Operaatio Arktis rakentaa siltoja ilmastotutkijoiden ja päättäjien välille, sillä sen mielestä poliitikot ovat liian kaukana todellisuudesta. Tietoon pohjaava aktivismi työllistää nuoria tavoitteellisesti ja luo uusia tapoja vaikuttaa.
Siitä ei ole kauan, kun median kuvasto täyttyi Eduskuntatalon edessä Mannerheimintiellä istuvista nuorista osoittamassa mieltään kelvottomaksi kokemansa ilmastopolitiikan vuoksi. Isosta-Britanniasta Suomeen rantautunut Elokapina-liike osoitti voimansa järkähtämättömyydellään.
Helsinkiläiset Liina Huttunen ja Viktor Jaakkola kapinoivat mielenosoittajien joukossa. He verkostoituivat samanmielisten aktivistien kanssa ja miettivät jatkotoimenpiteitä.
Elokapinan kampanjat olivat onnistuneet hyvin, mutta jokin yhtälöstä puuttui.
– Huomasimme, että suomalaisten ja jopa meidän ilmastotoimien puolesta aktiivisesti toimivien kansalaisten keskuudessa tietämys ilmastotieteestä ja ilmastotilanteen vakavuudesta ei ollut riittävällä pohjalla. Ei ymmärretty, miten vakavia uhat ovat ja että myös Suomeen kohdistuu ilmastoriskejä. Ilmastonmuutoksesta puhuttiin niin kuin se tapahtuisi ainoastaan jossain kaukana joko maantieteellisesti tai ajallisesti, Huttunen kertoo.
Elokapinan kampanjat olivat onnistuneet hyvin, mutta jokin yhtälöstä puuttui.
Suomessa ilmastokeskustelu keskittyi päästömääriin ja maapallon lämpötilan nousuun, sään ääri-ilmiöihin. Aktivistiryhmä käänsi huomionsa lähelle, arktiseen alueeseen.
Keväällä 2022 syntyi ilmastostrategiahanke Operaatio Arktis ry. Se toimii tutkitun tiedon pohjalta ja työllistää tusinan verran nuoria. Määrätietoisesta toiminnastaan järjestölle myönnettiin tiedonjulkistamisen valtionpalkinto vuonna 2025.
Valintoja ja piileviä mahdollisuuksia
Syksyllä 2025 Operaatio Arktiksen tiimillä on kuumat paikat. Marraskuussa Brasiliassa Belémin kaupungissa järjestetään vuotuinen Yhdistyneiden kansakuntien ilmastokokous. Sinne yhdistys ei ole menossa.
– Amazonin sademetsää kaadetaan ilmastokokouksen tieltä, kun uutta kaupunkia rakennetaan. Se on täysin paradoksaalista ja surullista, Huttunen perustelee.
Huttunen ja Jaakkola valitsevat tänä vuonna Brasilian sijaan kuitenkin kotimaan tantereen, Helsingissä lokakuussa järjestettävän ATLAS25-konferenssin.
ATLAS25-tapahtuma on osa vuosina 2025–2026 toteutettavaa Atlas-hanketta ja havainnollinen esimerkki Operaatio Arktiksen tavasta toimia, joten avataan sen taustaa hieman tarkemmin.
Liina Huttunen, 23, toimii yhdistyksessä strategisena asiantuntijana, Viktor Jaakkola, 26, ilmastoasiantuntijana. Molemmat seuraavat muiden tiimiläisten tavoin ilmastokeskustelua lukuisilla foorumeilla. Kun Suomen Akatemia esitteli sivuillaan Ilmakehän ja ilmaston osaamiskeskuksen ACCC:n lippulaivaohjelman politiikkasuosituksineen, Operaatio Arktis tarttui syöttiin.
– Politiikkasuosituksen mukaan Suomen valtion pitäisi huomioida Atlantin meridionaalisen kiertovirtauksen romahduksen riski tällä vuosisadalla ja se, miten se vaikuttaa Suomeen. Ajateltiin, jääkö ilmastontutkijoiden viesti vain roikkumaan nettisivuille, vai voisimmeko viedä viestiä eteenpäin ja saada aikaiseksi sellaista politiikkaa, joka huomioi asian, Jaakkola taustoittaa.
Järjestö tunnisti politiikkasuositukseen kätkeytyvän hankeaihion ja haki apurahaa. Pääosin Koneen Säätiöstä ja Maj ja Tor Nesslingin säätiöstä irronneen rahoituksen turvin järjestö pääsi järjestämään keikahduspisteisiin ja niiden hallintaan liittyvän ATLAS25-konferenssin.
Erityistä ylpeyttä ilmastoaktivistit tuntevat Suomeen saapuvasta huippuvieraastaan, joka on ilmastotieteen isäksi tituleerattu James Hansen Yhdysvalloista.
Operaatio Arktikselle on keskeistä löytää tieteentekijöiden pohjattomasta merestä luotettavat tiedonlähteet.
Operaatio Arktikselle on keskeistä löytää tieteentekijöiden pohjattomasta merestä luotettavat tiedonlähteet. NASA Goddard Instituten entinen tutkimusjohtaja on järjestön mielestä luotettava taho.
Huomiota on herättänyt se, että Hansenin ja Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n arviot ilmastotilanteesta poikkeavat jonkin verran toisistaan.
– Pari vuotta sitten globaali keskilämpötila pomppasi noin 0,4 astetta ylöspäin. Se yllätti melkein koko ilmaston tutkijayhteisön, mutta Hansen on luonut sellaiset mallit, jotka pystyvät selittämään tapahtuvaa muutosta, Jaakkola toteaa.
Huttusen mukaan osa tutkijoista tekee ”aika konservatiivisia pohjaoletuksia” ilmastotilanteesta.
– Nyt pystytään kuitenkin jo sanomaan, että tämä ja tämä parametri on muuttunut merkittävästi erilaiseksi. Menneen maailman parametreilla pyörivät ilmastosimulaatiot olisi tärkeä päivittää luotettavammaksi uuden tiedon pohjalta, hän sanoo.
Äänitorvi ja viestintäkanava
Elokapinasta sukeutunut ilmastoaktivismi on johtanut Operaatio Arktiksen tiimin kylmältä asfaltilta lämpimään toimistoon. Toiminnan yksityiskohdista tiimiläiset keskustelevat viikkokokouksessaan. Itseohjautuvuus ja omatoimisuus tuottavat monenlaista tietoa strategiseen ja viestinnälliseen työhön.
Huttunen opiskelee historiaa Helsingin yliopistossa ja työskentelee järjestössä osa-aikaisesti. Jaakkola keskeytti ympäristö- ja elintarviketalouden opinnot Helsingin yliopistossa siirryttyään järjestöön kokoaikaiseksi ilmastoasiantuntijaksi. Operaatio Arktis ry:n toimeksiantojen parissa toimii puolisen tusinaa ihmistä kokoaikaisesti.
Tehtävää on paljon.
Operaatio Arktis voi olla äänitorvi ja viestintäkanava monille ilmastotutkijoille, jotka eivät kenties yksin saa ääntään kuuluville.
– Napa-alueiden jääpeitteiden säilyminen ja joidenkin maapallon keikahduspisteiden ylittymisen estäminen on jo mahdottoman tehtävän rajamailla. Näitä uhkia ei käsitellä politiikassa juuri lainkaan. Jos auringon säteilyä heijastavaa teknologiaa ei tutkita, kehitetä tai haluta ottaa käyttöön ennen vuosisadan puoliväliä, niin kesämerijäät todennäköisesti menetetään molemmilta navoilta ja useita maapallon keikahduspisteitä ylittyy. Jyrkkä globaali dekarbonisaatio tarvitaan taustalle, jotta interventioilla olisi mahdollisuus saattaa globaali keskilämpötila takaisin turvallisiin lukemiin. Ilmastonmuutos on riistäytymässä käsistämme, Jaakkola varoittaa.
Monet tutkijat ovat suhtautuneet myönteisesti järjestön ilmastostrategiaan. Negatiivisia kommentteja satelee toki myös, mutta Jaakkolan ihmetykseksi yllättävän vähän siihen nähden, miten valtaisia työstettävät aiheet ovat. Operaatio Arktis voi olla äänitorvi ja viestintäkanava monille ilmastotutkijoille, jotka eivät kenties yksin saa ääntään kuuluville.
Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää vuosittain tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan (TJNK) esityksestä. Palkinto myönnetään tieteellisen, taiteellisen ja teknologisen tiedonvälityksen alalla tehdystä merkittävästä ja ajankohtaisesta tiedonjulkistamistyöstä, joka on lisännyt kansalaisten tietämystä ja antanut virikkeitä yhteiskunnalliselle keskustelulle.
Teksti: Helen Partti
Kuva: Liisa Takala
Kuvassa ylärivissä vasemmalta oikealle Operaatio Arktisin Ellen Haaslahti, Viktor Jaakkola, Anni Pokela, Liina Huttunen ja Lotta Hagelin. Alarivissä vasemmalta oikealle Pietari Purovaara ja Hanna Antikainen.
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
