Sivut asiasanalla: "TJNK-näkökulma"

Tieteen vapaus ja tutkijoiden ilmaisunvapaus ovat viime vuosina kaventuneet monissa maissa. Suomessa akateemista vapautta uhkaa erityisesti tutkijoiden häirintä.

Tiedebarometri tarjoaa avaran näkymän kotimaiseen mielipideilmastoon. Kysely luotaa suomalaisten asenteita tieteeseen ja tutkimukseen.

Kieli on tutkijoiden − myös kielentutkijoiden − vaikuttamisen väylä tai este. Sekä tutkijoilta että päättäjiltä vaaditaan hyvää kielitietoisuutta, jotta mikään ala ei jäisi katveeseen yhteiskunnan kehittämisessä.

Haastakaa raadit miettimään mistä, miksi ja keitä palkitaan: tehkää napakoita perusteltuja ehdotuksia!

Ihminen rakentaa maailmankuvaansa niistä elementeistä, joita hän kohtaa. Tämä pätee myös lukemiseen: luettaessa teksti kohtaa lukijan elämänkokemuksen ja maailmankuvan.

Tieteen ja tutkimuksen avoimuus on tärkeää. Mutta keitä ovat avoimuuden väliinputoajat?

Koronapandemian aikana tutkitun tiedon merkitys yhteiskunnallisessa päätöksenteossa on korostunut. Mikä tekee tiedosta tieteellistä ja kuinka erottaa tutkittu tieto erehdyksistä tai valheista, kysyy Ilkka Niiniluoto.

Oletko miettinyt, mitä hakemuksellesi tapahtuu sen jälkeen, kun olet sen jättänyt? TJNK:n pääsihteeri avaa hakemusten arviointiprosessia.

“Tärkeimmät tehtävät ovat tunnistaa luotettava tieto ja ymmärtää, miten tieto vaikuttaa”, sanoo Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan väistyvä puheenjohtaja Katja Bargum.

Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan pääsihteeri antaa muutaman käytännön vinkin hyvän apurahahakemuksen kirjoittamisesta.

Hitunenkin tietoa on ihmiselle hyväksi ja pieni sitaatti tietokirjasta pelkkää plussaa, kirjoittaa Jakke Holvas Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan blogissa.

Taiteessa tieto tuodaan julki monenlaisissa muodoissa ja jokaisen teoksen yhteydessä on tehtävä älyllistä pohjatyötä, kirjoittaa taiteen tutkija Maria Hirvi-Ijäs Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan blogissa.