TJNK:n toimintakertomus 2022

27.1.2023
Kuvituskuvana värikkäitä muistilappuja.

TJNK:n 50-vuotisjuhlavuosi oli yhtä tiedonjulkistamisen juhlaa!

Kuvassa on vastauksia kysymykseen Haluan elää maailmassa, jossa… Vastaukset kerättiin Tiedonjulkistamisen juhlaa -tilaisuudessa 13.9.2022, jossa jaettiin tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot ja juhlittiin 50-vuotiasta neuvottelukuntaa.

Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta (TJNK) on opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijaelin, joka seuraa tieteen, taiteen ja tekniikan eri alojen saavutuksia Suomessa ja ulkomailla sekä muun kansallisen ja kansainvälisen tiedon kehitystä.

TJNK edistää tutkitun tiedon saavutettavuutta, sananvapautta ja kansalaisten luottamusta ja osallisuutta tieteeseen ja tutkimukseen.

TJNK palkitsee tiedonjulkistamista tekemällä esityksen tiedonjulkistamisen valtionpalkinnoista. TJNK mahdollistaa uuden tiedon julkistamista jakamalla tiedonjulkistamisen apurahoja. Vähälevikkisen tietokirjallisuuden saatavuutta edistetään osallistumalla nk. kirjastojen ostotukilistan laatimiseen.

Asiantuntijarooliaan TJNK toteuttaa laatimalla tutkitun tiedon viestinnälle suosituksia ja nostamalla keskusteluun ajankohtaisia asioita. TJNK osallistuu vastuullisen tieteen viestintäyhteistyön toteuttamiseen. TJNK ylläpitää työsuhteita pohjoismaisiin kansallisen tason tiedeviestintätoimijoihin ja työskentelee monikielisen tiedeviestinnän Helsinki-aloitteen kansainvälisessä verkostossa.

Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot

Valtiovallan osoittamalla tunnustuksella on erityinen merkitys ja asema suomalaisessa palkitsemisjärjestelmässä. Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot myönnetään tieteellisen, taiteellisen ja teknologisen tiedonvälityksen alalla tehdystä merkittävästä tiedonjulkistamistyöstä, joka on lisännyt kansalaisten tietämystä ja antanut virikkeitä yhteiskunnalliselle keskustelulle. Palkinnot myöntää opetus- ja kulttuuriministeriö TJNK:n esityksestä. Palkintoesityksen tekijänä TJNK on riippumaton, eri alojen tunnustetuista asiantuntijoista koostuva taho, mikä lisää palkinnon arvostusta.

Vuonna 2022 valtionpalkinnot korostivat tiedon ja kulttuurin monialaisuuden merkitystä yhteiskunnan kriisiaikojen kestävyyden rakentajina. Tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen jakoi yhdeksän tiedonjulkistamisen valtionpalkintoa esimerkillisestä tiedonjulkistamistyöstä 13.9.2022 Ravintola Töölön Juhlasalissa. Samalla juhlistettiin 50 vuotta täyttänyttä neuvottelukuntaa.

”Olemme paljosta kiitollisia TJNK:lle, joka on rohkeasti edistänyt sananvapautta, tieteen ja tutkimuksen vapautta sekä vastuullista tiedettä ja tutkimusta.”

Ministeri Honkonen korosti juhlapuheessaan osaamisen ja sivistyksen merkitystä tulevaisuuden voimavaroina. Tutkitun tiedon saavutettavuus, monimuotoinen tiedonjulkistaminen ja monikielinen tiedeviestintä ovat keskeisiä välineitä osaavan yhteiskunnan rakentamiseksi. Honkonen painotti myös sananvapauden ja tieteen vapauden merkitystä demokratian kulmakivinä.

Tiedonjulkistamisen apurahat

Tiedonjulkistamisen apurahoilla tuetaan monipuolista, monikanavaista ja uudistuvaa tietokirjoittamista ja tiedonjulkistamista. Neuvottelukunta jakoi kokouksessaan 23.8.2022 yhteensä 400 000 (vuonna 2021 jaettiin 570 000 euroa) tiedonjulkistamisen apurahoina. Apurahoista 290 000 euroa eli 73 prosenttia jaettiin tietokirjoille (42 hanketta). Lisäksi rahoitettiin kolme muuta tietokirjoittamisen hanketta, kaksi tiedonjulkistamisen yhteistoiminnan ja 13 muun tiedonjulkistamisen hanketta. Kahdeksan henkilöä sai pitkän työskentelyapurahan (6 tai 8 kuukautta).

Neuvottelukunta arvioi yhteensä 280 hakemusta. Päätökset perustuvat hakemusten keskinäiseen vertailuun ja kokonaisarviointiin. Apurahat ovat harkinnanvaraisia.

Kirjastoapurahalain uudistus peruttiin

Vuonna 2019 alkanut työ eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuksista annetun lain uudistamiseksi peruuntui.

Esitys palautui valmisteluun vuonna 2021 laajan lausuntokierroksen jälkeen. Syksyllä 2022 päätettiin, että lakiuudistusta ei toteuteta.

Vähälevikkisen laatukirjallisuuden ostotuki

Ostotuki on vähälevikkisen laatukirjallisuuden tukea, jonka opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää vuosittain kuntien yleisille kirjastoille.

Tuen tarkoituksena on parantaa vähälevikkisen laatukirjallisuuden saatavuutta. Ostotuella on mahdollista laajentaa ja monipuolistaa kirjastojen kirjavalikoimaa sekä hankkia kirjallisuutta myös koulukirjastojen ja päiväkotien kokoelmiin.

Opetus- ja kulttuuriministeriö päättää vuosittain teosluetteloon valittavista kirjoista Valtion kirjallisuustoimikunnan (Taiteen edistämiskeskus), Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan ja Selkokeskuksen tekemistä ehdotuksista.

Monikielinen tiedeviestintä tiedepolitiikan ajurina

Monikielisen tiedeviestinnän Helsinki-aloite sai merkittävää kansainvälistä tiedepoliittista näkyvyyttä, kun EU:n kilpailukykyneuvosto nosti sen esimerkiksi tavasta edistää avointa ja saavutettavaa tiedeviestintää. Tutkimustulosten monikielisyys heijastuu myös vastuullisessa tutkijanarvioinnissa ajurina (Agreement on Reforming Research Assessment). Myös UNESCO:n Avoimen tieteen suositus korostaa monikielistä tiedeviestintää.

”WELCOMES initiatives to promote multilingualism, such as the Helsinki initiative on multilingualism in scholarly communication.”

Helsinki-aloite järjesti paneelikeskustelun Balancing common language and multilingualism as drivers for equity, diversity and inclusion Euroopan tiedekatselmuksessa, European Science Open Forum:ssa (ESOF) 15.7.2022. Koostekirjoitukseen pääset tästä.

Monikielisen tiedeviestinnän Helsinki-aloitteen on allekirjoittanut yli 900 tahoa yli 70 maasta. Huhtikuussa 2019 julkaistun aloitteen laativat ja ensimmäiseksi allekirjoittivat TSV, TJNK, Suomen tiedekustantajien liitto ry sekä kansainvälisistä yhteistyökumppaneista Norjan yliopistot (UHR) ja ENRESSH-verkosto.

Yhteistyötä vastuullinen tieteen parissa

Vastuullinen tiede edistää luotettavaa ja yhteisesti hyväksyttyä tapaa tuottaa, julkaista ja arvioida tutkittua tietoa. Se tukee tieteen avoimuutta, läsnäoloa ja käyttöä yhteiskunnassa.

Teema yhdistää Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) ja sen yhteydessä toimivien tutkimuksen tukielimien – Avoimen tieteen koordinaation, Julkaisufoorumin (JUFO), Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan (TJNK) ja Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) – toimintoja ja viestintää.

Yhteinen Vastuullinentiede.fi -sivusto tarjoaa kolmella kielellä tietoa ja työkaluja vastuullisuuden tueksi. Verkkosivuperhe mahdollistaa yhteisen tapahtumakalenterin ja yhteisen uutisvirran. Suurin osa sivustoperheen materiaalista on CC BY -lisensoitu.

Yhteistyötä Tiedebarometrin tiimoilta

Tiedebarometrin 2022 mukaan koronapandemia vahvisti luottamusta tieteeseen. Polarisaatio on kuitenkin lisääntynyt, eivätkä kaikki kansalaiset jaa samaa luottamusta.

Tiedebarometri on Tieteen tiedotus ry:n teettämä asennekartoitus, joka mittaa kansalaisten suhdetta tieteeseen.  TJNK:n puheenjohtaja Esa Väliverronen ja pääsihteeri Reetta Kettunen osallistuivat barometrin muuttamista suunnittelevan työryhmän toimintaan. Uudistunut barometri julkaistiin 16.11. TJNK jatkaa yhteistyötä Tieteen tiedotus ry:n kanssa Tiedebarometrin näkyvyyden ja vaikuttavuuden lisäämiseksi.

Työyhteisötarina

Neuvottelukunta toimii itsenäisesti Tieteellisten seurain valtuuskunnan yhteydessä. Työyhteisön muodostuu TSV:n lisäksi Tutkimuseettisestä neuvottelukunnasta, Julkaisufoorumista ja Avoimen tieteen ja tutkimuksen koordinaation toimijoista.

Työyhteisö laati yhteisen työryhmätarinan. Tarina rakentui vuoden aikana koko työyhteisölle suunnatuissa työpajoissa. Työpajojen ulkopuolisina fasilitoijina toimivat Åma ja Great Minds.

Työyhteisötarinassa sanoitettiin ensimmäistä kertaa yhdessä jaettu visio työyhteisömme tehtävästä, identiteettistä sekä toiminnan tahtotilasta: "Työyhteisömme tehtävä on edistää vastuullista tiedettä ja levittää tutkittua tietoa. Työyhteisömme on asiantunteva, perinteikäs ja kasvava. Haluamme olla kehittyvä ja uudistuva yhteisö, jossa on hyvä työilmapiiri." TSV:n vastuullinen tapahtumatuottaja Mandi Vermilä ja TJNK:n pääsihteeri Reetta Kettunen tiivistivät tarinan työyhteisön tuottamasta materiaalista

Työyhteisö muutti korjattuun Tieteiden taloon elokuussa.

Tapahtumia, toimintaa, viestintää

Aprillipäivänä keskusteltiin tutkitusta tiedosta ja mediasta. Ensiksi kysyimme, siirtyykö tutkittu tieto tutkijalta toimittajalle kuin strömsöössä konsanaan? Toisena keskusteluaiheena olivat tiedonvälityksen erilaiset formaatit ja minkälainen lukijasopimus niissä muodostuu median kuluttajan ja toimittajan välille. Tilaisuuden päätti keskustelu faktantarkistuksesta, Faktabaarin kanssa.

Tiedonjulkistamisen apurahainfo 20.4. oli verkkotapahtuma. Pääsihteeri Kettunen esitteli tiedonjulkistamisen apurahat ja vastasi kysymyksiin apurahoista ja niiden hakemisesta.

Tiede menee kapakkaan -keskusteluillat järjestettiin 22.8. ja 23.8. osana Art goes Kapakka -tapahtumaa yhteistyössä Suomen Akatemian ja Sivista ry:n kanssa. Keskusteluilloissa pureuduttiin tutkijoiden ja taiteilijoiden voimin tieteen ja taiteen merkitykseen yhteiskunnan muutos- ja murrosvaiheissa sekä pohdittiin tunteiden merkitystä kokemusten ja käsitysten muodostumisessa. Keskusteluillat juonsi toimittaja Kalle Haatanen.

Journalismin ja tiedeviestinnän retriitissä puntaroitiin viestinnän vastuun rajoja 25.-26.8. Kotkan Ristiniemen kurssikeskuksessa. Tarjolla oli eväitä ja harjoituksia viestinnän, journalismin ja tutkimuksen harjoittajille sekä kaikille eettisistä kysymyksistä kiinnostuneille. Yhteisen ohjelman aloitti toimittaja, käsikirjoittaja, teatteriohjaaja Susanna Kuparinen. Työpajoja vetivät Maria Lassila-Merisalo, Lauri Haapanen ja Hanna Nikkanen. Suomen tiedetoimittajain liiton, Suomen Journalistiliiton ja Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan yhteinen etiikkaseminaari on aiemmin järjestetty Valamossa ja Seilin saarella.

Turun perinteikkäät kirjamessut olivat 30.9.-2.10. Poikkitaiteellisena pääteemana oli kuvataiteet. TJNK tuotti kolme lavakeskustelua messuille. Pääsihteeri Kettunen on kirjamessujen päätoimikunnan jäsen.

TJNK osallistui Helsingin kirjamessujen Tiedetoriohjelmaan tuottamalla kaksi lavaohjelmaa Saako asiantuntija kikattaa? (27.10.) ja Salaliittoteorioiden outo lumo – Tietokirjat informaatiosodan aikakaudella (28.10.).

Tiedejulkaisemisen päivät teemalla vastuullisesti vaikuttava tiedejulkaiseminen olivat Joensuussa 3.–4.10.2022. Päivien järjestäjinä olivat Tieteellisten seurain valtuuskunta, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta, Suomen tiedekustantajien liitto, Kansalliskirjasto ja Itä-Suomen yliopisto.

Järjestyksessä 9. Kansallinen tiedeviestintäkongressi järjestetään tänä vuonna Tampereella perjantaina 2.12. Teemana oli Lupa sanoa. Tampere-talolla kysyttiin, kenellä on lupa puhua ja kenen on suorastaan pakko puhua. Yhteistyökumppanina oli Suomen Tiedetoimittajain liitto.

Tiedotuskanavat

Sosiaalisen median kanava twitter @tiedonjulk on TJNK:n ajankohtaisviestinnän pääväylä, jonka kautta lukijat ohjautuvat verkkosivuille tjnk.fi ja vastuullinentiede.fi. Facebookista muodostui kansalaiskeskustelun alusta. Sidosryhmille kohdentuva sähköpostitiedottaminen on korvannut uutiskirjeet.

Sinua saattaisi kiinnostaa myös