Zacharias Topelius Skrifter -kirjoituskokoelma kokoaa, selittää ja säilyttää kirjailijan tuotannon tulevaisuuden lukijoille. Samalla sen tekijät kehittivät digitaalista tiedonjulkistamista esimerkiksi käyttöliittymän muodossa.
Tekstien inventaario alkoi vuonna 2005, julkaisun työstäminen vuonna 2010, ja valmista tuli vuonna 2022. Niin kauan kesti Svenska litteratursällskapet i Finlandin eli SLS:n työ Zacharias Topeliuksen tekstien toimittamisessa.
Zacharias Topelius Skrifter on digitaalisesti julkaistu kokoelma Topeliuksen tuotannosta – sekä julkaistuista teoksista että käsikirjoituksista, kuten myös kirjeenvaihdosta esimerkiksi kustantajien ja kirjailijan vanhempien kanssa sekä päiväkirjoista. Projektin myötä kirjailijan tuotanto on ensi kertaa kaikkien saavutettavissa digitaalisessa muodossa.
Zacharias Topelius Skrifter on niin sanottu kriittinen editio, eli se sisältää kommentaariosuudet, jotka kontekstoivat sisältöä, selittävät viittausten ja vaikeiden sanojen kaltaisia tekstikohtia ja näin helpottavat niiden lukemista. Lisäksi kokoelma sisältää esimerkiksi henkilö- ja paikkahakemistot, joiden avulla lukija voi tutkia, miten niitä on käsitelty eri aikoina ja teksteissä.
Projektin myötä kirjailijan tuotanto on ensi kertaa kaikkien saavutettavissa digitaalisessa muodossa.
Pitkä projekti vaati paljon työvoimaa. Toimituskuntaan kuului vuosien aikana yhteensä 43 jäsentä: osa oli mukana vain vuoden verran, osa taas pidempään. Hankkeen toimittajana ja lopuksi päätoimittajana työskennellyt Carola Herberts oli ainoa, joka oli mukana projektin alusta loppuun. Lisäksi tekijöitä oli laajasti muutoinkin: toimitusneuvoston jäseniä oli vuosien varrella yhteensä 9, ulkopuolisia johdantojen kirjoittajia 11, tietoteknisten palveluiden tekijöitä 15 ja kääntäjiä 5.
Hanketta ovat rahoittaneet Svenska litteratursällskapet i Finland, Suomen Tiedeseura, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Svenska kulturfonden, Suomen kulttuurirahasto sekä Svenska folkskolans vänner. Lisäksi mukana ovat olleet Kansalliskirjasto ja Suomen kansallisgalleria.
Aikaisemmin SLS on julkaissut vastaavanlaisen kirjoituskokoelman Runebergin teksteistä, mutta ainoastaan painetussa muodossa. Vaikka sekin sisälsi runsaasti kommentteja, oli se kooltaan paljon pienempi kuin Topeliuksen kirjoitusten kokoelma.
"Tämä on kattavin projekti, jonka olemme julkaisseet digitaalisesti, ja se tulee varmasti pysymään sellaisena pitkään", projektin teknisen puolen kanssa työskennellyt Sebastian Köhler sanoo.
Internetiin laittaminen osana historian suojelemista
Jo ennen projektia Topeliuksen tuotanto oli isolta osin dokumentoitu, mutta sen vivahteita – esimerkiksi eri painosten ja luonnosten eroja – ei ollut koottu. Editio sisältää myös ennen julkaisemattomia tekstejä, jotka on ennen ollut luettavissa Topelius-kokoelmassa. Köhler näkee hankkeen perustutkimuksena, joka helpottaa tulevaisuuden tutkijoiden työtä.
Carola Herberts huomauttaa Topeliuksen laaja-alaisuudesta. Kokoelma kattaa lyriikkaa, novelleja, draamaa, lastenkirjallisuutta, historiaa, maantiedettä, sanomalehtikirjoituksia sekä virsiä.
"On kiinnostavaa, miten paljon hän kirjoitti, ja miten monta tyyliä hän hallitsi ja heittäytyi uusiin", hän sanoo.
Samalla hanke kokoaa yhteen aiempaa tutkimusta ja täydentää sitä. Aiempi tutkimus ei esimerkiksi ollut tietoinen esimerkiksi kaikista novelleista, joita Topelius oli tehnyt, ja jotka hankkeen mukana löytyivät. Lisäksi kokoelma tuo saataville tekstejä, jotka eivät ole aiemmin löytyneet digitaalisessa muodossa.
"Jos jotain ei ole internetissä, sitä ei tavallaan ole olemassa."
Herberts ajattelee, että Topeliuksen tekstien tulee olla saatavilla myös tulevaisuudessa. Digitaalinen julkaiseminen mahdollistaa juuri tämän, kun ne ovat saatavilla aiempaa helpommin. Samalla hankkeen avulla huolehditaan, että saatavilla olevat versiot ovat luotettavia.
"Jokaisen sukupolven pitää ottaa historia haltuun tavallaan ja suojella sitä. Meidän kohdallamme se tarkoittaa sen laittamista digimaailmaan", hän sanoo.
"Jos jotain ei ole internetissä, sitä ei tavallaan ole olemassa."
Teknologia otti harppauksia hankkeen aikana
Hankkeen aikana Köhler ja hänen kollegansa kiinnittivät paljon huomiota teknisten ratkaisujen ja digitaalisen kirjoituskokoelman käyttöliittymän kehittämiseen.
Mallia ja ideoita haettiin muista Pohjoismaista, esimerkiksi digitaalisesta Henrik Ibsen -kirjoituskokoelmasta, ja samalla rakennettiin myös yhteisiä teknisiä ratkaisuja.
"Oli suuri haaste miettiä, miltä digitaalisen julkaisun pitäisi näyttää ja miten sen pitäisi toimia. Mitä ominaisuuksia siinä pitäisi olla, minkälaisia mahdollisuuksia sen pitäisi tarjota, joita painettu julkaisu ei voi tarjota?" Köhler kertoo.
Digitaalisessa julkaisumuodossa on etuja, sillä vaikka tekstikokoelma julkaistiin myös painettuna, digitaalinen versio on laajempi, ja siinä kommentaarin lukeminen on helpompaa.
Kun painetussa versiota kommentteja varten on selattava edes takaisin, digitaalisessa versiossa sitä voidaan kuljettaa erillisellä palstalla, ja siirtymä voidaan tehdä helpoksi painettavien linkkien avulla.
"Kommenttiin pääsee sillä tavalla käsiksi heti, ja sen lukeminen on huomattavasti helpompaa."
Projektin aikana teknologia ehti myös kehittyä. Viisi vuotta sitten tutkijat kokeilivat litterointiohjelmaa vanhojen käsinkirjoitettujen tekstien muuttamiseksi digitaaliseen muotoon. Tuolloin teknologia ei ollut riittävän kehittynyt tutkijoiden käyttötarkoitusta varten, mutta sen uutta versiota he käyttäisivät, jos projekti tehtäisiin nyt.
"Moni asia hoituisi sillä paljon helpommin", Köhler sanoo.
Ohjelmaa on sittemmin sovellettu esimerkiksi SLS:n vanhojen reseptien digitointiprojektissa.
Myös tekoäly on kehittynyt hankkeen aikana. Köhler arvioi, että siitä voisi olla apua erityisesti sanaselitysten luomisissa vanhoille sanoille, kuten myös käännösten luomisessa vieraskielisille sanoille.
"Tekoäly on käännöstarkoitukseen hyvä, koska se näkee kontekstin ja antaa paremman käännöksen kuin muut käännösohjelmat."
Millainen olisi 2020-luvun Topelius?
Carola Herbertsin mukaan digitaalinen julkaisu kirjailijan tuotannosta kunnioittaa Topeliuksen henkeä.
Hän huomauttaa, että nykyaikana on vaikea hahmottaa Topeliuksen moderniutta omana aikanaan. Hän oli kiinnostunut teknologiasta ja kehityksestä, ja seurasi toisaalta myös naisasia- ja luonnonsuojelukysymyksiä.
Herberts pohtii, että nykypäivänä Topeliuksen olisi helppo kuvitella tekevän sisältöä esimerkiksi streaming-palveluun.
Minkälainen merkitys Topeliuksella sitten on nykypäivänä? Köhler pohtii, että Topeliuksen tekstien rooli ei ole enää itsessään suuri.
Sen sijaan hänen tekstiensä sisältämät käsitykset – muun muassa Maamme-kirjan karrikoidut ajatukset eri alueilla asuvien suomalaisten ominaispirteistä – ovat hyvin juurtuneita. Vaikutusta oli erityisesti sillä, että Topeliusta luettiin pitkään suomalaisissa kouluissa.
SLS:n Zacharias Topelius Skrifter -hankkeelle myönnettiin tiedonjulkistamisen valtionpalkinto 2023 satusedän merkittävän kulttuuriperinnön modernista julkistamisesta.
Teksti: Tuukka Tuomasjukka
Kuvat: Usva Torkki
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
