Luotettava tietoa on tuotettava ja julkistettava kaikkien yhteiseksi hyväksi.
Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta perustettiin valtioneuvoston päätöksellä 13.1.1972.
50-vuotispäivän kunniaksi loimme katseen tiedonjulkistamisen nykytilaan. Miltä se näyttää, TJNK:n puheenjohtajat Esa Väliverronen ja Liisa Suvikumpu?
Nykyisen informaatiotulvan ja huomiotalouden aikana ongelmana ei ole tiedon saatavuus, vaan enemmänkin laadukkaan ja luotettavan tiedon asema. Koronapandemia ja salaliittoteorioiden suosio ovat osoittaneet, miten myös tutkimustiedosta on tullut osa informaation epäjärjestystä. Poisvedetyt artikkelit ja virheelliset tutkimustulokset jäävät kiertämään verkkoon ja sosiaalisen medioiden alustoille, josta niitä poimitaan erilaisten mielipiteiden tueksi. Kun tutkimustietoa on yhä enemmän ja helpommin saatavilla, syntyy harha, että sitä on myös helppo tulkita ja käyttää. Googlaus ei tee kenestäkään asiantuntijaa, vaan tieto on aina osattava asettaa kontekstiinsa ja tulkita sitä aiemman tiedon pohjalta.
Viimeisten kymmenen vuoden aikana on puhuttu paljon portinvartijoiden ja välittäjien kriisistä, joka on koskenut journalismia yleensä sekä tiedetoimittajia ja tiedeviestijöitä erityisesti. Kun tieto on yhä helpommin saatavilla ja kaikki voivat viestiä itse verkossa ja sosiaalisen median alustoilla, tarvitaanko enää välittäjiä?
Googlaus ei tee asiantuntijaa – osaavia tiedon välittäjiä tarvitaan
Pandemia on osoittanut, että tarvitsemme edelleen – ja kenties yhä enemmän – välittäjiä, jotka osaavat tulkita tietoa ja muotoilla sen eri yleisöille sopivaan muotoon. Ammattimaiset toimittajat ja tiedeviestijät ovat sitoutuneet eettisiin periaatteisiin, jotka korostavat tiedon ja tulkintojen tarkistamista eri lähteistä. He osaavat tulkita uusia tutkimustuloksia suhteessa aiempaan tietoon ja ristiriitaisiin väittämiin.
Entä TJNK:n tehtäväkenttä, mikä on keskeistä?
Kaikki – tavalliset ihmiset, päättäjät, journalistit, vauvat ja vaarit – tarvitsevat tutkittua, luotettavaa, ymmärrettävää ja saavutettavaa tietoa.
TJNK:n tehtävä on tukea laadukkaan tiedon välittämistä eri muodoissa ja kanavissa, jotka tavoittavat myös sellaisia yleisöjä, joita tiede ja tutkimustieto ei entuudestaan kiinnosta. Nykyisen väärän tiedon ja some-huhujen tulvassa tämän työn merkitys on tärkeämpi kuin ehkä koskaan aiemmin.
Median nopea muutos vaatii rohkeutta kokeilla uusia tiedonjulkistamisen tapoja
Uuden tiedon välittäminen vaatii myös rohkeita kokeiluja, sillä viestinnän ja median nopea muutos vaatii vanhojen oppien päivittämistä. Tärkeää on myös vallitsevien uskomusten koettelu, epävarmuuksien tunnistaminen ja epäluotettavan tiedon kritiikki
Tieteen ja tutkimuksen tuloksista pitää kertoa ymmärrettävästi ja siten, että uusi tieto tavoittaa kaikki. Juuri ymmärrettävyys ja saavutettavuus haastavat TJNK:ta myös tulevaisuudessa: miten löydämme oikeat kanavat ja tavat levittää tietoa taatusti kaikille? Miten pysymme kärryillä siitä, mikä ihmisiä mietityttää, mihin kaikkeen tutkittua tietoa voi soveltaa ja mistä sitä tietoa on saatavilla? Siinäpä syytä olla olemassa!
Lue lisää TJNK:n juhlavuodesta ja seuraa viestintää twitterissä @tiedonjulk.
Tiedonjulkistamisen valtionpalkintojen syntyhistoria ja 50-vuotishistoriavideo ovat tarina myös TJNK:sta
Teksti: Reetta Kettunen, Esa Väliverronen ja Liisa Suvikumpu
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
