Ongelmiksi nostetaan erityisesti kasvava institutionaalinen paine, akateeminen hyötyajattelu ja häirintä.
Akateemisen vapauden tila on herättänyt viime vuosina kasvavaa huomiota. Keskustelussa on mainittu mm. epävarma tutkimusrahoitus, yliopistojen organisaatiouudistukset sekä koventuva poliittinen ilmapiiri. Tutkijoiden kokeman häirinnän on samoin tunnistettu lisääntyneen.
TJNK selvitti tutkimusyhteisön kokemuksia tutkimuksen ja opetuksen vapaudesta sekä tutkijoiden sananvapaudesta. Loppusyksyllä 2025 toteutettu verkkokysely oli suunnattu tutkijoille, opettajille sekä tutkimuksen parissa työskenteleville asiantuntijoille. Vastauksia saatiin 816. Vaikka kysely ei ole tilastollisesti edustava, se tarkentaa kuvaa akateemisen vapauden tilasta Suomessa tuomalla esiin tutkijoiden ja opettajien omat kokemukset.
Valtaosa vastaajista arvioi akateemisen vapauden tilan Suomessa edelleen melko hyväksi. Samalla noin puolet vastaajista kokee, että vapaus on viimeisten kahden vuoden aikana jossain määrin heikentynyt.
Selvityksen perusteella akateemiseen vapauteen kohdistuvat haasteet liittyvät ennen kaikkea tutkimuksen ja opetuksen poliittiseen ja taloudelliseen ohjaukseen, joka välittyy erityisesti rahoitusjärjestelmien ja strategisen johtamisen kautta. Akateemisen vapauden kannalta merkittävimmät haasteet yhdistettiinkin pidempiin kehityskulkuihin, jotka muokkaavat tutkimuksen tekemistä. Esimerkiksi rahoituksen painottuminen lyhyen aikavälin hyödynnettävyyteen, soveltaviin hankkeisiin ja ennalta määriteltyihin teemoihin voi kaventaa vapaan, tutkijalähtöisen perustutkimuksen edellytyksiä sekä ohjata tutkimusaiheiden valintaa.
Tutkijoiden sananvapauden toteutumista vaikeuttavat lisäksi häirintä, uhkailu ja maalittaminen, joita esiintyy etenkin poliittisesti ja yhteiskunnallisesti herkkien aiheiden yhteydessä. Osa tutkijoista on kokenut vihamielistä ja loukkaavaa viestintää, henkilökohtaista uhkailua tai mustamaalausta, ja nämä kokemukset voivat johtaa varovaisuuteen, tutkimusaiheiden muokkaamiseen ja julkisen keskustelun välttelyyn.
Selvitys nostaa esiin myös tiedeyhteisön sisäisiä jännitteitä. Hierarkiat, vallankäyttö sekä kilpailu rahoituksesta ja asemista voivat osaltaan rajoittaa tutkimuksen ja opetuksen vapautta.
Selvitys jatkaa työtä tutkijoiden sanan- ja ilmaisunvapauden parissa
Selvitys oli viimeinen osa TJNK:n vuosina 2023–2025 toteuttamaa Tutkijoiden sananvapauden tueksi -hanketta. Hankkeen tavoite oli luoda yhdessä tutkimusyhteisön kanssa tukitoimet tutkijoiden häirintää ja painostusta vastaan. TJNK laati hankkeen pohjalta suositukset, joiden mukaan Suomeen tulisi perustaa valtakunnallinen tukiorganisaatio häirinnän ja painostuksen uhan alla toimivien suojaamiseksi, laajentaa työnantajan suojeluvelvollisuus koskemaan myös vapaana toimivia tutkijoita, sekä sisällyttää tiedeviestinnän ja häirinnältä suojautumisen opetus osaksi tutkijakoulutusta.
TJNK on seurannut selvityksillä tutkijoiden sananvapauden tilaa jo vuodesta 2015 lähtien. Laaja selvitys sananvapaudesta ja tutkijoiden kohtaamasta häirinnästä toteutettiin vuonna 2023. Uusin selvitys täydentää tätä kuvaa keräämällä kokemuksia akateemisen vapauden laajemmasta tilasta.
Tutustu selvitykseen Akateemisen vapauden tila Suomessa. Tutkijoiden ja opettajien näkemyksiä:
https://doi.org/10.23847/tsv.1852
Lisätietoja:
pääsihteeri Reetta Kettunen
p. 040 733 5935
info@tjnk.fi
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
