Mahdollisuus viestiä tutkitusta tiedosta vapaasti on edellytys demokraattiselle keskustelulle. Ilman sitä tutkimuksen yhteiskunnallinen vuorovaikutus ei toteudu.
Tutkijat ja asiantuntijat kohtaavat kuitenkin toisinaan häirintää, painostusta ja hiljentämisyrityksiä. Tällaiset kokemukset voivat johtaa varovaisuuteen, tutkimusaiheiden muuttamiseen tai julkisen keskustelun välttelyyn. Riskinä on, että tutkijoiden ja asiantuntijoiden sananvapaus kaventuu.
Häirintää tapahtuu erityisesti sosiaalisessa mediassa. Sen tarkoituksena on vaientaa ja estää tutkijaa osallistumasta julkiseen keskusteluun. Sanan- ja ilmaisunvapauden toteutuminen kytkeytyy myös laajempiin tutkimuksen tekemisen reunaehtoihin, joihin vaikuttavat taloudellinen ja poliittinen paine sekä tutkimusympäristöjen muutos.
Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta (TJNK) edistää tutkijoiden ja asiantuntijoiden sananvapautta, selvittää sen toteutumista Suomessa ja kehittää keinoja sen vahvistamiseksi.
Tutkijoiden sananvapauden tueksi -hanke
Vuosina 2023–2025 toteutettu, opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama hanke kartoitti tutkijoiden kokemuksia häirinnästä ja painostuksesta ja kokosi yhteen tutkimusyhteisön näkemyksiä sananvapauden haasteista. Näiden pohjalta hanke julkaisi keväällä 2025 suositukset tutkijoiden ja asiantuntijoiden sananvapauden turvaamiseksi.
Suositukset tarjoavat tutkimusyhteisölle keinoja
- ehkäistä tutkijoihin kohdistuvaa häirintää ja painostusta
- tukea tutkijoita ja asiantuntijoita julkisessa keskustelussa
- vahvistaa organisaatioiden valmiuksia toimia häirintätilanteissa.
Lue lisää:
Suositukset tutkijoiden ja asiantuntijoiden sananvapauden turvaamiseksi (2025)
Kysely tutkijoiden ja asiantuntijoiden sananvapauden rajoituksista (2023)
Akateemisen vapauden tila Suomessa
Tutkijoiden sananvapaus on osa akateemista vapautta ja tieteen tekemisen edellytys. Tutkimuksessa sananvapaus toteutuu, kun tieteenharjoittajat voivat kenenkään estämättä puhua julkisesti tutkimustuloksistaan ja asiantuntemuksensa piiriin kuuluvista asioista.
TJNK kartoitti syksyllä 2025 tutkimusyhteisön kokemuksia akateemisen vapauden tilasta Suomessa. Kyselyyn vastasi 816 tutkijaa ja opettajaa.
Vastauksissa akateemisen vapauden tila arvioidaan Suomessa edelleen pääosin hyväksi. Kuitenkin noin puolet vastaajista kokee vapauden heikentyneen viime vuosina. Haasteita aiheuttavat tutkijoihin kohdistuva häirintä sekä tutkimuksen taloudelliset ja poliittiset paineet, joiden on todettu voimistuneen.
Selvitys varoittaa erityisesti tutkimusympäristöjen rakenteellisesta kehityksestä. Jos taloudelliset ja poliittiset paineet omaksutaan osaksi tutkimusorganisaatioiden toimintaa, kehitys voi pitkällä aikavälillä rapauttaa kentän riippumattomuutta.
Lue lisää:
Akateeminen vapaus: tutkijat kertovat häirinnästä ja kasvavasta ohjauksesta (2026)
Tukea häirinnän käsittelyyn
On tärkeää, ettei kukaan jää häirinnän tai painostuksen kanssa yksin.
Yhä useampi tutkimusorganisaatio on laatinut ohjeet, miten toimia häirintätilanteissa. Häirinnän ehkäisy ja käsittely on työsuojeluasia.
Lisätietoja ja ohjeita tarjoavat mm. seuraavat tahot:
- Tieteentekijät: Ohje häirintä- ja kiusaamistilanteessa
- Journalistisen kulttuurin edistämissäätiö JOKES: Journalistin verkkovihaopas
- Työsuojeluviranomainen: Epäasiallinen kohtelu työpaikalla
Lisätietoja:
Pääsihteeri Reetta Kettunen
Puh. 040 733 5935
Sähköposti: reetta.kettunen(at)tjnk.fi
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
