TJNK sai vuonna 2025 uusia jäseniä, kun seuraavan kolmivuotiskauden kokoonpano aloitti toimintansa. Vuoden aikana TJNK palkitsi tiedonjulkistamisen tekoja, myönsi apurahoja ja julkaisi ohjeistuksen tutkijoiden sananvapauden turvaamiseksi.
TJNK on opetus- ja kulttuuriministeriön tieteen asiantuntijaelin, jonka keskeisiä tehtäviä ovat:
- esitysten tekeminen tiedonjulkistamisen valtionpalkinnoista
- tiedonjulkistamisen tukeminen apurahoin
- tiedeviestinnän ja tiedonjulkistamisen asiantuntijasuositusten ja ohjeistusten laatiminen ja ajankohtaisten kysymysten esiin nostaminen.
Toiminta täydentää tutkimusyhteisön perustehtäviä, on kustannustehokasta eikä sille ole valtionhallinnossa päällekkäistä toimintaa.
Vuonna 2025 neuvottelukunta aloitti uuden toimikautensa (2025–2027). Jäsenistön asiantuntemus kattaa laajasti tieteen, taiteen, journalismin ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen alueet, mikä tukee TJNK:n roolia poikkitieteellisenä ja -alaisena toimijana.
Tiedonjulkistamisen juhlaa
Nopeiden muutosten maailmassa tarvitsemme syvällistä ymmärrystä ja yhteisesti jaettua tietopohjaa. Valtionpalkinnot ovat vahva signaali tiedonjulkistamisen yhteiskunnallisesta merkityksestä.
Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot ovat Suomen korkein kunnianosoitus ansiokkaasta tiedonjulkistamisesta. Kuka tahansa voi ehdottaa palkintoja. Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta arvioi ehdotukset ja tekee esityksen palkittavista tiede- ja kulttuuriministerille.
TJNK saa vuosittain satoja palkintoehdotuksia kustantajilta, järjestöiltä ja yksittäisiltä henkilöiltä. Arviointiprosessi on suojattu poliittiselta ohjaukselta ja perustuu neuvottelukunnan jäsenten asiantuntemukseen.
Tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie jakoi kahdeksan tiedonjulkistamisen valtionpalkintoa 13. kesäkuuta Helsingissä. Palkintoja yhdisti äänen antaminen sivuun jääneille ja vallitsevien rakenteiden haastaminen. Palkitut kutsuvat katsomaan maailmaa tutkivasti, empaattisesti ja kriittisesti.
Tietotekojen rahoittaminen
Tiedonjulkistamisen apurahat mahdollistavat sen, että tutkittu tieto saa aikaa, muodon ja yleisön.
Tiedonjulkistamisen apurahoilla tuetaan monipuolista, monikanavaista ja uudistuvaa tietokirjoittamista ja tiedonjulkistamista.
Apurahoihin kohdistuu suuri hakupaine. Vuonna 2025 rahoitusta haettiin yli 9 miljoonaa euroa (673 hakemusta), kun myönnettävänä oli 440 000 euroa.
TJNK:n selvitysten (2019 ja 2023) mukaan apurahat ovat tehokas ja arvostettu rahoitusmuoto, joka tuottaa laajaa kerrannaisvaikuttavuutta tekijöiden osaamisen, verkostojen ja jatkotoiminnan kautta. Uusi selvitys julkaistaan vuonna 2026.
Vuonna 2025 apurahoja jaettiin yhteensä 440 000 euroa 38 hakijalle. Rahoituksesta 74 prosenttia kohdistui tietokirjahankkeisiin: 27 apurahaa myönnettiin tietokirjailijoille ja kolme muuhun tietokirjoittamiseen. Lisäksi tuettiin kahta tiedonjulkistamisen yhteistoiminnan hanketta ja kuutta muuta tiedonjulkistamisen hanketta. Pitkän työskentelyapurahan (6 tai 8 kuukautta) sai 17 henkilöä.
Apurahapäätökset perustuivat hakemusten keskinäiseen vertailuun sekä kokonaisarviointiin ja ovat harkinnanvaraisia.
Sananvapauden vahvistaminen
Sananvapaus on yhteinen perusta tutkijoille, taiteilijoille ja toimittajille, joiden työ nojaa mahdollisuuteen tuottaa, tulkita ja jakaa tietoa vapaasti. He tulkitsevat aikaamme myös silloin, kun näkökulmat haastavat totuttuja käsityksiä.
Vuonna 2025 TJNK:n tutkijoiden sananvapautta koskeva työ konkretisoitui aiemmin käynnistetyn hankkeen tulosten käyttöönottona. Kansallinen suositus Tutkijoiden ja asiantuntijoiden sananvapauden turvaamiseksi julkaistiin. Suositus tarjoaa konkreettisia keinoja sananvapauden turvaamiseen ja tukirakenteiden kehittämiseen.
Vaikka suositukset pohjautuvat ensisijaisesti tutkimusyhteisön tarpeisiin ja kokemuksiin, ne soveltuvat laajasti kaikille toimijoille, jotka tuottavat, tulkitsevat ja välittävät tutkittua tietoa yhteiskunnassa. Suositusten julkistamisen yhteydessä käydyssä keskustelussa todettiin, että tutkijoiden, toimittajien ja taiteilijoiden toimintaympäristöt ovat monilta osin samankaltaisia ja että sanan- ja ilmaisunvapauteen kohdistuvat haasteet koskettavat näitä ryhmiä yhteisesti.
Tilaisuudessa nousi esiin tarve vahvistaa näiden toimijoiden välistä yhteistyötä ja rakentaa keskinäistä tukea sananvapauden edistämiseksi. TJNK on mukana rakentamassa epämuodollista, eri alojen toimijoita kokoavaa verkostoa, jonka tavoitteena on lisätä vuoropuhelua, jakaa kokemuksia ja tukea sanan- ja ilmaisunvapauden toteutumista eri yhteiskunnallisilla kentillä.
Akateeminen vapaus nousi näkyvästi esiin vuonna 2025 Academic Freedom Index -julkaisun myötä, joka osoitti Suomen sijoituksen heikentyneen. Indeksi mittaa asiantuntija-arvioin tutkimuksen, opetuksen ja tiedonvälityksen vapautta, institutionaalista autonomiaa, kampusten toiminnan vapautta sekä tutkijoiden mahdollisuutta osallistua julkiseen keskusteluun.
TJNK toteuttamat tutkijoiden sananvapautta kartoittavat kyselyt ovat osoittaneet, että häirintä kytkeytyy tutkijoiden kokemuksissa tutkimuksen vapauteen. TJNK toteutti korkeakoulujen ja tutkimuslaitoksien tutkijoille ja opettajille suunnatun verkkokyselyn loppuvuonna 2025. Tulokset julkistetaan helmikuussa 2026.
Tutkijoiden ja asiantuntijoiden painostuksen ja häirinnän tavoitteena on lisätä itsesensuuria: tutkijat saattavat välttää tietyistä aiheista puhumista ja vetäytyä julkisesta keskustelusta. Tämä rapauttaa tieteen asemaa ja tutkimukseen tunnettua luottamusta.
Viestintävalmiuksien tukeminen
Tiedeviestintä koetaan olennaiseksi osaksi tutkimustyötä, mutta sen toteutumista rajoittavat ajan, osaamisen ja tukirakenteiden puute sekä tarve toimia vastuullisesti, eettisesti kestävällä ja turvallisella tavalla.
Keväällä 2025 nuorille tutkijoille suunnattu kysely osoitti, että tiedeviestintä koetaan olennaiseksi osaksi tutkimustyötä, mutta sitä rajoittavat ajanpuute, osaamisvajeet, epävarmuus, puutteelliset verkostot sekä henkilökohtaiset riskit, kuten häirintä. Tutkijat toivovat käytännönläheistä koulutusta ja viestinnän ammattilaisten tukea, joka kattaa strategisen suunnittelun, viestien kirkastamisen, kanavavalinnat sekä turvallisen viestintäympäristön ja mentoroinnin. Kyselyn toteutti pääsihteeri Kettunen, ja tuloksia hyödynnetään Tieteen tiedotus ry:n apurahojen kehittämisessä tutkijoiden viestintävalmiuksien tukemiseksi. Kyselyn pohjalta toteutettiin työpaja Tutkimuspalvelupäivillä (21.8. Tampere).
Nuorten tutkijoiden toiveet viestintätaitojen tukemiseksi
Kevään 2025 toteutettuun Tee äänesi kuuluvaksi -kyselyyn vastasi 55 nuorta tutkijaa. Kysely kartoitti heidän tiedeviestintävalmiuksiaan ja -tarpeitaan. Vastauksista nousi kolme keskeistä teemaa:
- Viestinnän merkitys – Tutkijat pitävät tiedeviestintää olennaisena osana työtään. Se lisää tutkimuksen ymmärrettävyyttä, näkyvyyttä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta.
- Keskeiset esteet – Suurimmat haasteet ovat ajanpuute, viestintätaitojen puute, epävarmuus, kanavien ja verkostojen puuttuminen sekä henkilökohtaiset riskit (esim. esiintymispaineet ja häirintä).
- Toiveet tuesta ja koulutuksesta – Tarvitaan käytännönläheistä koulutusta, joka auttaa löytämään omannäköisen viestintätavan, kehittämään teknisiä ja esiintymistaitoja, kohdentamaan viestit eri yleisöille sekä integroimaan viestintä osaksi tutkimustyön arkea.
- Nuoret tutkijat toivovat viestinnän ammattilaisilta seuraavaa:
- Strategista kumppanuutta – yhteistä suunnittelua, jossa viestintä tukee tutkimusprosessia alusta asti.
- Käytännön apua ja sparrausta – viestien kirkastamista, kanavavalintoja, materiaalien tuotantoa.
- Turvallisen viestintäympäristön luomista – riskien arviointia, ohjeistusta häirinnän varalta, yksityisyyden suojaamista.
- Koulutusta ja mentorointia.
Kysely tehtiin Tieteen tiedotus ry:lle, sen tiedeviestinnän koulutustukimuotojen kehittämisen tueksi.
Eettisen tiedonjulkistamisen hanke jatkui. Sen puitteissa käsiteltiin tiedeviestinnän vastuullisuutta, yleisösuhdetta ja journalismin ja tieteen rajapintoja. Hanke järjesti keskustelutilaisuuksia ja tuotti asiantuntijasisältöjä, jotka tukivat viestijöitä, tutkijoita ja toimittajia eettisesti kestävien ratkaisujen tekemisessä.
Viestintä ja tapahtumat
TJNK:n tapahtumat avaavat ajankohtaisia teemoja asiantuntijoille ja yleisölle ja rakentavat dialogia yhteisen ymmärryksen lisäämiseksi.
TJNK viestii toiminnastaan verkkosivuillaan www.tjnk.fi, uutiskirjeillä, tiedotteilla ja sosiaalisessa mediassa LinkedIn- ja Facebook-kanavilla. Sosiaalisen median käydessä läpi murrosta pyrimme löytämään yhä toimivampia viestinnän kanavia yleisöjemme tavoittamiseksi.
Tutkijoiden ja asiantuntijoiden sananvapauden tukeminen
Vuosina 2023–2025 toteutettu Tutkijoiden sananvapauden tueksi -hanke keskittyi edistämään tutkijoiden ja asiantuntijoiden sananvapauden toteutumista.
21.5. TJNK julkaisi kansallisen suosituksen tutkijoiden ja asiantuntijoiden sananvapauden turvaamiseksi ja kutsui tutkijat, toimittajat ja taiteilijat keskustelemaan sanan- ja ilmaisunvapauden nykytilasta ja haasteista. Tilaisuudessa esiteltiin suositusten keskeinen sisältö ja kuultiin eri alojen edustajia. Tilaisuudessa tutkija Oula Silvennoinen esitteli suositusten keskeisen sisällön. Lisäksi kuultiin puheenvuorot puheenjohtajilta Antti Pajala (Tieteentekijät), Marjaana Varmavuori (Journalistiliitto) ja Sirpa Alkunen (Forum Artis).
23.5. toteutettu webinaari esitteli samaa ohjeistusta laajemmin niille, jotka eivät päässeet osallistumaan paikan päälle. Tilaisuudessa perehdyttiin ohjeistuksen keskeisiin kohtiin ja sen tarjoamiin toimiin tutkijoiden sananvapauden tukemiseksi.
11.6 käydyssä jatkokeskustelussa todettiin, että Suomeen tarvitaan laaja ja epämuodollinen verkosto, joka kokoaa yhteen sanan- ja ilmaisunvapauden parissa toimivat tahot, kuten tutkijat, toimittajat ja taiteilijat. Tunnettujen ja vakiintuneiden toimijoiden yhteistyö on vaikuttavampaa kuin uuden organisaation perustaminen, ja verkostotoiminta voi vahvistaa jo olemassa olevia sananvapauden puolustajia.
Sanavapaus teemana näkyi myös TJNK:n tuottamissa lavaohjelmissa Turun ja Helsingin kirjamessuilla.
Nämä tilaisuudet olivat osa TJNK:n laajempaa työtä sen varmistamiseksi, että tutkijoiden ja asiantuntijoiden sananvapaus säilyy ja että heillä on käytössään selkeät tukirakenteet ja ohjeet haasteiden kohtaamiseen.
Tiedonjulkistamisen eettiset kysymykset
Tiedonjulkistamisen etiikkahankkeen keskeinen osa ovat vuorovaikuttavat tapahtumat ja syventyvät dialogit. Tilaisuudet järjestetään yhteistyössä tiedonjulkistamisen ammattilaisten kanssa, erityisesti tutkimusviestinnän parissa työskentelevien viestijöiden ja omasta tutkimuksestaan viestivien tutkijoiden kanssa.
3.4. järjestettiin verkossa keskustelutilaisuus, jossa pohdittiin tiedonjulkistamisen eettisiä kysymyksiä ja sitä, miten eettiset ohjeet tukevat vastuullista ja vaikuttavaa tiedonjulkistamista. Tilaisuudessa TJNK:n johtava asiantuntija Henriikka Mustajoki esitteli Tiedonjulkistamisen etiikka -hanketta ja keskusteli yhdessä Finn-ARMAn tiedeviestintäverkosto asiantuntijoiden kanssa eettisten ohjeiden merkityksestä tiedeviestinnässä.
29.4. järjestettiin Tietokirjakahvila Tieteiden talolla. Tilaisuus oli suunnattu tietokirjojen ja muun yleistajuisen tiedonjulkistamisen parissa työskenteleville. Keskustelu koski tekoälyn tuottamien tekstien eettisiä kysymyksiä tiedonjulkistamisen ja viestinnän kentällä. Alustajina olivat yliopistonlehtori Anna-Mari Wallenberg (Helsingin yliopisto) ja johtava viestintäasiantuntija Amanda Alvarez (Suomen tekoälykeskus FCAI).
Dialogien tarkoituksena on sekä kerätä yhteisössä olevaa tietoa tiedonjulkistamisen eettisistä kysymyksistä että tarjota yhteisön jäsenille mahdollisuuksia keskustella näistä aiheista. Dialogeissa on hyödynnetty erätauko-dialogien menetelmiä ja niitä ovat vetäneet erityisasiantuntija Henriikka Mustajoki sekä suunnittelija Ella Ranta.
29.10. Kouvola / XAMK dialogi tutkijoiden ja opettajien kesken. Tärkeänä teemana omasta tutkimuksesta viestiminen.
18.11. Vaasan Yliopisto - kolme dialogia. Ensimmäinen englanniksi nuorten tutkijoiden kanssa. Seuraavat kaksi yliopistoviestijöiden kanssa.
Aamukahvit tutkijan kanssa – Tieteen päivät 8.–12.1.2025
Tieteen päivien luento-ohjelmaa täydensivät rennot aamukahvi-keskustelutilaisuudet, joissa yleisö tapasi tutkijoita kahvikupin äärellä. Tilaisuuksien tarkoituksena oli vahvistaa tutkijoiden ja yleisön vuorovaikutusta sekä tehdä ajankohtaisista tutkimusteemoista helposti lähestyttäviä. Pääsihteeri Kettusen juontamissa aamukahveissa käsiteltiin ajankohtaisia yhteiskunnallisia teemoja ja tutkimuksen merkitystä arjessa ja muutoksissa. Aiheita olivat:
9.1. keskustelussa Onko Suomessa vauvakriisi? dosentti Kaisa Kuurne ja tutkijatohtori Aino Luotonen pohtivat matalan syntyvyyden syitä ja seurauksia yhteiskunnalle.
10.1. keskustelussa Mitä tänään syötäisiin? tutkimusprofessori Minna Kaljonen ja erikoistutkija Helena Pastell käsittelivät ravitsemusta, kestävää tulevaisuutta ja ruokavalintojen merkitystä.
11.1. keskustelu Kaikki mikä kiiltää, ei ole kultaa professoreiden Minna Huotilainen ja Jouko Lampinen kanssa keskittyi digitaalisen ympäristön vaikutuksiin arjessa ja tiedon tulkinnassa.
12.1. keskustelussa Elonkirjon rikastajat vanhempi yliopistonlehtori Sari Timonen ja tutkijatohtori Markku Koskinen avasivat maaperän merkitystä ekosysteemien toiminnassa.
Apurahainfo
12.5. apurahojen hakijoille suunnatussa info-webinaarissa käytiin läpi keskeiset asiat TJNK:n myöntämistä apurahoista, neuvottiin, kuinka kirjoittaa hyvä hakemus ja annettiin vinkkejä julkaisijan löytämiseen. Tilausuuden veti asiantuntija Suvi Lahtonen.
Tutkimuspalvelupäivät
Tutkimuspalvelupäivillä 2025 tiedeviestintä käsiteltiin ensimmäistä kertaa omana ohjelmakokonaisuutenaan
21.8. TJNK ja Tieteen tiedotus ry järjestivät Tiede kuuluu kaikille – tiedeviestinnän monimuotoisuus ja merkitys asiantuntijatyössä -sessiossa työpajan, jossa mietittiin, miten tuetaan tutkijoita tiedeviestinnässä. Keskusteluissa korostui tarve siirtyä satunnaisesta viestintäkoulutuksesta systemaattiseen, uran eri vaiheisiin kuuluvaan viestinnän tukeen. Tutkijoiden näkyvyyttä voidaan vahvistaa yhdistämällä yksilölliset vahvuudet, organisaation tarjoama infrastruktuuri ja selkeät palkitsemismekanismit.
TJNK esitti päivillä kaksi posteria: Tutkijoiden ja asiantuntijoiden sananvapauden turvaaminen – suosituksia sekä Tiedeviestinnän arkipäivän eettiset valinnat.
Tietokirjafestivaali
TJNK on tietokirjallisuuteen keskittyvän tapahtuman yhteistyötaho. Vuoden 2025 festivaalin teemana oli muutos ja se järjestettiin 5.-6.9 Tekstin talolla Helsingissä.
Turun kirjamessut
TJNK osallistui Turun kirjamessuille kahdella lavaohjelmalla, jotka käsittelivät tiedonjulkistamisen kannalta keskeisiä ajankohtaisia teemoja. Messut ovat yksi Suomen suurimmista kirjallisuustapahtumista.
3.10. Totuus paineen alla – tietokirjailija yhteiskunnan myrskyissä -keskustelussa pohdittiin, mitä tapahtuu, kun tietokirjailija tarttuu arkaan tai poliittisesti latautuneeseen aiheeseen. Keskustelussa olivat mukana toimittaja Heikki Valkama ja tutkija–tietokirjailija Noora Kotilainen, ja sen juonsi dosentti Maria Lassila-Merisalo. Keskustelu järjestettiin yhteistyössä Suomen PENin ja Tietokirjailijoiden liiton kanssa.
3.10. Hyvät ja huonot tiedeuutiset -sanailussa käsiteltiin ajankohtaisia tiedeuutisia monipuolisesti ja pilke silmäkulmassa. Keskustelun vetäjänä toimi Tiedetoimittajain liiton pääsihteeri Ulla Järvi, ja panelisteina olivat professori Pentti Huovinen, tietokirjailija Tiina Raevaara, vastaava päätoimittaja Erkka Railo ja opiskelija Iris Ronimus. Tilaisuus tarjosi näkökulmia tieteen esittämiseen ja tulkintaan julkisessa keskustelussa. Kirjamessujen klassikko-ohjelma tuotetaan yhteistyössä Suomen Tiedetoimittajain liiton kanssa.
Tiedejulkaisemisen päivät
9.–10.10. Tieteiden talolla Helsingissä järjestettiin Tiedejulkaisemisen päivät, joiden teemana oli Hyvät, pahat ja rohkeat. Sen järjestivät yhdessä Tieteellisten seurain valtuuskunta, Suomen tiedekustantajien liitto, Kansalliskirjasto ja TJNK.
Tiedeviestinnän etiikka -hankkeen keskustelussa pohdittiin, miten tarinallisuus, otsikointi ja vaikuttavuuden korostaminen voidaan sovittaa yhteen totuudellisen ja luotettavan tiedeviestinnän kanssa. Keskustelua moderoivat Henriikka Mustajoki ja Reetta Kettunen (TJNK).
Helsingin kirjamessut
TJNK osallistui Helsingin kirjamessujen ohjelmaan kolmella tilaisuudella, joissa käsiteltiin tutkimustiedon avoimuuden rajoja, palkittujen tietokirjailijoiden teoksia sekä kirjailijoiden tukemista paineen alla.
23.10. keskustelussa Tiedetori: Mistä on vaiettava? Tutkimustiedon avoimuuden rajat pohdittiin, milloin tiedon avoimuuden rajoja voi joutua pohtimaan esimerkiksi painostuksen, itsesensuurin tai eettisten harkintojen vuoksi. Puhujina olivat Henriikka Mustajoki (pääsihteeri, Avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallinen koordinaatio), Iina Kohonen (tutkiva kirjailija ja tutkimusetiikan asiantuntija) sekä Reetta Kettunen (pääsihteeri, TJNK).
25.10. tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon saaneen teoksen Kuin veljet – Totuus Suomen katujengeistä tekijät avasivat kirjan syntyä ja sen taustaa. Keskustelijoina olivat toimittaja Jecaterina Mantsinen ja TJNK:n puheenjohtaja Liisa Suvikumpu.
20.10. kysyttiin Miten tuetaan kirjailijaa paineen alla? Tilaisuudessa käsiteltiin kirjailijoiden kohtaamia paineita ja uhkailua sekä sitä, miten kustantamot voivat tukea tekijöitä ennen ja jälkeen julkaisun. Keskustelijoina olivat toimitusjohtaja Anna Baijars (Gummerus), tutkija-tietokirjailija Oula Silvennoinen ja kirjailija Paula Havaste Keskustelu järjestettiin yhteistyössä Suomen PENin ja Tietokirjailijoiden liiton kanssa.
12. Kansallinen tiedeviestinnän kongressi: Huumori
20.11. yhteistyössä Suomen tiedetoimittajain liiton kanssa järjestetty tapahtuma kokosi Tieteiden talolle tiedeviestinnän ammattilaisia ja tutkijoita pohtimaan huumorin roolia viestinnässä ja vahvistamaan asiantuntijoiden välistä dialogia. Kongressissa kuultiin useita asiantuntijapuheenvuoroja ja keskusteluja, kuten dosentti Jarno Hietalahden esitys Huumorista, filosofisesti, tutkijatohtori Joonas Koivukosken puhe Poliitikot humoristeina, pääsihteerien Ulla Järven ja Reetta Kettusen vetämä keskustelu Huumori työssämme?, johtavan tutkijan Jari Lyytimäen näkökulma Naurattaako ympäristötuhon keskelläkin?, historioitsija Jenni Kirveen puhe Voiko sodassa olla hauskaa? sekä koomikko Kaisa Pylkkäsen esitys Mistä ei voi tehdä huumoria?
Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot 2025
Vuoden 2025 tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon saajia yhdistää äänen antaminen sivuun jääneille ja vallitsevien rakenteiden haastaminen. Palkitut kutsuvat katsomaan maailmaa tutkivasti, empaattisesti ja kriittisesti.
Tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie jakoi palkinnot 13. kesäkuuta Helsingissä.
Palkinnot ovat suuruudeltaan 15 000 euroa lukuun ottamatta Katariina Havukaisen, Inkeri Hyvösen ja Ella Lahdenmäen sekä Operaatio Arktis ry:n palkintoja, jotka ovat 30 000 euroa. Työryhmissä palkintosumma jaetaan tasan saajien kesken.
Teatteritaiteen maisterit Katariina Havukainen, Inkeri Hyvönen ja Ella Lahdenmäki näytelmästä Jumppatytöt, joka on puheenvuoro nuorten kasvurauhan puolesta
Dosentti Riie Heikkilä ajankohtaisesta teoksesta Miksi lakkasimme lukemasta? Sosiologinen tulkinta lukemisen muutoksesta
Toimittaja Anne Kantola, toimittaja Jecaterina Mantsinen ja luovan työn ammattilainen Omos ”Opa” Okoh teoksesta Kuin veljet. Totuus Suomen katujengeistä
Toimittaja Jaakko Keso raja-aitoja rikkovasta journalismista
Toimittaja Mikko ”Peltsi” Peltola, seikkailija Osmo Peltola ja ohjaaja, kuvaaja Juha Korhonen ihmisyyden ja luonnon rikkaudesta kertovasta sarjasta Peltsi ja Osmo
Arkkitehtuurin historioitsija Panu Savolainen ja valokuvaaja Aleks Talve suomalaisen arkkitehtuurihistorian yleistajuistamisesta, rakennetun ympäristön lukutaidon lisäämisestä
Dosentti Hanna Ylöstalo ja tutkijatohtorit Heini Kinnunen, Emma Lamberg ja Inna Perheentupa talouspuhetta avartavasta teoksesta Feminismiä talouteen. Opas kriittiseen talouslukutaitoon
Operaatio Arktis ry:lle tutkittuun tietoon ankkuroituvasta yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta
Kuva: Liisa Takala
Kuvassa tiedonjulkistamisen valtionpalkintojen 2025 saajat yhteiskuvassa tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitien kanssa.
Lisätietoja:
Pääsihteeri Reetta Kettunen
reetta.kettunen@tjnk.fi
040 733 5935
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
