Toimittaja Helen Partti haastatteli tutkijoita sananvapaudesta ja pohti, miten henkistä nahkaa voi paksuntaa, jotta työtä jaksaa jatkaa painostuksesta huolimatta.
”Sananvapaus-sarja raapaisi vain pintaa, mutta jo pieni rapsuttelu toi esiin tutkijoiden nykytodellisuuden trollien ja maalittajien pyörityksessä”, kuvailee toimittaja Helen Partti kirjoittamaansa artikkelisarjaa, joka käsitteli tutkijoiden ja asiantuntijoiden sananvapautta.
Partti laati Tutkijoiden sanavapauden tueksi -hankkeelle 11 artikkelia, jotka syventyivät sananvapauden ja yhteiskunnallisen keskustelun haasteisiin. Sarjassa käsiteltiin erityisesti tutkijoiden kohtaamaa vihapuhetta, häirintää ja itsesensuuria.
Toimittajana Partti oli seurannut yhteiskunnallista keskustelua ja sen moninaisia ilmiöitä jo pitkään. Häirintä ilmiönä ei tullut yllätyksenä. ”Tuntui, että koko yhteiskuntaa häiritään: milloin poliitikkoja, milloin julkkiksia, milloin taviksia.”
Helen Partti haastatteli henkilöitä, jotka omien kokemustensa kautta valottivat tutkijoihin ja asiantuntijoihin kohdistuvaa häirintää. Kaikki eivät kuitenkaan suostuneet haastatteluun. Partin mukaan tämä johtui todennäköisesti siitä, että häirintäkokemukset olivat niin kuormittavia, ettei niitä haluttu käsitellä julkisesti. Pelkona saattoi olla myös joutuminen uuden häirinnän kohteeksi.
Häirintää kohdistui myös itse artikkelisarjaan. Seksuaalivähemmistöjä käsitellyt kirjoitus nostatti sakeaa keskustelua sosiaalisessa mediassa.
Helen Partti tapasi kaikki haastateltavansa kasvotusten. ”Oli tärkeää kohdata ihmiset. Vain näin voi kuulla pää- ja sivulauseet sekä rivien välit. Jälkimmäisiä on vaikea vangita tekstiin, jos henkilöä ei ole tavannut henkilökohtaisesti.”
Haastattelut herättivät toimittajassa pohdintaa siitä, miten tulla immuuniksi herjauksille ja ilkeydelle. Keskusteluissa nousivat toistuvasti esiin tutkijoihin kohdistuvat odotukset. Ei saisi olla sitä tai tätä – eikä varsinkaan tuota. Tunteiden ja tieteen tekemisen välillä tuli vetää selkeä raja, ja aktivismista piti pysyä kaukana. ”Haastateltavat olivat kuitenkin ennen kaikkea ihmisiä, tunteineen ja mielipiteineen.”
Partti kuvaa jokaista haastattelua ja artikkelia työvoitoksi. ”Jokainen haastateltava puhui omista kokemuksistaan avoimesti. Koin jokaisen puheenvuoron edistävän sananvapautta ja lisäävän avoimuutta. Summa summarum: Rohkeus lisää rohkeutta.”
Helen Partin artikkelisarja sananvapaudesta muistuttaa, että oikeus mielipiteen ilmaisuun ja luotettavaan tietoon kuuluu kaikille – ja niiden säilyttämiseksi tarvitaan määrätietoisia tekoja.
Teksti: Reetta Kettunen.Teksti on lisensoitu CC BY 4.0:n mukaisesti.
Kuva: Liisa Takala. Kuvan jatkokäyttö on kielletty.
Lue sananvapaussarjan julkaisut:
Sananvapaudesta ei tingitä – nyt luodaan yhteiset pelisäännöt
Vihapuhe ja häirintä vaikeuttavat monen tutkijan ja asiantuntijan päivittäistä työtä. Ilmiöt ovat tulleet jäädäkseen, ja niihin on reagoitava. Historiantutkija Oula Silvennoinen kehittää kansallista strategiaa sananvapauden lujittamiseksi.
Vihapuheen mekanismit tunnistettu – jokainen voi vaikuttaa keskustelukulttuuriin
Kulttuurintutkija ja sukupuolentutkija Tuija Saresma on henkilöitynyt vihapuheen asiantuntijaksi. Sen hän tuntee nahoissaan niin hyvässä kuin pahassa. Hän ei kaihda julkista keskustelua, sillä käsillä on vihapuheen kitkemisen momentum.
Tutkijoiden puheoikeus ei toteudu – suomalainen järjestelmä hiljentää tehokkaasti
Luonnonsuojelubiologi Panu Halme ei panttaa tietämystään tai tunteitaan ympäristöasioista puhuessaan. Se ei miellytä kaikkia. Siitä huolimatta ”whistleblower” ei vaikene.
Yhteiskunnallinen keskustelu on valinta ja velvollisuus – itsesensuuriin ei tarvitse suostua
Turvapaikkatutkija Erna Bodström on opetellut suojaamaan itseään monin tavoin häirintää vastaan. Hän on tottunut ottamaan iskuja vastaan akatemian ulkopuolelta, mutta ei sen sisältä.
Seksuaalivähemmistöistä on puhuttava – tutkijat kohtaavat kovakorvaisuutta
Tampereen yliopiston dosentti Tuula Juvonen on kohdannut toistuvaa häirintää tutkimusalueensa vuoksi. Sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden opettaminen vaatii paksua nahkaa ja työyhteisön turvaa, sillä kaikille opetuksen sisältö ei sovi.
Sananvallan käyttäjä ja käytön turvaaja – poliisin on avauduttava yhteiskunnalle
Ylikomisario Jari Taponen lähti sosiaaliseen mediaan vastahakoisesti mutta yllättyi positiivisesti. Hän ei ollut muualla päässyt yhtä opettavaiseen keskusteluun kansalaisten kanssa. Tiedostavan tviittaajan toiminta ei kuitenkaan miellytä kaikkia.
Lähi-idän loppumaton piina – suomalaisella tutkijalla on vapaus tutkia ja vaikuttaa
Israelin ja Palestiinan välinen konflikti on jokapäiväinen uutisaihe mediassa. Lähi-idän asiantuntija Tiina Järvi peräänkuuluttaa yliopistoilta kriittisen ajattelun edistämistä ja journalisteilta rohkeutta puhua asioista niiden oikeilla nimillä.
Liian hyvää ollakseen totta – urheilun pyhät tarinat
Dosentti Mikko Salasuo on sohaissut yhteiskunnalliseen hermoon huippu-urheilututkimuksellaan. Tutkijan ei sovi särkeä urheilun hyvää kertomusta, joka perustuu uskomuksiin ja myytteihin
Datasubjektin rajalliset oikeudet – kuluttajan tie kuninkaasta resurssiksi
Internetin käyttäjät luovuttavat henkilötietojaan organisaatioille ja valtiolle, mutta he eivät välttämättä pääse hyödyntämään tietoja itse. Väitöskirjatutkija Petteri Laine tunnistaa verkkoaikakaudessa sananvapautta rapauttavia valuvikoja.
Ulostetutkimus närkästytti kansaa – tutkijoille saatava työnohjausta
Uloste, politiikka ja taide, kas siinä käsitekimara, joka horjutti suomalaisten oikeustajua Anna Rajalan saatua tutkijatohtorirahoituksen Suomen Akatemialta. Tutkija hyötyi yllättäen törkykeskustelusta ja terävöitti tutkimusmetodiaan.
Tutkijoiden häirinnälle stop – Itä-Suomen yliopisto rakentaa yhteisiä pelisääntöjä
Suomalainen keskustelukulttuuri on koventunut rehtori Jukka Mönkkösen uran aikana. Itä-Suomen yliopisto on kehittänyt tutkijoilleen ja henkilöstölleen toimintamallin, joka auttaa ehkäisemään epäasiallista kohtelua ja häirintää.
Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta (TJNK) toteuttaa 2023–2024 opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella valtakunnallisen sananvapaushankkeen tutkijoiden ja asiantuntijatehtävissä toimivien sananvapauden turvaamiseksi.
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
