Tiedonjulkistamisen apuraha on tarkoitettu luovaan työhön: uuden julkaisun kirjoittamiseen ja taustatyön tekemiseen sekä työn viimeistelyyn julkaistavaksi hakijan valitsemassa kanavassa.
Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta (TJNK) jakoi vuonna 2023 tiedonjulkistamisen kohdeapurahoja yhteensä 400 000 euroa. Apuraha myönnettiin 56 hakijalle. Vuonna 2022 apurahoja jaettiin 400 000 euroa 60 hakijalle.
Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta arvioi yhteensä ennätykselliset 756 apurahahakemusta. Tämä on toistaiseksi suurin koskaan yhdellä hakukerralla tiedonjulkistamisen apurahoihin kohdistunut hakemusmäärä. Suuresta hakemusmäärästä apurahan sai vuonna 2023 noin yksi 13 hakijasta (7,4 %). Päätökset perustuvat neuvottelukunnan tekemään hakemusten keskinäiseen vertailuun ja kokonaisarviointiin.
Ajankohtaisaiheina ruoantuotanto, tekoäly, toislajiset ja globaali vastuu
Tiedonjulkistamisen työskentelyapurahoilla tuettiin jälleen monipuolisesti erilaisia tietokirjoittamisen hankkeita. Tietokirjahankkeissa korostui erityisesti ajankohtaisten ilmiöiden laajempi taustoitus. Useat rahoitetut hankkeet kuvaavat jonkun ajankohtaisen ilmiön dynamiikkaa ja läpäisyä muuhun yhteiskuntaan. Ajankohtaisaiheina hakemuksissa ja myönnöissä näkyivät mm. ruoka poliittisena välineenä, sukupuolivähemmistöt, rakennetun ympäristön lähihistoria, toislajisuus, globaali vastuu ja kaupunkiluonto.
Näitä teemoja edustaa esimerkiksi seuraavat rahoitetut hankkeet:
-
Ulriikka Myöhänen: Nälkä: ruokakriisin syyt ja nälkäkatastrofin seuraukset - viljan matka Ukrainasta Afrikkaan
-
Touko Hujanen ja Johannes Roviomaa: Kadonnutta aitaa etsimässä – Itä-Euroopan ruoantuotannon tulevaisuus
-
Henrik Rydenfelt: Tekoäly ja tutkimuksen etiikka
-
Mia Takula ja Ellen Virman: Eläinmyytinmurtajat-radiodokumenttisarja
-
Kirsi Marie Liimatainen ja Ditte Uljas: Näkymättömät-dokumenttielokuvahanke
-
Shakiba Adil: Learning Together -hanke
-
Mikko Laaksonen: Brutalismi Suomessa
-
Milja Laine: Pieni kaupunkikasvio
Moninainen tiedeviestintä
Neuvottelukunta kannustaa rohkeisiin avauksiin ja monikanavaisiin yhdistelmiin. Työskentelyapurahoilla halutaan mahdollistaa monenlaista toimintaa. Tietokirjan ja tiedonjulkistamisen käsitettä ja tapoja voidaan uudistaa, täydentää ja laajentaa, vaikka tietokirja säilyy edelleen keskeisimpänä tiedonjulkistamisen apurahojen kohteena.
Rahoitetuista hankkeista 28 on tietokirjoja. Lisäksi rahoitettiin kolme muu tietokirjoittaminen -hanketta, viisi tiedonjulkistamisen yhteistoiminta -hanketta ja 20 muun tiedonjulkistamisen hanketta. 13 henkilöä sai pitkän työskentelyapurahan (kesto 6 tai 8 kuukautta).
Tietokirjan lisäksi käytettyjä julkaisukanavia ovat mm. podcast, pienoisnäytelmä, radiodokumenttisarja, videoessee, dokumenttielokuva ja kuvareportaasi. Hankkeissa käytetään myös usean median yhdistelmiä. Tietokirjahankkeiden osuus on edelleen yli puolet myönnetyistä apurahoista, mutta arviointiryhmä otti huomioon myös muuttuneen mediamaiseman ja uudet tavat tavoittaa erilaisia yleisöjä. Multimodaaliset teokset muodostavat tällä hetkellä kasvavan osuuden nykyisistä mediatuotteista. Nähtäväksi jää, minkälaiseksi teosvetoisten ja monimediaisten hankkeiden suhde kirjallisessa kulttuurissa jatkossa muodostuu.
Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta jakaa vuosittain tiedonjulkistamisen apurahoja, joilla tuetaan monipuolista, monikanavaista ja uudistavaa tietokirjoittamista ja tiedonjulkistamista. Rahoitusta jaetaan neljälle hankemuodolle tietokirjoittamisesta muuhun tiedonjulkistamiseen. Apurahat ovat osa Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) kautta jaettavaa valtionapua, jonka opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt tutkitun tiedon julkistamisen tukemiseen.
Tarkempaa tietoa tiedonjulkistamisen apurahoista löydät Apurahat-sivulta.
Tiedonjulkistamisen apurahamyönnöt 2023 löydät täältä.
Lue myös Henriikka Mustajoen ja Suvi Lahtosen kirjoitus apurahojen arvioinnista: Tietotuotteen monet muodot.
Lisätietoja: pääsihteeri Henriikka Mustajoki, p. 040 733 5935
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
