Vaikka tiedonjulkistamisen apurahat ovat niukkoja, niillä on kirkas tehtävä tiedon levittämisessä ja tekijöiden ammattitaidon tukemisessa.
Tiedonjulkistamisen apurahoilla tuetaan monipuolista, monikanavaista ja uudistuvaa tietokirjoittamista ja tiedonjulkistamista. Tavoitteena on edistää tietokulttuurin monimuotoisuutta, elinvoimaisuutta ja saatavuutta sekä uuden tiedon hyödyntämistä yhteiskunnassa.
Tiedonjulkistamisen apurahat ovat opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämää edelleen jaettavaa valtionapua. Rahoitusesityksen apurahoista tekee Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta (TJNK), joka myös seuraa apurahojen käyttöä ja tuen vaikuttavuutta. Keväällä 2023 laadittu selvitys kartoitti, mikä merkitys tiedonjulkistamisen apurahoilla on ammattitaidon kehittymiselle.
Sitkeää työtä niukalla apurahalla
Tiedonjulkaisemisen apurahan tasoa pitäisi ehdottomasti nostaa ja aikaa pidentää tietokirjan kirjoittamiselle. Nyt se ei kata elinkustannuksia eikä mahdollista koko kirjan kirjoittamista.
- Vastaajan kommentti
Kysely vahvisti jo aiemmassa selvityksessä todetun koetun niukkuuden apurahojen suhteen. Kysyttäessä, miten tiedonjulkistamisen apurahoja tulisi kehittää, nykyisten apurahojen niukkuus ja apurahan määrän kasvattaminen sai runsaasti mainintoja.
Niukkuudesta huolimatta tiedonjulkistamisen apurahat ovat tehokkaita. Valtaosa hankkeista toteutuu. Vuosina 2019–2021 rahoitetuista hankkeista reilu puolet oli valmistunut (58 %) ja kolmannes (32 %) eteni alkuperäisen tai muuttuneen suunnitelman mukaan.
Apurahakausi kehittää suotuisasti saajansa ammattitaitoa ja apuraha koetaan erittäin tarpeellisena rahoituksen muotona. Apurahoja myös arvostetaan syvästi.
Apuraha mahdollistaa päätoimisen luovan työn edes joksikin aikaa; saajat kokevat tekevänsä työtä, jota on vaikea tehdä oman toimen ohella.
– Apurahalla on myös kerrannaisvaikutuksia. Se mahdollistaa myös sellaista toimintaa, joka ylittää sen, mitä apurahalla niukimmillaan tavoitellaan, toteaa asiantuntija Suvi Lahtonen Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnasta. – Apuraha on tarkoitettu luovaan työhön ja tämän työn julkaisemiseen, mutta apurahakaudella tehdään tämän lisäksi myös muuta.
Vastaajista yli puolet oli käynnistänyt apurahakaudella toimintaa, joka on jatkunut apurahakauden päätyttyä. Noin kolmannes vastaajista oli tehnyt apurahakauden aikana jotain täysin uutta.
Selvityksen yhteyteen kerättiin tietoa kirjallisuuden julkisista tukimuodoista. Tietokirjallisuuden saamat tukieurot ovat huomattavasti niukemmat kuin kaunokirjallisuuden. Erityisesti puutetta on pitkäaikaisen työskentelyn mahdollistavista apurahoista.
– Apurahojen saajat osaavat verrata asemaansa muihin apurahojen saajiin. He oikeutetusti kyseenalaistavat luovan työn eri muotojen erilaisen aseman julkisen rahoituksen kohteena, jatkaa Lahtonen.
Yleisessä palautteessa nousi esiin toive apurahan saajien paremmasta keskinäisestä verkostoitumisesta, yhteistyön pohjustamisesta ja siihen kannustamisesta.
Selvitys verkossa: Selvitys tiedonjulkistamisen apurahoista 2019 - 2021
Lisätietoa verkossa:
Tietoa tiedonjulkistamisen apurahoista.
Selvitys tiedonjulkistamisen apurahoista 2010 – 2016 julkaistiin vuonna 2018. Se keskittyi seuraamaan erityisesti tietokirjahankkeiden valmistumista.
Lisätietoja antaa asiantuntija Suvi Lahtonen, puh. 044 325 4214 tai suvi.lahtonen@tjnk.fi
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
