Palkittu tietokirja koronapandemiasta syntyi harrastuksena

31.1.2024
Kuvassa emeritusprofessori ja tietokirjailija Matti Vuento suuren puun alla kuvattuna.

Emeritusprofessori ja tietokirjailija Matti Vuento herättää Virus, joka pysäytti maailman -kirjallaan pohtimaan, kuinka seuraavat pandemiat tulisi kohdata. Hän kiittää kirjaprojektin helpottamisesta avointa tiedejulkaisemista ja apurahoittajia.

Kiehtovaa. Jopa kiihottavaakin.
 
Koronapandemia oli ihmiskunnalle monella tavalla vaikea, mutta biokemisti ja tietokirjailija Matti Vuennolle – kuten myös monelle muulle alan ammattilaiselle – se oli myös ammatillinen tilaisuus. Tuolloin hän pääsi seuraamaan ison tautiaallon etenemistä lähes reaaliajassa.
 
Vuento on eläkkeellä oleva Jyväskylän yliopiston professori, jolle aihepiiri on tuttu. Yliopistovuosiensa aikana hän tutki muun muassa erästä parvovirusta, ja vuonna 2016 Gaudeamus-kustantamo julkaisi hänen tietokirjansa viruksista.
 
Taustatiedoista huolimatta koronapandemia yllätti Vuennonkin. Vielä vuoden 2019 lopussa hän piti yleisöluennon, jossa kertoi virusten suuresta pandemianaiheuttamispotentiaalista, mutta pysyi yleisellä tasolla.
 
"Vähänpä aavistin, että pian oli kehkeytymässä suuri pandemia", hän sanoo nyt.
 

Kun koronaviruspandemia alkoi kehittyä, Vuento seurasi sitä muutaman viikon viiveellä. Ensimmäisten viikkojen reaktioita hän selvitti jälkikäteen, esimerkiksi internet-sivujen vanhoja versioita arkistoivalla Internet Archive -työkalulla. Näin hän sai muodostettua käsityksen pandemian ensimmäisistä askeleista ja sen vastaanotosta.

Vuonna 2022 Gaudeamus julkaisi Vuennon selvitystyön tuloksen: Virus, joka pysäytti maailman -tietokirjan.
 
Siinä hän tarkastelee koronapandemian kontekstia – esimerkiksi sitä, miksi lepakot ovat niin hyvin edustettuja eläinperäisissä tartuntataudeissa eli zoonooseissa, miten koronapandemia vaikutti maailman ruokakriiseihin ja kuinka terveydenhoitoalan ammattilaisten muuttoliike köyhemmistä maista rikkaampiin edistää pandemioita, kun hoitokapasiteettia ei ole tarpeeksi.
 

Pandemioita tulee vielä lisää

Miksi viruksia tunteva emeritusprofessori halusi kirjoittaa tietokirjan koronapandemiasta? Vuento jää pohtimaan kysymystä.
 
"Halusin tarjota ajankohtaisen katsauksen pandemian taustoihin", hän sanoo.
 
Emeritusprofessori, tietokirjailija Matti Vuento istuu kahvilan terassilla merenrannassa.
Matti Vuento toivoo, että Virus, joka pysäytti maailman -teos selventäisi koronavirukseen liittyviä kysymyksiä – ja sitä, että pandemia ei ollut yksittäistapaus.

Idea kirjasta syntyi jo varhaisessa vaiheessa pandemiaa, mutta prosessin aikana sen konsepti muuttui. Alussa tarkoituksena oli koota yhteen tilannekuvaa, mutta tällaisia teoksia alkoi ilmestyä maailmalla nopeasti.
 

"Kun ne olivat tulleet ulos, oli luonnollista ajatella, että laittaisin mukaan taustoja."

Ideaalitilanteessa koronavirusta taustoittavasta tietokirjasta voisi olla hyötyä esimerkiksi päättäjille, Vuento pohtii. Ennen kaikkea hän toivoo, että teos selventäisi koronavirukseen liittyviä kysymyksiä – ja sitä, että pandemia ei ollut yksittäistapaus.

"Niin kuin historiasta käy ilmi, tämä ei ole viimeinen pandemia. Niitä tulee vielä lisää."
 
Teos sai vuosi ilmestymisensä jälkeen tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon sisällöllisistä ansioistaan. Palkintoperusteissa teosta kiitellään suhteellisuudentajun tuomisesta keskusteluun sekä kerrotaan sen saavan miettimään, kuinka tulevat pandemiat tulisi kohdata.
 
Huomio päivälehdissä on ollut vähänlaista. Sen sijaan Vuentoa haastateltiin kirjastaan Helsingin kirjamessuilla vuonna 2022, ja kirjaa on arvioitu kirjallisuusblogeissa.
 

Resurssien puute hidastaa tietokirjailijan työtä

Matti Vuento päätyi tietokirjojen kirjoittamisen pariin, kun jäi yliopistolta eläkkeelle reilu vuosikymmen sitten. Tällöin hän ei voinut enää jatkaa aiempia laboratoriotutkimuksiaan. Kirjoittaminen muistuttaa kuitenkin aiempaa työtä monilta osin.
 
Resurssien puute tosin hidastaa tietokirjailijan työtä, Vuento huomauttaa. Esimerkiksi monet tieteelliset julkaisut ovat maksumuurin takana. Emeritusprofessorin asema takaa onneksi pääsyn yliopiston kirjastoon, mikä helpottaa tietokirjojen tekemistä. Hän kiittää avointa tiedejulkaisemista ja saavutettavissa olevaa tietoa.
 
Vuento on tehnyt useita tietokirjoja, ja hän puhuu niiden tekemisen realiteeteista suoraan. Vaikka tiedon yleistajuistaminen on tärkeää yhteiskunnalle, se tuo hyvin harvalle suomalaiselle tietokirjailijalle elantoa. 
 
Lähikasvokuvassa emeritusprofessori, tietokirjailija Matti Vuento.
Matti Vuento päätyi tietokirjojen kirjoittamisen pariin, kun jäi yliopistolta eläkkeelle reilu vuosikymmen sitten. Vuennolle tietokirjojen tekeminen on antoisa harrastus.


Myös Vuennolle tietokirjojen tekeminen on harrastus – kallis sellainen. Kirjoittamisen mahdollistaa professorin työstä kertynyt eläke. Samalla luonnonilmiöiden selittäminen lukijoille on palkitsevaa.

"Siinä on oma nautintonsa, kun yrittää tuoda asioita esiin mahdollisimman ymmärrettävässä muodossa ja selittää niitä. Asiat ovat usein aika vaikeita, varsinkin tieteen alalla."

Vuento pyrki siihen, että Virus, joka pysäytti maailman olisi käsikirjamainen teos, jota voisi käyttää tietojen tarkistamiseen – vaikka sellaisen aseman saavuttaminen tietokirjalle onkin hänen mukaansa hyvin epätodennäköistä.
 
Mittavan tausta-aineistonsa puolesta se ainakin täyttäisi vaatimukset. Hieman yli 300-sivuisesta teoksesta lähdeluetteloa on peräti vajaa neljännes eli yhteensä 70 sivua. Tietokirjojen kirjoittamista voi ajatella myös tapana nostaa esiin työuransa tehneitä ihmisiä ja heidän osaamistaan.
 
"Nykyään eläkeläisiä ei arvosteta muuten kuin kulueränä, niin ehkä tällä tavalla voi myös vaikuttaa siihen, miten eläkeläiset nähdään."
 

Kiinankielisiä lähteitä konekäännöksillä

Virus, joka pysäytti maailman -kirjan kirjoittamisprosessiin meni kaksi vuotta. Vuento teki työtä lähes joka päivä, muutaman tunnin päivässä – kirjoitti, luki, käänsi, perehtyi ja taustoitti.
 
"Kyllähän se aikaa vie. Tietokirjan tekemisessä se kirjoitustyö on vain pieni osa kokonaisuutta."
 
Vaikeimmaksi osaksi projektia osoittautui teoksessa käytettyjen kiinankielisten lähteiden tulkitseminen.
 
"Enhän minä kiinaa osaa, mutta käännöskoneet ovat kohtuullisen hyviä, tietyllä varauksella."
 
Kuvassa emeritusprofessori, tietokirjailija Matti Vuento kuvattuna merenrannassa puiden katveessa.
Biokemisti Matti Vuento on kirjoittanut useita tietokirjoja ja nauttii tiedon yleistajuistamisesta. Parhaillaan Vuento kirjoittaa uutta teosta sienistä.

Vuennon mukaan valtionpalkinto pelasti kirjaprojektin. Lisäksi hän oli saanut apurahaa Suomen tietokirjailijoilta teoksen kirjoittamista varten.
 
"Apurahapolitiikka on yksi tällaisen tekemisen mahdollistaja, koska myynti on yleensä aika vaatimatonta."
 
Tällä hetkellä Vuento kirjoittaa seuraavaa tietokirjaa. Se kertoo sienistä.
 
"Se on aika puutteellisesti tunnettu eliöryhmä, jolla on maapallon kannalta merkittäviä ominaisuuksia. Se kietoutuu moniin keskeisiin kysymyksiin: ilmastonmuutokseen, hiilen kiertoon ja tällaisiin."
 
Tietokirjailija, professori emeritus Matti Vuento palkittiin teoksesta Virus, joka pysäytti maailman tiedonjulkistamisen valtionpalkinnolla vuonna 2023. Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto myönnetään ansiokkaasta ja ajankohtaisesta tiedonjulkistamistyöstä.

Sinua saattaisi kiinnostaa myös