Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto 2018: Mikael Fogelholm puolustaa tutkittua ravitsemustietoa

"On olemassa paljon tutkijoita, jotka eivät varmaan tahallaan ole kunnioittamatta kohderyhmää, mutta eivät osaa asettua tavallisen ihmisen asemaan", huomauttaa ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm.

Siinä missä tutkijat puhuvat tilastoista, keskiarvoista ja todennäköisyyksistä, ovat tavalliset ihmiset kiinnostuneita lähinnä varmuuksista ja vaikutuksista heihin itseensä. Se on yksi asioista, jotka Fogelholm kokee aidoksi haasteiksi tiedeviestinnässä.

"Minusta on aina ollut kiinnostavaa miettiä, miten monimutkaiset asiat saadaan paketoitua vähän yksinkertaisemmin siten, että ihmiset ymmärtäisivät ne paremmin ilman sen alan koulutusta", hän kertoo.

"Se on ollut oikeastaan se, missä olen ollut kohtuullisen hyvä, vaikka itse sanonkin", Fogelholm arvioi. "Tutkijana pidän itseäni rivitutkijana. Pitää olla kohtuuluokan tutkija, että pääsee professoriksi, mutta siinä ei tarvitse olla maailman huippu enkä sellainen ole."

VIESTINTÄ KIEHTOI JO NUORENA

"Valmistuin maisteriksi vuonna 1985 ja pääsin töihin maa- ja metsätalousministeriön elintarviketutkimusprojektiin", muistelee Fogelholm. "Siinä piti innostaa elintarvikeyrityksiä tuotekehittelyyn ja alkamaan tekemään erityiselintarvikkeita, joita nykyään kutsuttaisiin funktionaalisiksi elintarvikkeiksi."

Projektin pääsihteerinä Fogelholm hoiti viestintää ja innostui siitä. Hetken hän harkitsi myös pyrkivänsä Helsingin sanomien toimittajakouluun, koska piti tiedeviestinnästä. Hän päätyi kuitenkin tekemään väitöskirjatutkimuksen urheilijoiden vitamiini- ja kivennäisainetasapainosta.

Tutkimuspäätelmien mukaan urheilijoilla ei ole niiden suhteen ongelmia. Siitä huolimatta monet kuitenkin popsivat kaikenlaisia lisäravinteita.

"Annoin monta haastattelua väitöskirjani yhteydessä ja pidin esitelmiä. Monet etenkin lisäravinteita kauppaavat tahot kävivät ihan hiilenä. Jos silloin 80- ja 90-lukujen taitteessa olisi ollut sosiaalinen media, niin olisin ollut ihan sen hampaissa", hän spekuloi.

Näin jälkeenpäin hän on ylpeä myös siitä, että teki väitöskirjatutkimuksessaan myös  projektin sisäistä tiedottamista tutkittaville ilman, että sitä olisi varsinaisesti kukaan pyytänyt.

"Tiedon jakaminen on aina ollut minusta kiinnostavaa. Yliopiston kolmas tehtävä on yhdyskuntavaikuttavuus ja tämä on osa sitä", hän sanoo. "Siihen toki liittyy muita asioita ja tapoja vaikuttaa, esimerkiksi minulla istuminen valtion ravitsemusneuvottelukunnassa."

SYYT JA SEURAUKSET SEKAISIN

Fogelholm selostaa, että ravitsemustieteessä on joitakin ihan perusasioita, joita voi olla tosi vaikea selittää isolle yleisölle. Toisaalta syy-seuraus-suhteen selvittäminen voi olla hankalaa tutkijoillekin.

"On paljon aineita, joista on keskusteltu, että ne ehkä ovat vain osoittimia. Hyvä esimerkki on tumma suklaa", hän selittää. "Väestötasolla on paljon tutkimuksia, että ihmiset, jotka käyttävät paljon tummaa suklaata, ovat terveempiä kuin ne, jotka käyttävät sitä vähemmän."

Tumma suklaa on aika erikoinen suklaalaji, eri asia kuin yleensä ostettu maitosuklaa. Nouseekin pinnalle kysymys, onko tummaa suklaata ostavissa ihmisissä jotain erityistä ja onko syy terveyteen ihan jokin muu asia.

Toinen vastaava terveyteen liittyvä osoitin on runsas punaisen lihan käyttö, jota Fogelholm itsekin on ollut tutkimassa.

"Ihmiset jotka käyttävät kaikista eniten lihaa Suomessa, käyttävät keskimäärin vähän vihanneksia ja täysjyväviljaa, tupakoivat enemmän, liikkuvat vähemmän ja ovat lihavampia kuin suomalaiset keskimäärin", hän listaa.

"Teoriassa netti tarjoaisi kaikki mahdollisuudet omien katsantokantojen laajentamiseen ja maailman parempaan ymmärtämiseen"

ONKO TUTKIJALLA MIELIPIDETTÄ?

"Teoriassa netti tarjoaisi kaikki mahdollisuudet omien katsantokantojen laajentamiseen ja maailman parempaan ymmärtämiseen, jos sitä käyttäisi vilpittömin mielin", Fogelholm pohjustaa.

Hän kertoo nettikeskustelun käyneen kuitenkin toisinaan raskaaksi, esimerkiksi kun tutkijan kommentit tämän omalla tieteenalallaan koetaan vain mielipiteiksi.

"Minulla on mielipide siitä, mikä tumma suklaa on hyvää tai mitä kahvia mielellään juon, mutta kahvin tai tumman suklaan terveysvaikutuksista minulla ei ole mielipidettä", hän argumentoi. "Yritän käydä tieteellistä tutkimusta läpi sekä löytää, tulkita, ymmärtää ja kertoa siitä. Minusta se ei ole mielipiteeni."

Fogelholm toteaakin, että vuoropuhelu suuren yleisön kanssa sosiaalisessa mediassa on haastavaa, mutta sen kanssa pitää vain jollain tavalla osata tulla toimeen.

YKSITTÄINEN TUTKIMUS EI PALJOA KERRO

"Tieteen tiedottamisen ilmapiiri on Suomessa ihan hyvä", Fogelholm luonnehtii. "Ehkä eniten haluaisin kouluttaa toimittajia ymmärtämään, miksi yhdestä yksittäisestä  tutkimuksesta ei pitäisi innostua niin paljoa kuin innostutaan."

Hyvin keskeinen käsite on tieteellisen näytön aste, joka pitäisi aina ottaa huomioon, kun puhutaan uutisiin nousevasta tutkimustuloksesta.

"Yhdestä tutkimuksesta ei koskaan voi tehdä mitään johtopäätöksiä näytön vahvuudesta", hän selittää. "Se vaatii useampia tutkimuksia, siksi että vaikka olisi kuinka hyvä tutkimus, interventiotutkimus tai väestötutkimus, niin tutkijat joutuvat aina tekemään valintoja. Koskaan mikään tutkimus ei ole tietenkään yleistettävissä hirvittävän laajasti."

Parilla-kolmella tutkimuksessa voidaan pääst korkeintaan "todennäköiseen" näyttöön. Vasta kun samasta aiheesta on 4-6 hyvin tehtyä monipuolista tutkimusta, joiden tulos on aika lailla sama, voi aiheen näytön aste nousta edes "vakuuttavan" tasolle. Tämmöin yksittäinen ristiriitainenkaan tulos ei vielä hetkauta kokonaisnäkemystä, mikäli muiden tulokset ovat keskenään samansuuntaisia.

NÄKYVYYS EI OLE SAMA KUIN VAIKUTTAMINEN

"Tietysti eniten näkyvyyttä saa esimerkiksi jossain A-studion Talkin haastatteluissa, mutta en tiedä, olenko koskaan kokenut niistä ylpeyttä. Korkeintaan ehkä siitä, että en ole menettänyt malttiani", Fogelholm naurahtaa.

Kaikkein tärkeimpinä tiedonjulkistamisen osioina hän ei näe haastatteluja, blogikirjoituksia tai twitteriä, vaan esimerkiksi toiminnan pohjoismaisten ravitsemussuositusten laatimistyöryhmässä tai Valtion ravitsemusneuvottelukunnassa.

Vaikka päättäjät kyllä kuuntelevatkin sujuvasti asiantuntijoita, ei se tarkoita, että niillä olisi aina painoa päätöksenteossa.

"Yleinen juttu politiikassa on se, että lähiajan talous jyrää sekä terveys- että ympäristönäkökulmien yli", Fogelholm harmittelee.

"Mielestäni on todennäköistä, että makeisveroa ei alettu käsitellä vakavasti ollenkaan siksi, että elintarviketeollisuuden edustaja sanomassa tai esittämässä laskelmia, että jos tulee makeisvero, menee niin ja niin monta työpaikkaa", hän spekuloi.

Hän selittää, että hallitusohjelma sisälsi tavoitteen työpaikkojen määrän kasvattamisesta ja työttömyyden vähentämisestä. Sen sijaan siinä ei otettu kantaa sydän- ja verisuonisaurauksien tai kakkostyypin diabeteksen osalta.

"Siellä on tietysti monta näkökulmaa. Mikäli terveys ei ole ainoa näkökulma, jota mietitään, niin olisi hyvä, jos se sanottaisiin ääneen paljon selkeämmin", hän toivoo.

TERVEELLISESTI AINAKIN ENIMMÄKSEEN

"Syön terveellisesti, mutta en ajattele syöväni millään tavalla askeettisesti", Fogelholm arvioi omia elintapojaan. Enimmäkseen ruokavalio on kasvisvoittoista, paljon salaattia ja täysjyväviljaa. Punaista lihaa hän syö erittäin vähän, korkeintaan muutaman kerran vuodessa.

Hän kertoo ruokavaliostaan löytyvän myös asioita, joita kukaan ei luokittele terveellisiksi.

"Olen intohimoinen jäätelönsyöjä ja on hyvin harvinaisia päiviä, että en söisi sitä. Liikun ihan riittävästi ettei se kohota painoani", hän paljastaa.

Harrastuksiinsa hän listaa kuuluvatkin maastopyöräilyn, pyöräsuunnistuksen ja suunnistuksen, joissa hän kaikissa myös kilpailee.

"Olen aina urheillut ja tällä hetkellä nautin urheilemisesta ja kilpailemisesta suunnattomasti", hän kertoo. "Jonkin verran teen sitä varmaan terveysnäkökulmasta, mutta ensisijainen näkökulma on oman suorituksen parantaminen. Harjoittelen vähintään viitenä päivänä viikossa, koska se on kivaa."

LINKKEJÄ:
Mikael Fogelholm Twitterissä:
https://twitter.com/mikaelfogelholm

KUVIA:

https://www.tjnk.fi/sites/tjnk.fi/files/MikaelFogelholm1.JPG

https://www.tjnk.fi/sites/tjnk.fi/files/MikaelFogelholm4.JPG

TEKSTI JA KUVAT: Mikko Suominen