Kymmenvuotias Faktabaari-verkkomedia auttaa yleisöä navigoimaan digiajan epäluotettavassa informaatiossa. Sota on tuonut nostetta faktantarkistukselle, mutta Faktabaari kaipaa medioita mukaan yhteistyöhön.
Youtuben algoritmissä on selvä poliittinen vinouma, joka ohjasi yleisöä perussuomalaisen sisällön pariin Suomen presidentinvaalien alla, kirjoitti Politico-lehti uutiskirjeessään maaliskuussa.
Havainnon takana on Faktabaari, pieni suomalainen verkkomedia. Se aloitti toimintansa kymmenen vuotta sitten, vuonna 2014, jolloin se keskittyi journalistiseen faktantarkistamiseen. Vuosien saatossa toiminta on monipuolistunut.
"Faktantarkistus on tärkeää, mutta informaatiosaastetta vastaan pitää pystyä taistella myös ennakoiden", Mikko Salo sanoo. Hän on Faktabaarin toiminnanjohtaja ja sen takana olevan Avoin yhteiskunta ry:n hallituksen puheenjohtaja.
Havainto perussuomalaisista ja Youtuben algoritmistä syntyi Digivaalivahdissa, jossa sijoitettiin 11 tietokonetta suomalaisiin koteihin ympäri Suomea. Kunkin koneen sosiaalisen median alustoilla saamat suositukset koottiin yhteiselle sivustolle, jota selaamalla jokainen pystyy seuraamaan, minkälaisen kuvan sosiaalinen media presidentinvaaleista ja EU-vaaleista on antanut.
Yksittäisten virheellisten väitteiden sijaan Faktabaari auttaakin nykyään tunnistamaan yhä laajempia informaatiohäiriöitä. Kun suomalaiset ovat tottuneet puhumaan medialukutaidosta, Faktabaari on laajentanut katsetta ja puhuu digitaalisesta informaatiolukutaidosta.
Perinteinen medialukutaito ei riitä sosiaalisessa mediassa.
"Perinteinen medialukutaito ei riitä sosiaalisessa mediassa. Some on monimutkainen, ja siellä pitää ymmärtää toisenlaisia asioita, alkaen algoritmeistä ja niiden toiminnasta siihen, mistä tunnistaa luotettavat lähteet ja miten ne voi tarkistaa", kertoo Faktabaarin vastaava toimittaja Pipsa Havula.
Tämän havainnollistamiseen he soveltavat edelleen myös faktantarkistamista.
"Olemme pyrkineet tarttumaan sellaisiin väitteisiin, millä pystytään samalla opettamaan lukijoille jotain digitaalisesta informaatioympäristöstä", Havula sanoo.
Tekoäly haastaa medialukutaidon
Mikko Salon mukaan digitaalinen ympäristö on muuttunut radikaalisti niiden kymmenen vuoden aikana, kun Faktabaari on ollut olemassa. Sosiaalinen media on kehittynyt, algoritmien rooli tullut yhä merkittävämmäksi ja generatiivinen eli uutta sisältöä luova tekoäly on tuotu ihmisten käyttöön esimerkiksi Chat-GPT:n kaltaisilla sovelluksilla.
Salon mukaan erityisesti generatiivinen tekoäly on vaikea paikka perinteiselle medialle, minkä lisäksi ilmiö vaatii yleisöltä uuden tason saavuttamista lukutaidossa.
Tätä myös Faktabaari pyrkii tukemaan. Tämän vuoden aikana se on julkaissut AI-to-tunnistuspelin tekoälyllä luoduille kuville sekä laajasti opettajille jaetun tekoälyoppaan, joka on jatkoa vuonna 2022 julkaistulle digitaalisen informaation lukutaidon oppaalle.
Suomessa ole toista tahoa, joka toisi yhteen eri tahoja ja yhdistäisi faktantarkastusta digitaaliseen informaatiolukutaitoon
Kun Faktabaari sai vuonna 2023 Alfred Kordelin -palkinnon, perusteluissa nostettiin esiin, kuinka Faktabaari on "vakiinnuttanut asemansa journalistien, kasvattajien sekä muiden tiedon jakajien työkaluna ja kumppanina heidän tehtävässään totuudenmukaisen tiedon välittäjinä".
Helmikuussa 2022 aloittanut Havula kertoo Faktabaarissa työskennellessään havahtuneensa siihen, ettei Suomessa ole toista tahoa, joka toisi yhteen eri tahoja ja yhdistäisi faktantarkastusta digitaaliseen informaatiolukutaitoon.
Faktabaarin perustajiin kuuluva Mikko Salo näkee asian samoin.
"Me olemme olleet usein aika yksin näissä hommissa", hän sanoo.
Faktapohjaisemman julkisen keskustelun edunvalvontaa
Oman yhteisönsä Faktabaari on löytänyt ulkomailta. Kansainvälisiin verkostoihin kuuluminen on Salon mukaan oleellinen osa sen toimintaa. Aktiivinen osallistuminen niihin mainittiin myös perusteluissa, kun Faktabaari palkittiin työstään tiedonjulkistamisen valtionpalkinnolla vuonna 2023.
Tärkeimpiä verkostoja suomalaistoimijalle ovat EDMO (European Digital Media Observatory) ja NORDIS (Nordic Observatory for Digital Media and Information Disorder). Verkostoissa faktantarkistajat kokoontuvat säännöllisesti keskustelemaan eri maissa tehdyistä havainnoista.
"Siellä katsotaan yhdessä tilannekuvaa ja sitä, millaisia narratiiveja missäkin liikkuu, jotta osataan puuttua tärkeimpiin tapauksiin", Pipsa Havula sanoo.
Kansainvälisissä verkostoissa faktantarkistajat kokoontuvat säännöllisesti keskustelemaan eri maissa tehdyistä havainnoista.
Havula nostaa esiin erityisesti pohjoismaisen yhteistyön tärkeyden. Viime talvena Faktabaari selvitti yhteistyössä NORDIS-kollegoidensa kanssa Pohjoismaissa – myös Suomessa – leviävää disinformaatiota lastensuojeluviranomaisista.
Verkostot tuovat myös pääsyn EU-päätöksenteon toimeenpanon seuraamiseen. Kaksikymmentä vuotta EU-asioiden parissa eri organisaatioissa työskennellyt Salo näkee kansainvälisissä faktantarkistusverkostoissa tapahtuvan työn faktapohjaisemman julkisen keskustelun edunvalvontana, jossa myös suomalaisten pitää olla täysimääräisesti mukana.
Vaikuttavuutta lisää mediakasvatuksella
Tänä vuonna kymmentä toimintavuottaan juhlinut Faktabaari katsoo nyt kohti seuraavaa vuosikymmentään. Tällä hetkellä sillä on käynnissä toistakymmentä projektia, joiden turvin se myös pyörittää toimintaansa.
Suurin osa organisaation tuloista on eurooppalaista hankerahoitusta, minkä lisäksi se on saanut jonkin verran säätiörahoitusta Suomesta. Periaatteellisuus näkyy siinä, että rahoitusta ei ole haettu digialustoilta, vaikka esimerkiksi Google on ollut innokas tukemaan journalismia.
Viime vuosina Faktabaarin julkaisemien faktantarkastusten vähäinen määrä on ollut myös resursseihin – ja niiden kohdentamiseen – liittyvä kysymys. Salo arvioi, että vaikuttavuutta on saatu enemmän mediakasvatuksen avulla. Kun rahoitus on turvattu, voidaan voimavaroja laittaa myös faktantarkastukseen.
Tänä vuonna Faktabaari on esimerkiksi todentanut, kuinka presidentti Alexander Stubbin kampanjointiaikaiset väitteet hänen toiminnastaan Georgian sodassa olivat vain osittain totta, ja kuinka työministeri Arto Satosen väitteet Ruotsin lakkokäytännöistä eivät pidä paikkaansa.
Tiedon huoltovarmuutta edistämässä
Faktabaari kaipaa toiminnalleen pysyvämpää pohjaa. Mediatukien hakemiseen organisaatio ei ole oikeutettu, eikä se ole muillakaan tavoilla julkisen rahoituksen piirissä. Toiminnan perusrahoituksen ja riippumattomuuden takaamiseksi Faktabaari julkisti 10-vuotispäivänään FAKTA-tukisäätiön, jolle sen tukijat pyrkivät lähivuosina keräämään 5 miljoonan euron pääoman.
Lisäksi Faktabaari on kampanjoinut Suomeen niin sanottua faktantarkistuksen Norjan mallia. Siinä kuusi mediaa – muun muassa kaksi iltapäivälehteä ja Norjan yleisradio – omistaa yhteisen faktantarkistusyhtiön, jota kukin rahoittaa joka vuosi miljoonalla Norjan kruunulla eli noin 85 000 eurolla vuodessa. Lisäksi Norjassa on käynnissä medioiden yhteinen VerifiserBar-hanke, joka tarkistaa media-alan toimijoiden rahoituksella muun muassa Ukrainan sotaan liittyvien sotasisältöjen aitoutta.
Sota on tehnyt faktantarkistuksen tarpeen näkyväksi myös Suomessa. Suuret suomalaismediat ovat palkanneet erityisesti Ukrainaa seuraavia faktantarkistajia, joita nämä nostavat näkyvästi esiin yleisölleen.
Tekoälyn nopean kehityksen ja infomaatiosotien aikana tarvittaisiin riittävästi resursoitu suomalainen faktantarkistuspalvelu.
Viime syyskuussa Faktabaari julkaisi suomalaisille mediataloile vetoomuksen – ja avoimen yhteistyöpyynnön. Siinä se peräänkuulutti faktantarkistusosaamisen vakiinnuttamista Suomeen.
"Toivomme, että journalistiset mediatalot kantavat vastuunsa verifikaatio-, faktantarkistus- ja OSINT-osaamisen kehittämisestä digitalisaation muuttamassa informaatioympäristössä", vetoomuksessa todettiin. Allekirjoittajien joukossa oli muun muassa myös Helsingin Sanomille sotasisältöjä Ukrainasta faktantarkistanut John Helin.
Mikko Salon mukaan viimeistään nyt, tekoälyn nopean kehityksen ja infomaatiosotien aikana, tarvittaisiin riittävästi resursoitu suomalainen faktantarkistuspalvelu.
“Meidän pitää pystyä seuraamaan riippumattomasti, mitä digitaalisessa informaatioympäristössä todella tapahtuu”, hän sanoo.
Salo näkee Faktabaarin toiminnan yhtäältä digisivistyksen kasvattamisena vaikeassa informaatioympäristössä, toisaalta kokonaisturvallisuuden osana – eräänlaisena tiedon huoltovarmuutena.
Nyt organisaatio toivoo toimintaan mukaan muitakin toimijoita, esimerkiksi mediataloja. Isommassa mittakaavassa tarkistaminen olisi vaikuttavampaa kuin yksittäisessä organisaatiossa, hän huomauttaa.
"Pieni Faktabaari ei pysty kaikkeen. Haasteet valitettavasti vain kasvavat."
Faktabaari (Avoin yhteiskunta ry) palkittiin tiedonjulkistamisen valtionpalkinnolla vuonna 2023. Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto myönnetään ansiokkaasta ja ajankohtaisesta tiedonjulkistamistyöstä.
Teksti: Tuukka Tuomasjukka
Kuvat: Usva Torkki
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
