Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta (TJNK) arvioi kuluneena vuonna ennätykselliset 756 apurahahakemusta. Arvioinnissa pohdittiin paljon tavoitetta saattaa luotettava tutkittu tieto kaikkien saataville.
Kun yleisöt ovat yhä eriytyneempiä, on selvää, että tarvitaan erilaisia tapoja jakaa tutkittua tietoa. Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta tarkasteli vuoden 2023 apurahojen arvioinnissa tätä moninaisten yleisöryhmien tavoittamista, jotta apurahoilla lisätään tiedonsaantia erityisesti heille, jotka ovat tähän asti saaneet tietoa niukasti. Tästä on seurannut muutoksia apurahoilla toteuttavien hankkeiden ja teosten muodoissa ja rakenteessa.
Tieto ja lukutaito kuuluvat kaikille
Vaikka nykyiset peruskoulun ja toisen asteen opetussuunnitelmat hahmottelevat meille lopputulemanaan itsenäisen ja lukutaitoisen kansalaisen, tiedämme, että vain osa nykyisistä aikuisista kokee luontevaksi hakea tietoa pitkistä teksteistä. Taustoitettuun pitkään tietokirjaan tarttumisen kynnys voi olla tällöin korkea.
Demokratia tarvitsee keskeiseksi toimijaksi valistuneen ja tietoon perustuvia päätöksiä tekevän äänestävän kansalaisen. Saavutettavalle tiedolle on siis tarvetta. Neuvottelukunta onkin kohdentanut apurahoja entistä enemmän monikanavaisten tietotuotteiden tukemiseen.
Neuvottelukunnassa ei jäädä suremaan sivistysihanteen murentumista sekä lukutaidon nykyistä valikoivuutta ja osittaista peittoa, vaan halutaan tehdä asialle jotain. Neuvottelukunnan mielestä tarvitaan lisää matalan kynnyksen yhteisöjä, joissa kehitetään lukutaitoa myös aikuisena. Tarvitaan lisää tietoisia tapoja lukea, katsoa ja kuunnella erilaisia medioita. Taitavaksi lukijaksi tulee voida kehittyä myös silloin, jos käsitteellinen lukutaito on syystä tai toisesta jäänyt nuorena hankkimatta.
Myönnettyjä apurahoja yhdistää monimuotoisuus
Tänä vuonna neuvottelukunta myönsi apurahoina 400 000 euroa. Myöntöjen monimuotoisuuden lisäys näkyy siinä, että reilu kolmannes kohdistui muun tiedonjulkistamisen hankkeisiin ja reilu puolet tietokirjahankkeisiin.
Tietokirjat ovat siis säilyneet keskeisimpänä TJNK:n tukemana tietotuotteen muotona. Muun tiedonjulkistamisen hankkeisiin myönnetty osuus on kuitenkin kasvanut. Muun tiedonjulkistamisen hankkeisiin kuuluu mm. kahden tai useamman tietotuotteen yhdistelmiä, taiteen ja viestinnän yhdistelmiä, artikkelisarjoja erilaisilla julkaisualustoilla, radiodokumentteja, videoesseitä, dokumenttielokuvan käsikirjoittamista, näytelmäsovituksen laatimista tietokirjasta ja kuvareportaaseja.
Monessa muun tiedonjulkistamisen hankkeessa tuotetaan kirjan ja jonkin audiotuotteen kuten podcastin tai radio-ohjelman yhdistelmä. Kyse on siis varsin moninaisesta ryhmästä, joita yhdistää lähinnä se, että ne tuottavat muutakin kuin tietokirjoja. Genrerajojen ylittäminen ja yhdistely tai monikanavaisuus lisäävät tiedon leviämistä uusille yleisöille.
Tietokirjasta on moneksi
Nykyisin on tavallista, että tekstin mahdolliset adaptaatiot eli sovitukset eri julkaisukanaviin suunnitellaan samanaikaisesti. Perinteinen teoskeskeinen ajattelu, jossa ensin valmistuu itsenäisenä teoksena toimiva teksti, joka myöhemmin sovitetaan esim. kuunneltavaksi tai jonka aihepiiristä valmistellaan vaikkapa näyttely tai näytelmä, on väistymässä. Tätä siirtymää ns. adaptaatioiden aikaan on perusteltu mm. monilukutaidon yleistymisellä. Lukutaidon käsite on laajentunut kattamaan pelkän lineaarisen tekstin ymmärtämisen ja kontekstoinnin lisäksi myös lukijan ymmärryksen kuvasta, toiminnasta ja äänestä. Lukijasta tulee kokija, jolle tietotuotteen laatija tai kirjoittaja luo tarjouman. Tällöin teksti laajasti ymmärrettynä toteutuu yhdessä lukija-kokijan kanssa. Kun luettavan lineaarisen tekstin rinnalla on muitakin kokemisen tapoja, voidaan ajatella, että lukijan kokema immersio, tekstin imuun antautuminen, monipuolistuu ja demokratisoituu.
Hyvä tietokirja tarjoaa toisaalta taitavalle lukijalle yhtä vahvan immersion kokemuksen kuin useampaa aistia hyödyntävä monimediainen julkaisu. Pitkälle tekstille on tyypillistä huolellinen taustoitus, yksityiskohtien kytkeminen kuvatussa ilmiössä laajempaan mittakaavaan tai systeemiin sekä tekijän harkinta, rajaus ja näkemyksellisyys ilmiön kuvaamisen lisäksi. Pitkä teksti antaa tilaa ilmavalle argumentoinnille, joka voi jäädä ohueksi uusissa annostellummissa tietotuotteissa. Tämä on keskeinen syy, miksi tietokirjoja halutaan lukea ja tukea: vain pitkä teksti pystyy elämyksellisesti yhdistämään vahvan argumentoinnin, tekijän kokoaman asiantuntemuksen ja lukijan asettamassa tahdissa etenemisen, pysähtelyn ja palaamisen. Monimutkaisia ilmiöitä, joita enin osa nykyisistä tietämistämme ja ratkaisua vaativista vääryyksistä ja ongelmista on, ei voi kattavasti kuvata lyhyesti ja palastellen.
Rajattu teos myös vastustaa loputonta versiointia, mille taas monimediainen tietotuote ehkä helpommin avaa itsensä. Luettu pitkä teksti on myös edelleen tottuneelle lukijalle nopein tapa omaksua uutta tietoa, koska hän lukee nopeammin kuin kuuntelee. Sisällön omaksuminen ja muistaminen on tiettävästi myös kestävämpää lukiessa kuin kuunneltaessa. Tietokirja vaatii suhteellisen kehittynyttä lukutaitoa ja se on tällä esitaitovaatimuksellaan lukijakunnan suhteen valikoiva. Palkitsevuudessaan ja uppoutumisen mahdollistamisessaan tietokirja on kuitenkin täysin yhtä kilpailukykyinen ja houkutteleva viihtymisen, oppimisen ja tietämisen väline kuin monikanavaiset tietotuotteet.
Tietokirjojen ja monikanavaisen tiedeviestinnän suhde on hyvin suunniteltuna kaksisuuntainen. Monikanavainen tietotuote voi lukija-kokijaa houkutellessaan olla myös portti pitkään tietokirjaan. Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan apurahat tukevat kehitystä, jossa kaikilla olisi tasavertaiset mahdollisuudet löytää tutkitun tiedon äärelle.
Teksti: Henriikka Mustajoki ja Suvi Lahtonen
Kirjoituksessa käytetyt lähteet:
- Karttunen, Laura & Lehtimäki, Markku: Muodon ja sisällön analyysi kertomuksissa. Teoksessa Jaana Vuori (toim.) Laadullisen tutkimuksen verkkokäsikirja. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen verkkoarkisto. https://www.fsd.tuni.fi/fi/palvelut/menetelmaopetus/kvali/teoreettis-metodologiset-viitekehykset/muodon-ja-sisallon-analyysi.
- Kivistö, Sari & Pihlström, Sami: Monografian merkityksestä. Niin & näin 2/2015. https://netn.fi/wp-dev/wp-content/uploads/2017/11/netn152-11.pdf.
- Onninen, Oskari 2023: Viihteen vangit. Helsingin Sanomat 2.4.2023. https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000009365711.html.
- Turunen, Risto 2023: Kirjan kohtalo ja lukemisen muutokset. Esitelmä Kielen ja lukemiskulttuurin muutos -tilaisuudessa Itä-Suomen yliopistossa 18.9.2023.
Lue uutinen vuoden 2023 apurahamyönnöistä tästä ja tutustu apurahan saaneisiin hankkeisiin tästä.
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
