Pasilassa sijaitseva Ukrainalaisten keskus tarjoaa kielikursseja, harrastuksia ja tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta. Yhdessä viranomaisten ja kansalaisten kanssa tehtävällä tiedonvälityksellä keskus auttaa ukrainalaisia asettumaan Suomeen.
Pasilalaisen toimistohuoneen oven pielessä katsoo valokuvasta mies. Hän on Ukrainan partiolaisten eli Plastin perustaja, Petro Franko.
Huoneessa työskentelee Nadiya Maksymyuk, joka perusti Suomeen ukrainalaisen partiolippukunnan viisi vuotta sitten. Partion ja teknologia-alalla olevan päivätyönsä lisäksi Maksymyuk toimii Ukrainalaisten keskuksen vapaaehtoisena koordinaattorina.
Ukrainalaisten keskuksen taustalla toimii Ukrainalaisten yhdistys Suomessa ry, vuonna 1997 perustettu yhdistys, joka on toiminut yli 25 vuotta. Omat tilat se on saanut lahjoituksena keväällä 2022. Keskuksen huoneet on nimetty Frankon ja muiden historiallisten ukrainalaisten mukaan.
"Paikan tarkoituksena on tarjota ystävällinen ympäristö, johon voi tulla milloin haluaa, joko kahville, juttelemaan mieltä painavista asioista, kysymään askarruttavista asioista tai harrastamaan", Maksymyuk kertoo.
Tiloissa pidetään muun muassa suomen, englannin ja ukrainan kielen kursseja, järjestetään lukuisia harrastusmahdollisuuksia kuten tanssia ja teatteria, pyöritetään pientä kirjastoa ja jaetaan tietoa suomalaisesta työelämästä.
Tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta
Pitkään ukrainalaisten yhteisö Suomessa oli pieni, kooltaan noin viiden tuhannen kieppeillä. Yhdistys kokosi ukrainalaisia muun muassa joulunviettoon.
Tuolloin tiedon jakamisella ei ollut vielä merkittävää suurta roolia yhdistyksen toiminnassa. Syynä oli se, että tiedolle ei ollut akuuttia tarvetta – esimerkiksi suuria määriä maahan kerralla tulevia ukrainalaisia.
"Silloin päätavoitteemme oli esitellä elävää ukrainalaisyhteisöä ja järjestää yhteisiä tapahtumia", Maksymyuk kertoo.
Yhdistyksen toiminta alkoi muuttua vuonna 2014, kun Venäjä aloitti sodan Ukrainassa ja valloitti Krimin niemimaan sekä osia itäisestä Ukrainasta. Silloin huomio siirtyi humanitaarisen avun tarjoamiseen.
Muutos jatkui vuonna 2022, kun Venäjä aloitti laajamittaisen hyökkäyssodan Ukrainaan. Samalla syntyi tarve tarjota suomalaisesta yhteiskunnasta tietoa ukrainalaisille.
Kun vuonna 2021 Suomessa oli noin 7 000 ukrainalaista, vuosi hyökkäyssodan alkamisen jälkeen lähes 50 000 ukrainalaista oli hakenut Suomesta tilapäistä suojelua.
Tieto luo turvaa
Ukrainalaisten keskuksen esimerkki nostaa esiin monesti unohtuvan näkökulman tietoon: se luo turvaa.
Keskus tarjoaa kotimaastaan paenneille tietoa Suomesta, koska se haluaa tarjota kaiken avun ja tuen, joka auttaa ihmisiä asettumaan ja tuntemaan olonsa mukavaksi uudessa maassa.
"On tärkeää, että pakolaisilla on turvallinen, varma ja mukava olo tässä uudessa maassa. Tieto on heille siinä ydinasemassa, kun he oppivat samalla ymmärtämään, miten järjestelmä toimii", Maksymyuk sanoo.
Tämän huomioi myös Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta, kun se myönsi tänä vuonna keskukselle tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon.
Perusteissa nostettiin esille se, kuinka nykypäivänä on yhä tärkeämpää se, miten tieto saavuttaa yhteiskunnassa eri asemissa olevat ihmiset yhdenvertaisesti.
Esiin nousi myös tiedon rooli jokapäiväisessä elämässä. Uuteen maahan tullessa tietoa tarvitaan ennen kaikkea arjessa selviytymistä varten, keskuksessa ajatellaan.
"Tietoa pitää olla saatavilla, ja sen pitää olla luotettavaa, jotta yksilö voi sopeutua ja päästä saatavilla olevien palveluiden piiriin", Ukrainalaisten keskuksessa työskentelevä Viktoriia Konontšuk jatkaa.
Keskustelua maahanmuutosta värittää usein asenne, jonka mukaan sivistämistä tarvitsevat ennen kaikkea Suomeen saapuvat. Ukrainalaisten yhdistys haluaa kuitenkin jakaa tietoa myös suomalaisille, esimerkiksi maan historiasta.
"Minusta tuntuu, että ihmiset yhdistävät Ukrainan mielessään Venäjään ja Neuvostoliittoon. Näin tapahtuu siitäkin huolimatta, että Ukraina on pinta-alaltaan Euroopan suurin maa", Maksymyuk sanoo.
Yhteyspiste uuden keskellä
Useimmin ukrainalaiset kysyvät Ukrainalaisten keskuksesta käytännöllisiä kysymyksiä: miten aloittaa yritys, miten saada töitä, miten oppia suomea ja miten saada opiskelupaikka.
"Eli kuinka voisi integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan niin nopeasti kuin mahdollista", Maksymyuk sanoo.
Ukrainalaisten yhdistys vastaa kysymyksiin monilla eri tavoilla. Se on tehnyt omia koosteitaan, minkä lisäksi se jakaa eteenpäin linkkejä suomalaisten tahojen sivuille. Lisäksi se on järjestänyt suosittuja koulutuksia esimerkiksi yrittäjyydestä Suomessa sekä verokysymyksistä yhdessä Verohallinnon kanssa.
Maksymyukin mukaan yhdistyksen ja keskuksen roolina on ennen kaikkea suomalaisten toimijoiden tekemän tiedon jakaminen. Suomalaiset toimijat ovat löytäneet yhdistyksen hyvin, ja ovat heihin yhteydessä, jos heillä on ukrainalaisille suunnattuja ohjelmia – esimerkiksi opiskelumahdollisuuksia yliopistoissa.
"Me olemme yhteyspiste, jota kuka tahansa suomalainen instituutio voi pyytää levittämään tietoa. Riittää, kun he ovat meihin yhteydessä, ja me käännämme sen ukrainaksi, jotta se saavuttaisi ihmiset."
Maksymyukin ja Konontšukin mukaan tieto suomalaisesta yhteiskunnasta alkaa olla yhä saavutettavampaa ukrainalaisille.
Äskettäin Maksymyuk avasi erään suomalaisen kunnan verkkosivut ja huomasi, että niistä oli saatavilla myös ukrainankielinen versio.
"Aikaisemmin käännöksiä oli erityisesti venäjäksi, mutta nyt niitä on tarjolla myös ukrainaksi. Se on todella hienoa", hän sanoo.
Kehuja saa myös Kela, joka on kääntänyt lomakkeitaan ukrainaksi ja tehnyt jopa ukrainankielisiä ohjevideoita.
"Nykyään on myös tarjolla Ylen ukrainankieliset uutiset. Se on iso saavutus", Maksymyuk sanoo.
Kuinka helppo on saada ukrainalaiset hakeutumaan Ukrainalaisten yhdistyksen tarjoaman tiedon pariin Suomessa? Verrattain helppoa, vastaa Maksymyuk. Yhdistyksen pitkä ikä helpottaa, kuten myös tunnettuus ukrainalaisten keskuudessa ja kilpailun puute ukrainalaisyhdistysten kentällä. Sosiaalinen media toimii ukrainalaisten tavoittamisessa hyvin.
Toisaalta yhdistys on tehnyt myös aktiivista jalkatyötä. Vuonna 2022 he ajoivat ympäriinsä lentolehtisten ja julisteiden kanssa ja jättivät niitä vastaanottokeskuksiin, jotta ihmiset saisivat tietoa heistä.
Nyt keskukset kertovat yhdistyksen toiminnasta jo itse, esimerkiksi lasten harrastusmahdollisuuksista puhuttaessa, Konontšuk kertoo.
Teksti: Tuukka Tuomasjukka
Kuvat: Usva Torkki
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
