaksi ammattitaitoista tutkimuksen toteuttamista.

- Tiedeviestintä tuo tieteen tulokset yhteiskunnan hyödynnettäviksi, mahdollistaa kansalaiskeskustelun ja lisää luottamusta tieteeseen, totesi luovutuspuheessaan tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan puheenjohtaja, akateemikko Risto Nieminen.

Tiedeviestintä on tiedeyhteisöjen sisäistä ja ulkoista tiedonvälitystä ja vuorovaikutusta tutkimuksesta saadusta tiedosta. Käytännössä tiedeviestintä on kattotermi tieteen julkisuudelle ja yhä monipuolisimmille tavoille viestiä tieteestä.

Suositusten nimi – Viesti rohkeasti, vaikuta vastuullisesti – kuvaa sitä, kuinka tieteestä ja tutkimuksesta on kerrottava rohkeasti ja vuorovaikutteisesti uusia julkaisukanavia hyödyntäen. Viestinnässä pitää olla vastuullinen, ettei synny virheellisiä käsityksiä tai vääriä odotuksia tieteen tulosten hyödynnettävyydestä. Tutkitulle ja luotettavalle tiedolle on yhteiskunnassa suuri tarve.

- Elämme maailmassa, joka tulvii vaihtoehtoisia faktoja ja suoranaisia valeuutisia. Tämän vyörytyksen keskellä kaivataan kipeästi asiallisesti ja vastuullisesti viestittyä tutkimukseen pohjaavaa tietoa ja tieteen arvostusta, ministeri Grahn-Laasonen totesi tilaisuudessa.

Tukea ja kannustusta tarvitaan

Tieteestä ja tutkimuksesta viestitään koko sen elinkaaren ajan. Viestintä on keskeinen osa tutkimuksen tekemistä ja osa tutkijankoulutusta. Ammattimainen tutkija osaa tuottaa tietoa ja viestiä siitä.

Suosituksissa on kuusi asiakohtaa, jotka edistävät tieteen näkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Suositukset on tarkoitettu kaikille tieteen parissa toimiville ja siitä viestiville.

Tiedeyhteisö on keskustellut paljon tiedeviestintään ja sen tekemiseen liittyvästä palkitsevuudesta ja arvostamisesta. On kysytty muun muassa, jääkö kansalliskielillä tapahtuva tieteellinen julkaiseminen ja tiedeviestintä lapsipuolen asemaan. Suositukset tuovat vahvasti esille tarpeen kehittää tiedeviestinnän palkitsemisen käytäntöjä sekä tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden seurantaa ja kriittistä arviointia. Tiedeyhteisön oma aktiivisuus on ensiarvoisen tärkeää, kun rakennetaan monipuolista palkitsevaa kannustuskulttuuria.

Kannustusta ja tukea tarvitaan erityisesti niissä tapauksissa, joissa tutkijat joutuvat painostuksen tai vihapuheen kohteeksi.

- Meidän on yhdessä puolustettava tutkijoiden oikeutta ilmaisunvapauteen ja ehdottomasti turvattava tieteen ja tutkimuksen vapaus ja asema yhteiskunnassa riippumatta siitä, miten niiden arvo kyseenalaistetaan, akateemikko Nieminen totesi.

Samassa tilaisuudessa julkaistiin ja luovutettiin myös tutkimuseettisen neuvottelukunnan laatima suositus tieteellisten julkaisujen tekijyydestä sopimiseksi. Molemmat suositukset ovat osa neuvottelukuntien yhteistä Vastuullinen tiede ja tekijyys -hanketta.

Ministeri Grahn-Laasonen totesi, että suositukset tukevat hyvää tieteellistä käytäntöä ja vastuullista tutkimustiedon tuottamista ja esittämistä. Ne selkeyttävät koko tiedeyhteisön toimintaa.

- Rohkaisen tutkijoita osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun eri foorumeilla ja nostamaan rohkeasti oman työnsä tuloksia esille, sanoi ministeri Grahn-Laasonen.

Lataa suositukset PDF-muodossa:

• Viesti rohkeasti, vaikuta vastuullisesti. Tiedeviestinnän suositukset (PDF) (Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta 2018)
• Rättfram kommunikation, ansvarsfull påverkan. Rekommendationer för vetenskapskommunikation (PDF) (Delegationen för informationsspridning 2018)
• Bold communication, responsible influence. Science communication recommendations (PDF) (The Committee for Public Information 2018)