Tietokirjallisuuden tukimuodot uusiutuvat

4.3.2020
" "

Valtion tuki kirjallisuudelle jakautuu useaksi tukimuodoksi, mistä muodostuu hankalasti hahmotettava viidakko. Helpotusta on kuitenkin luvassa: työ tukimuotojen uudistamiseksi on alkanut.

Kirjallisuutta tukevat sekä yksityiset tahot, kuten säätiöt ja yhdistykset, että valtio. Valtion tukimuotoja ovat kauno- ja tietokirjallisuuden tuet, kirjallisuuden viennin tuki ja käännöstuet. Valtio tukee lisäksi yleisten kirjastojen kirjahankintoja. Eri tukimuotoja hallinnoivat eri toimijat, mikä hankaloittaa kokonaiskuvan hahmottamista.

TIEDONJULKISTAMISEN APURAHAT

Yksi valtion tietokirjallisuudelle osoittamista tukimuodoista ovat tiedonjulkistamisen apurahat, jotka myöntää Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta (TJNK). Apurahoilla tuetaan monipuolista, monikanavaista ja uudistuvaa tietokirjoittamista ja tiedonjulkistamista. Tiedonjulkistamisen apurahojen myöntämistä säätelee valtionavustuslaki (siirryt toiselle sivustolle)

Apurahat myönnetään luovan työn tukena uutta tietoa julkistavien tietokirjojen ja muiden tietotuotteiden tekemiseen. Apurahoja voidaan myöntää myös uudentyyppisten tiedonjulkistamis- ja yhteistoimintamuotojen kokeilutoimintaan, kuten tiedon siirtymiseen tutkijakunnan ja päätöksenteon välillä, tieteen ja taiteen rajapinnalla liikkuvien hankkeiden tukemiseen tai tiedekasvatuksen tueksi sekä uutta tietoa julkistavien tapahtumien järjestämiseen.

Tiedonjulkistamisen apurahoista noin 80 prosenttia kohdistuu tietokirjallisuudelle. Tietokirjallisuuteen kuuluu laaja kirjo ei-fiktiivisiä teoksia, joiden lajityypit vaihtelevat tieteellisestä tutkimuskirjallisuudesta yleiseen tietokirjallisuuteen, harrastuskirjoista hakuteoksiin ja oppikirjoihin. Kaikista Suomessa julkaistuista nimekkeistä lähes 80 prosenttia on tietokirjoja, eikä tietokirjallisuuden julkisen tuen määrä silti yllä kaunokirjallisuuden tuen tasolle.

TJNK selvitti vuonna 2018 tiedonjulkistamisen apurahoilla rahoitettujen hankkeiden, erityisesti tietokirjojen, etenemistä, valmistumista ja merkittävyyttä (lataa selvitys PDF-tiedostona). Selvityksellä haluttiin saada tietoa erityisesti tietokirjahankkeiden julkistamisesta. Keskimäärin apurahan saamisvuodenvuoden jälkeen kuluu reipas puolitoista vuotta ennen kirjan julkaisua. Julkistamiseen saattaa kulua myös useampi vuosi. Hankkeiden julkistamisen viivästymisen syynä on usein rahoituksen puute.

Tiedonjulkistamisen apurahoilla ei tueta kaunokirjallisuutta, käännöksiä, oppikirjoja tai tieteellistä tutkimusta. Valtio tukee myös tietokirjallisuuden kääntämistä kotimaisille kielille. Tämä tuki on kuitenkin ohjattu jaettavaksi kirjailijoiden ja kääntäjien kirjastoapurahojen ja Kirjallisuuden vientikeskus Filin kautta.

EHDOTUS LAKIUUDISTUKSESTA

Hallitusohjelmassa hallituskauden tavoitteisiin on kirjattu kulttuuripalvelujen toimintaedellytysten vahvistaminen. Yhtenä keinona siihen mainitaan kotimaisilla kielillä kirjoitetun tiedekirjallisuuden julkaisemisen tukeminen.

Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä on valmistelemassa ehdotusta eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuksista annetun lain (236/1961) uudistamiseksi. Työn yhteydessä tarkastellaan myös apurahojen ja avustusten jakosuhdetta ja päätöksenteon järjestämistä. Työryhmä päättää työnsä lokakuun lopussa 2020.

APURAHAHAKU TULEE TAAS TOUKOKUUSSA – JA APURAHAKAHVILA MAALISKUUSSA

Tiedonjulkistamisen apurahahaku avautuu vuosittain 1.5. ja päättyy toukokuun viimeisenä arkipäivänä. Päätökset myönnetyistä apurahoista tehdään syyskuussa. Vuonna 2020 apurahoja on jaossa 400 000 euroa, joista pääsääntöisesti jaetaan työskentelyapurahoja 2–8 kuukauden työskentelyyn. Viime vuonna hakemuksista rahoituksen sai noin 15 prosenttia. 

Tulokulmia tietokirjallisuuteen -keskustelutilaisuus ja apurahakahvila tarjoavat lisää asiaa tietokirjallisuudesta ja tiedonjulkistamisen apurahoista kiinnostuneille 30.3. Tieteiden talolla Helsingissä. Keskusteluissa pohditaan, millainen on tietokirjan tie tekijältä lukijalle. Miten hyvä idea löytää tiensä kustannusohjelmaan? Millä tietokirjailija rahoittaa työskentelynsä? Miten määritellään teoksen yleisö – ja voisiko se löytyä kansainvälisiltä markkinoilta? Tilaisuus on ilmainen ja kaikille avoin – tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan!

Sinua saattaisi kiinnostaa myös