Monikielisen tiedeviestinnän Helsinki-aloite osana Euroopan unionin kilpailukykyneuvoston suositusta avoimesta tieteestä

Hakemuksista 72 prosenttia kohdistuu tietokirjoihin. Suosituimpia aihealueita ovat yhteiskunta ja historia.

Korkeimman oikeuden presidentti on jatkuvasti uuden äärellä. Hänen työpaikallaan tehdään viran puolesta ennakkopäätöksiä, jotka viitoittavat suunnan tulevaan oikeuskäytäntöön. Se innostaa Tatu Leppästä.

Kieli on tutkijoiden − myös kielentutkijoiden − vaikuttamisen väylä tai este. Sekä tutkijoilta että päättäjiltä vaaditaan hyvää kielitietoisuutta, jotta mikään ala ei jäisi katveeseen yhteiskunnan kehittämisessä.

Pulloon kätketyt lappuset avasivat näkymän vuosikymmeniä sitten kuolleen mielenterveyspotilaan elämään. Toimittaja Susan Heikkinen kirjoitti kirjan maailman unohtamasta naisesta.

Verkon verbaalista väkivaltaa on tarve määritellä ja ymmärtää entistä syvemmin. Se vaikuttaa tutkijoiden ja journalistien sananvapauteen sekä haittaa oikeuslaitoksen työntekijöitä, sanoo tiedonjulkistamisen apurahansaaja Severi Hämäri.

Tiedonjulkistamisen apurahansaaja, tiedetoimittaja ja dokumentaristi Tapani Niemi tietää, kuinka tarina herätetään henkiin. Media-alan moniosaajan työt puhuttelevat moniäänisyydellään.

Huhtikuun 2022 aikana sosiaalisessa mediassa on näkynyt aihetunniste #TiedePerinnöksi. Kampanjan tarkoituksena on muistuttaa, miten hyvä ja toimiva yhteiskunta nivoutuu tieteen ja tutkimuksen kehitykseen.

Vuosikymmenien arkistotyö ei saa unohtua, ajattelivat Anne Bergman ja Carola Ekrem ja kokosivat suomenruotsalaisen juhlaperinteen pinkkien kansien väliin. Oma kenttätyö, arkistotieto ja digitoidun materiaalin tutkiminen tuottivat jättiopuksen.