Vuonna 2024 TJNK jakoi tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot ja myönsi 440 000 euroa tiedonjulkistamistyöhön. TJNK:n hankkeiden kautta edistettiin tutkijoiden sananvapautta ja pureuduttiin tiedonjulkistamisen etiikkaan.
Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta (TJNK) on opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijaelin, joka seuraa tieteen, taiteen ja tekniikan kehitystä Suomessa ja maailmalla. Se edistää tutkitun tiedon käyttöä yhteiskunnassa, tukee tutkijoiden sanan- ja ilmaisunvapautta sekä vahvistaa kansalaisten luottamusta ja osallisuutta tutkimukseen.
TJNK toimii ketterästi ja kustannustehokkaasti julkisyhteisönä, tarjoten ainutlaatuisen foorumin asiantuntijoiden, instituutioiden ja kansalaisjärjestöjen vuoropuhelulle ilman päällekkäisiä julkisia toimia.
TJNK:n ydintehtäviin kuuluu esityksen laatiminen tiedonjulkistamisen valtionpalkinnoista sekä tiedonjulkistamisen tukeminen apurahojen avulla.
Asiantuntijaroolissaan TJNK laatii suosituksia tutkijoiden ja asiantuntijoiden sananvapauden edistämiseksi ja nostaa esiin ajankohtaisia teemoja. Tiedonjulkistamisen etiikka -hanke tarkastelee journalismin ja tieteen välisiä eettisiä kysymyksiä.
TJNK osallistuu vastuullisen tieteen viestintäyhteistyöhön, tekee pohjoismaista tiedeviestintäyhteistyötä ja toimii aktiivisesti monikielisen tiedeviestinnän Helsinki-aloitteen kansainvälisessä verkostossa.
Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot
Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto on valtiovallan korkein tunnustus ansiokkaasta, luovasta ja vaikuttavasta työstä tutkitun tiedon jakamisessa. Se myönnetään merkittävästä tieteellisen, taiteellisen tai teknologisen tiedon välittämisestä, joka on lisännyt kansalaisten tietämystä ja virittänyt yhteiskunnallista keskustelua.
Palkinnon myöntää opetus- ja kulttuuriministeriö TJNK:n riippumattoman ja asiantuntijapohjaisen esityksen perusteella. TJNK:n rooli laajapohjaisena ja eri alojen asiantuntijoita edustavana toimijana vahvistaa palkinnon arvostusta.
Vuoden 2024 tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon saajia yhdisti syrjään jääneiden aiheiden esiin nostaminen, luutuneiden asenteiden ravistelu ja kansainvälisen näkökulman tuominen suomalaiseen julkisuuteen. Palkintoihin oli varattuna yhteensä 150 000 euroa. Tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala jakoi palkinnot 4.6.2024 median museo Merkissä seuraaville henkilöille ja tahoille:
Andreas Koivisto ja Tom Björklund esihistorian ja varhaishistorian yleistajuisesta ja monikielisestä kerronnasta teoksessa Ikikallion tarinoita - Urbergets berättelser (Aviador).
Ritva Kovalainen ja Sanni Seppo suomalaisen metsäluonnon pitkäjänteisestä dokumentoinnista tieteen ja taiteen keinoin.
Ilmari Käihkö kiihkottomasta, asiantuntevasta ja laajaan kansainväliseen tutkimustietoon nojaavasta sodan analyysistä eri medioissa.
Ville Mäkipelto ja Paavo Huotari monitasoisesta, ansiokkaasta ja kunnianhimoisesta tietokirjasta Sensuroitu – Raamatun muutosten vaiettu historia (Otava).
Oskari Onninen ansiokkaista, kriittisistä ja valtavirrasta poikkeavia näkökulmia tarjoavista teksteistä kulttuurin, median ja tieteen aihepiireistä.
Shadia Rask asiantuntevasta, rakentavasta ja tutkimustietoon pohjautuvasta osallistumisesta rasismia ja eriarvoisuutta koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Leena Valkeapää kansallispuvun taustaa ja käyttöä monipuolisesti ja ansiokkaasti käsittelevästä tietokirjasta Kansallispuvun kulttuurihistoria (Vastapaino).
Sateenkaarihistorian ystävät ry sateenkaaritutkimuksen tallentamisesta sekä sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuuden ymmärryksen edistämisestä.
- Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot
- Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot 2024
- Juttusarja tiedonjulkistamisen valtionpalkituista
Tiedonjulkistamisen apurahat
Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta (TJNK) myöntää apurahoja korkeatasoisen ja luotettavan tiedonjulkistamisen edistämiseksi. Apurahoilla tuetaan monipuolista, monikanavaista ja uudistuvaa tietokirjoittamista sekä tiedonjulkistamista. TJNK:n selvitysten mukaan apurahat edistävät tietokirjoittamista, verkostoitumista ja lisätoimeliaisuutta.
Apurahoihin kohdistuva hakupaine on suuri. Vuonna 2024 rahoitusta haettiin yli 7,5 miljoonan euron edestä, kun myönnettävänä oli 440 000 euroa. TJNK myönsi 27.8.2024 apurahoja yhteensä 40 hankkeelle, joista 30 oli tietokirjoja. Lisäksi rahoitettiin kolme muuta tietokirjoittamisen hanketta, yksi tiedonjulkistamisen yhteistoiminnan hanke ja kuusi muun tiedonjulkistamisen hanketta. Pitkän työskentelyapurahan (6 tai 8 kuukautta) sai 17 henkilöä. Neuvottelukunta arvioi yhteensä 575 hakemusta, ja päätökset perustuivat hakemusten vertailuun ja kokonaisarviointiin.
Sananvapaus-hanke
Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta (TJNK) toteuttaa vuosina 2023–2025 opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman Tutkijoiden sananvapauden tueksi -hankkeen, jonka tavoitteena on turvata tutkijoiden ja asiantuntijoiden sananvapaus sekä kehittää kansallinen ohjeistusta häirinnän ja vihapuheen torjumiseksi.
Hankkeen aikana järjestettiin valtakunnallisia kuulemistilaisuuksia, joissa kerättiin tietoa sananvapauden toteutumisesta ja siihen kohdistuvista uhista. Näiden tilaisuuksien pohjalta laadittiin ohjeistusluonnos, joka julkaistiin kommentoitavaksi lokakuussa 2024. Ohjeistus julkaistaan kevättalvella 2025.
Hankkeessa työskenteli 2023–24 dosentti Oula Silvennoinen, joka vastasi ohjeistuksen kehittämisestä ja hankkeen koordinoinnista. Silvennoisen laaja-alainen asiantuntemus, aktiivinen toiminta kotimaisissa ja kansainvälisissä asiantuntijaverkostoissa sekä näkyvyys lisäsivät hankkeen vaikuttavuutta.
Etiikka-hanke
Eettisen tiedonjulkistamisen hankkeessa painotetaan erityisesti tiedon saavutettavuutta, moninaisten yleisöjen tavoittamista ja yhteiskunnallisen osallisuuden lisäämistä. Hankkeen puitteissa tuotetaan ohjeistuksia ja järjestetään keskustelutilaisuuksia, joissa käsitellään muun muassa tiedon oikeellisuutta, lähteiden vastuullista käyttöä, tarinallisuutta ja erilaisten yleisöjen tarpeiden huomioimista.
Hanke jatkuu alkuvuoteen 2027. Sen aikana tuotettavat eettisen tiedonjulkistamisen linjaukset toimivat tärkeänä työkaluna, joka tukee tutkimuksen ja tiedon välittämistä tavalla, joka kunnioittaa sekä tieteellisiä että yhteiskunnallisia arvoja huomioiden tutkimuksen ja journalistiikan väliin jääviä katvealueita.
Yhteistyötä vastuullinen tieteen parissa
Vastuullinen tiede edistää luotettavaa ja yhteisesti hyväksyttyä tapaa tuottaa, julkaista ja arvioida tietoa, tukien tieteen avoimuutta ja yhteiskunnallista käyttöä. Vastuullisuus rakentaa ja ylläpitää kansalaisten tiedettä kohtaan tuntemaa luottamusta.
TJNK:n puheenjohtaja Esa Väliverronen ja pääsihteeri Reetta Kettunen osallistuivat marraskuussa 2024 julkaistun Tiedebarometrin tuottamiseen tarjoamalla asiantuntijuutta barometrin laadinnassa ja tulosten käsittelyssä. Barometri on Tieteen tiedotus ry:n teettämä asennekartoitus, joka mittaa kansalaisten suhdetta tieteeseen. Barometrin tulokset kytkettiin laajempiin tiedeviestinnän teemoihin seminaarissa, jonka tuotannosta vastasi syksyn aikana tiedottaja ja tapahtumakoordinaattori Ella Ranta. Seminaari järjestettiin 10.1.2025 osana Tieteen päiviä.
Verkkosivusto Vastuullinentiede.fi tarjoaa kolmella kielellä tietoa ja työkaluja vastuullisuuden tueksi. Se yhdistää Avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallisen koordinaation, Julkaisufoorumin, TJNK:n ja TENK:n toimintoja ja viestintää. Sivusto sisältää yhteisen tapahtumakalenterin ja uutisvirran.
Monikielinen tiedeviestintä
Monikielisen tiedeviestinnän Helsinki-aloite on vahvistanut asemaansa tiedepolitiikan edistäjänä, ja monikielisyys on noussut keskeiseksi tiedepoliittiseksi tavoitteeksi. Muun muassa UNESCO, Euroopan unionin kilpailukykyneuvosto ja muut toimijat ovat korostaneet monikielisyyttä.
Aloitteen on allekirjoittanut yli 900 tahoa 70 maasta. Sen laativat ja ensimmäiseksi allekirjoittivat TSV, TJNK, Suomen tiedekustantajien liitto, Norjan yliopistot (UHR) ja ENRESSH-verkosto.
Tapahtumia, toimintaa ja viestintää 2024
Neuvottelukunnan sananvapaushanke järjesti vuonna 2024 kuulemis- ja keskustelutilaisuuksia, jotka perustuivat tutkijoiden ja asiantuntijoiden sananvapaudesta sekä häiritsevästä palautteesta tehtyyn kyselyyn. Näiden keskustelujen pohjalta laadittiin suositus tutkijoiden ja asiantuntijoiden sananvapauden tukemiseksi. Suositusluonnos julkaistiin kommentoitavaksi lokakuussa. Tilaisuuksia järjestettiin seuraavasti:
- Kuopio 13.3.2024 - kuulemistilaisuus tutkijoille ja yliopiston hallinnolle
- Tampere 20.3.2024 - kuulemistilaisuus tutkijoille ja yliopiston hallinnolle
- Oulu 21.3.2024 - kuulemistilaisuus tutkijoille ja yliopiston hallinnolle
- Helsinki 7.5.2024 - kuulemistilaisuus tutkijoille ja yliopiston hallinnolle
- Helsinki 7.11.2024 – kuulemistilaisuus suositusluonnoksesta.
Opetus- ja kulttuuriministeriön järjestämässä Tiedefoorumissa 29.1.2024 käsiteltiin akateemista vapautta. Tilaisuudessa sananvapaushanke esitteli tutkijoiden ja asiantuntijoiden kokemuksia sananvapauden rajoittamisesta. Näitä kokemuksia havainnollistettiin visuaalisella taustamateriaalilla.
Etätapahtumana järjestetyssä Apurahainfossa 7.5.2024 käsiteltiin tiedonjulkistamisen apurahojen keskeiset asiat, annettiin ohjeita hyvän hakemuksen laatimiseen sekä neuvottiin julkaisukanavan valinnassa.
TJNK osallistui 12. kesäkuuta 2024 EuroScience Open Forum (ESOF) -konferenssiin Puolan Katowicessa järjestämällä paneelikeskustelun "How to achieve impactful science engagement? Findings from the Nordic-Baltic Region". Keskustelussa olivat mukana Ebe Pilt (Tarton yliopisto), Ulrika Björkstén (Vetenskap & Allmänhet), Suvi Lahtonen (TJNK) ja Jonni Karlsson (Avoimen tieteen ja tutkimuksen sihteeristö). Paneelissa käsiteltiin vaikuttavan tiedeviestinnän keinoja sekä jaettiin hyviä käytäntöjä ja ideoita pohjoismaiden ja Viron näkökulmasta.
Syyskuun 12. päivä järjestettiin Vaikuttavaa tutkimusta – nuorten tutkijoiden iltapäivä. Tapahtumassa käsiteltiin tutkimuksen vaikuttavuutta ja tutkijoiden roolia yhteiskunnallisessa keskustelussa. Ohjelmassa oli asiantuntijapuheenvuoroja, kokemusten vaihtoa sekä pienryhmätyöskentelyä, jossa osallistujat laativat omia vuorovaikutussuunnitelmiaan. Puhujina toimivat muun muassa pääsihteeri Reetta Kettunen (TJNK), tiedekasvatuskoordinaattori Kim Krappala (Nuorten Tiedeakatemia), väitöskirjatutkija Anastasia Gallen, dosentti Oula Silvennoinen, tutkija Saana Jukola, politiikan tutkija Johanna Vuorelma sekä asiantuntijat Vaula Helin ja Linda Lammensalo (Suomalainen Tiedeakatemia). Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä TJNK, Suomalainen Tiedeakatemia ja Nuorten Tiedeakatemia
Turun kirjamessuille 4.–6. lokakuuta osallistuttiin 2024 järjestämällä kaksi ohjelmanumeroa. Perjantain 4.10. klassikko-ohjelmana oli Hyvät ja huonot tiedeuutiset-paneeli, jossa Tiedetoimittajain liiton pääsihteeri Ulla Järvi veti keskustelua. Panelisteina toimivat professori Pentti Huovinen, tietokirjailija Tiina Raevaara, vastaava päätoimittaja Erkka Railo ja opiskelija Sini Rajalehto. Sunnuntaina 6. lokakuuta dosentit Ilmari Käihkö ja Oula Silvennoinen keskustelivat tutkijan sananvapaudesta ja tutkimuksen mahdollisista tabuista. Käihkö palkittiin kesäkuussa 2024 tiedonjulkistamisen valtionpalkinnolla.
TJNK järjesti 10. lokakuuta 2024 Oulussa Tiedejulkaisemisen päivillä keskustelutilaisuuden Huomiota keinolla millä hyvänsä?, jossa käsiteltiin tiedeviestinnän eettisiä kysymyksiä. Tilaisuudessa pohdittiin muun muassa eettisesti kyseenalaisia tiedeviestinnän käytäntöjä, viestintävalintoja polarisoituneista aiheista sekä tutkijan taustojen, kuten poliittisen toiminnan, esille tuomista. Keskustelua fasilitoivat Henriikka Mustajoki ja Reetta Kettunen, ja osallistujat sekä paikan päällä että etäyhteyksin osallistuivat keskusteluun.
Helsingin kirjamessuille 24.–27. lokakuuta 2024 järjestettiin useita keskustelutilaisuuksia. Torstaina 24.10. Ilmari Käihkö ja Oula Silvennoinen keskustelivat aiheesta Miten sotilaasta puhutaan 2020-luvulla? ja käsittelivät ristiriitaisten aiheiden julkituontia ja tutkijan sananvapautta. Seuraavaksi Ritva Kovalainen ja Sanni Seppo pohtivat ilmastonmuutokseen suhtautumista taiteen ja tutkimuksen keinoin, haastattelijana toimi Henriikka Mustajoki. Myöhemmin Iina Kohonen ja Tiina Raevaara keskustelivat tieteen ja taiteen etiikasta otsikolla Tieteen kaksipäiset koirat: mikä on sallittua tieteen ja taiteen nimissä?, keskustelua johti Reetta Kettunen. Perjantaina 25.10. Kaisa Beltran käsitteli teoksensa Katkerat puutarhat – Euroopan riistettyjen siirtotyöläisten tarina pohjalta maatalouden ja ihmiskaupan kytköksiä, haastattelijana toimi Suvi Lahtonen.
11. kansallisen tiedeviestintäkongressi, aiheenaan Totuus järjestettiin 20. marraskuuta. Tapahtumassa käsiteltiin tiedeviestinnän, journalismin ja tutkimuksen eetosta sananvapauden ja luotettavan tiedon näkökulmasta. Päivän aikana kuultiin muun muassa vanhempi tutkija Timo R. Stewartin (Ulkopoliittinen instituutti) esitys poliittisen puheen analysoinnista, professori Anu Lahtisen (Helsingin yliopisto) puheenvuoro historiantutkimuksen totuuksista sekä historiantutkija Oula Silvennoisen pohdinta historian tulkintojen luotettavuudesta. Lisäksi johtava asiantuntija Jyri Komulainen ja viestintäjohtaja Kati Mikkola keskustelivat uskonnon ja tieteen suhteesta, akatemiatutkija Mitra Härkönen käsitteli muotiuskontoja. Keskustelua johdatti Antti Sorri. Erityisasiantuntija Henriikka Mustajoki pohti etiikan roolia tiedeviestinnässä. Päivän päätteeksi Verohallinnon viestintäjohtaja Kati Kalliomäki ja toimittaja Jari Hanska debatoivat viestijän ja journalistin totuuden välittämisestä. Mentalisti Pete Poskiparta päätti päivän. Tilaisuus oli TJNK:n ja Suomen Tiedetoimittajain liiton perinteistä yhteistyötä.
Kirjoitussarjat ja viestintä
Tapahtumien lisäksi TJNK:ssa viestintä on osa kaikkea asiantuntijatoimintaa. Vuonna 2024 TJNK viesti aktiivisesti eri sidosryhmien kanssa hyödyntäen verkkosivuja sekä sosiaalisen median kanavia, kuten Facebookia ja X:ää (entinen Twitter). Vuoden lopussa TJNK päätti keskittää some-viestintänsä LinkedIniin ja Facebookiin.
Sosiaalisen median ajankohtaisviestinnän lisäksi TJNK nosti läpi vuoden verkkosivuillaan juttusarjojen muodossa esille tiedonjulkistamisen valtionpalkittuja ja tiedonjulkistamisen apurahansaajia. Toimittaja Helen Partti kirjoitti vuonna 2024 palkittuja esittelevän sarjan, jota täydensivät Usva Torkin valokuvat
Helen Partti kirjoitti Tutkijoiden sananvapauden tueksi -hankkeelle 11 artikkelia, jotka syventyivät tutkijoiden ja asiantuntijoiden kohtaamaan häirintään, vihapuheeseen ja itsesensuuriin. Sarja tarjosi syvällisen katsauksen sananvapauden haasteisiin akateemisessa maailmassa ja vaikutti myös Partin omaan maailmankuvaan. Henkilövalokuvat otti Liisa Takala.
Neuvottelukunta julkaisee TJNK näkökulma -blogia, jossa julkaistut kirjoitukset ovat OKM tiedonkeruun julkaisutyyppi E1. Blogissa julkaistaan kantaaottavia, ajankohtaisia ja perusteltuja mietteitä tiedonjulkistamisesta.
Lisätietoja:
Pääsihteeri Reetta Kettunen
reetta.kettunen@tjnk.fi
040 733 5935
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
