Koronapandemia vahvisti luottamusta tieteeseen. Suomalaiset arvioivat tieteen ja teknologian tilaa hyvin positiivisesti. Luotetuin tutkija on Mika Aaltola.
Tiedebarometri 2022 on Tieteen tiedotus ry:n teettämä asennekartoitus, joka mittaa kansalaisten suhdetta tieteeseen. Kysely on tuotettu kolmen vuoden välein vuodesta 2001 alkaen.
Kaksi kolmasosaa Tiedebarometriin vastanneista arvioi luottamuksensa tieteeseen ja tutkijoihin lisääntyneen koronapandemian myötä. Myös luottamus terveysviranomaisiin vahvistui.
Arviot suomalaisen tieteen ja teknologian tilasta olivat hyvin positiivisia. Teknologian tasoa piti hyvänä 88 prosenttia ja tieteen tasoa 85 prosenttia vastaajista. Näkemykset olivat jonkin verran myönteisempiä kuin edellisessä, vuoden 2019 kyselyssä.
Sen sijaan usko tieteen mahdollisuuksiin erilaisten ongelmien ratkaisijana oli jonkin verran hiipunut edelliseen kyselyyn verrattuna. Tämä koski lääketieteen roolia sairauksien voittamisessa, energiantuotannon ongelmien ratkaisussa ja ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä.
Tiederahoituksen leikkaukset eivät saa suomalaisten tukea
Tiedebarometri antoi vahvan viestin tiederahoituksen lisäämisen puolesta. Samoin selvä enemmistö tuki tutkimustiedon vahvempaa roolia poliittisessa päätöksenteossa. Lähes puolet vastaajista oli sitä mieltä, että tutkimus- ja kehitysinvestoinnit tulisi nostaa neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Vajaa viidennes oli eri mieltä.
Lähes puolet vastaajista oli myös sitä mieltä, että tieteestä ja tuotekehityksestä ei pidä leikata, vaikka muita menoja jouduttaisiin lähivuosina karsimaan. Reilu kolmannes oli toista mieltä.
Mika Aaltola luotetuin tutkija
Tiedebarometrin vastaajia pyydetään mainitsemaan luotettavina pitämiään tutkijoita. Ukrainan sota ja koronapandemia heijastuivat nimeämisissä, sillä puolet kärkikymmeniköstä oli tullut tutuksi viime aikojen kriisien kommentaattoreina. Ylivoimaisesti eniten mainintoja sai Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola, joka ”syrjäytti” avaruustutkija Esko Valtaojan listalla kakkoseksi. Seuraavina tulivat koronakriisistä tutut kasvot THL:n Mika Salminen ja Hanna Nohynek.
Polarisaatio lisääntyi
Kaikki kansalaiset eivät jaa tieteeseen tunnettua luottamusta. Noin viidennes vastaajista arvioi koronan heikentäneen luottamusta tieteeseen ja tutkijoihin.
Luottamus viranomaisten rokotustietoon ja rokotteiden turvallisuuteen on lähes yhtä vahvaa kuin 2019, mutta asenteet näyttävät polarisoituneen. Epäilijöiden osuus on kasvanut ja kantansa jättää ilmaisematta entistä harvempi.
- Koronapandemia on nostanut esille myös heidät, jotka suhtautuvat tieteeseen epäluuloisesti, sankoko joo Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnat puheenjohtaja, viestinnän professori Esa Väliverronen.
Tiedebarometri Tieteen päivillä
Uudistunut Tiedebarometri julkaistiin 16.11.2022. Jatkossa barometri on tarkoitus julkaista kahden vuoden välein. Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan puheenjohtaja Esa Väliverronen ja pääsihteeri Reetta Kettunen ovat olleet mukana uudistamassa tiedebarometria.
Tiedebarometrin tuloksia käsitellään Tieteiden päivien tiedeviestintäkokonaisuudessa Lujaa luottoa tieteeseen 13.1.2023. Tiedeviestintään keskittyvä ohjelma järjestetään nyt ensimmäistä kertaa. Tavoitteena on jatkossakin järjestää Tiedebarometrin aiheista oma kokonaisuutensa Tieteen päivien yhteydessä.
Lue koko julkaisu: Tiedebarometri 2022 - tutkimus suomalaisten suhteesta tieteeseen ja tieteellis-tekniseen kehitykseen
Lisätietoja Tieteen tiedotuksen sivuilla
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
