Viimeaikaiset keskustelut sosiaalisen median tileillämme ovat tehneet jälleen erityisen hyvin selväksi, miksi tutkijoiden uhkailua ja häirintää on kitkettävä sekä sananvapautta edistettävä määrätietoisesti.
Joulukuun 21.päivänä julkaisimme rutiininomaisesti tutkijan sananvapautta käsittelevän juttusarjan jutun. Tällä kertaa otsikko kuitenkin kiinnitti somessa huomiota – siinä mainittiin sana seksuaalivähemmistöt ja se, että niiden puolesta pitää jaksaa puhua.
Muuta ei tarvittu ja Facebook-postaukseen kertyi muutamassa päivässä satoja kommentteja, joiden äänensävy oli pääasiallisesti huuteleva, herjaava ja usein vähemmistöjä vähättelevä.
Hankkeen tärkeys ja merkitys korostuu
Somekeskustelu nosti esille hyvin selvästi, miksi jutun taustalla oleva hanke tutkijan sananvapauden edistämiseksi on äärimmäisen tärkeä. Sanat otsikossa riittävät reaktioon, jolla ei ollut mitään tekemistä jutun tai siinä haastatellun tutkijan kanssa.
On selvästi aiheita, joista ei voi sanoa mitään ilman epäasiallista reaktiota somessa. Jokainen tutkija ja asiantuntija joutuu miettimään miten ja miksi näistä teemoista puhuu. Syntyy kaventavia valintoja tutkimusaiheista, niiden jakamisesta ja asiantuntijana esiintymisestä.
Sosiaalisen median algoritmit uhkaavat sanavapautta ja asiallista keskustelua
Sosiaalisessa mediassa tapa puhua on usein vakiintunutta järjestystä säilyttävä ja kaksinapaisuutta hakeva, vaikka puheena oleva ilmiö olisi moniulotteinen ja yleistykseksi huonosti typistyvä. Harva somekommentoija arvioi oman repliikkinsä rakentavuutta tai tarpeellisuutta, jos lähtökohtana on huomionhakeminen ja trollaava löylynlyönti.
"Keskustelua" syntyy, muttei sisältöä tai rakentavaa yhteisymmärrystä. Tästä hyötyvät erityisesti sosiaalisen median alustat ja someyritykset, jotka kannustavat tunnepitoiseen, erityisesti negatiiviseen ja vihaiseen sekä kärjekkääseen keskusteluun pitääkseen käyttäjät läsnä alustoilla ja mainostajien tavoitettavissa.
Moderointi auttaa tekemään näkyväksi kunkin sometilin linjan, mutta se ei toisaalta poista sosiaalisen median alustojen perimmäistä ambivalenssia: alustalla on intressi pitää kaikki keskustelu näkyvissä, koska se viime kädessä hyötyy kaikesta liikenteestä ja keskustelusta sen mahdollisesta mataluudesta huolimatta. Julkaisuajankohta pitkien vapaiden alla vähensi moderointia ja juuri tähän tuntuivat äänekkäimmät riidanhaastajat iskevän. Moderointiin herättiin lomien takia liian myöhään, ja möykkääminen sai jatkua pitkään.
Moderointi toimii parhaiten silloin, kun keskustelua ei oikeastaan tarvitsisi valvoa. Rumasta puheesta on viime kädessä vastuussa jokainen yksittäinen keskustelija, jonka kommentti ei ole millään tavalla keskustelua rakentava, tarpeellinen tai yhteisymmärrykseen tähtäävä. Turha kuoha vie ilmatilaa itse asialta ja johtaa myös muita kanssakeskustelijoita harhaan. Aikuisten digitaalinen luku- ja keskustelutaito näyttäytyi tässä tapauksessa kammottavan huonona.
Tämä somejulkaisu ja sen ympärille muodostunut keskustelu ei ole yksittäinen ilmiö. On teemoja, jotka somessa nousevat lähes poikkeuksetta epäasiallisen keskustelun kohteiksi – seksuaalivähemmistöt, maahanmuutto, paino, rokotukset... Aihelistan pidentyessä kapenee tutkitun tiedon ja siitä viestimisen toimiala. Siitä maksaa yhteiskunta kalliin hinnan, sillä tutkittu tieto auttaa meitä tekemään parempia päätöksiä sekä rakentamaan toimivaa ja turvallista yhteiskuntaa. Siksi tarvitaan myös tekemäämme työtä tutkijan sanavapauden puolustamiseksi ja lisäämiseksi.
Moderoinnin haasteet ja tulevat linjaukset
TJNK ei ole neutraali toimija, joka tarjoaa alustan kaikenlaiselle puheelle. TJNK edistää luotettavan tutkitun tiedon tarkastelua ja käyttöä yhteiskunnassa. Siihen kuuluu luonnollisesti mahdollisuus kritisoida, mutta kritiikki tulee esittää sekä tutkimusta että muita ihmisiä kunnioittavalla tavalla.
Linjaamme jatkossa entistä tiukemmin alustoillamme käytävän keskustelun moderointia. Jatkossakin moderoimme kaiken suoranaisen vihapuheen tai yksilöön kohdistuvan uhkaavan kirjoittelun. Sen lisäksi tartumme myös yleiseen huuteluun ja asiattomaan kirjoitteluun tarkemmin. Kommenteilla, jotka eivät rakenna dialogia, yritä ymmärtää jakamaamme sisältöä tai esitä siihen liittyvää asiallista kritiikkiä tai kehuja ei ole jatkossa sijaa sosiaalisen median tileillämme käytävissä keskusteluissa.
Tutustu myös Tutkijoiden sananvapauden tueksi -hankkeen muihin juttuihin:
- Sananvapaudesta ei tingitä – nyt luodaan yhteiset pelisäännöt
- Vihapuheen mekanismit tunnistettu – jokainen voi vaikuttaa keskustelukulttuuriin
- Tutkijoiden sananvapaus turvattava
- Tutkijoiden puheoikeus ei toteudu – suomalainen järjestelmä hiljentää tehokkaasti
- Yhteiskunnallinen keskustelu on valinta ja velvollisuus – itsesensuuriin ei tarvitse suostua
- Seksuaalivähemmistöistä on puhuttava – tutkijat kohtaavat kovakorvaisuutta
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
