Kompostoitu orgaaninen materiaali tarjoaa runsaudensarven innovaatiolle, joka voi vähentää autoimmuunisairauksia. Uute Scientificin kehittämä metsäuute on rakennettu vankalle tieteelliselle pohjalle.
Lohjalaisen yrityksen visio on kirkas. Kuluttaja astelee markettiin ja nappaa hyllystä kasvovoiteen, jonka tuoteselosteessa lukee humus extract. Maalifirma lisää edistyksellisiin maaleihinsa metsäpölyä. Lääkeyhtiö sekoittaa lääkevoiteisiinsa metsäuutetta.
Kyse on yhdestä ja samasta tuotteesta, jota valmistetaan isossa tehtaassa jossain päin maailmaa, kenties Suomessa. Tuote on kerännyt miljardien eurojen investointipääomat, poikinut Nobelin palkinnon kehittäjilleen ja sysännyt tieteellisissä julkaisuissa ilmestyneillä viittauksilla ilmakehätutkija Markku Kulmalan Suomen eniten viitatun tutkijan pallilta.
Tällä hetkellä tuo kaikki on pitkälti tulevaisuuden näkymää, mutta hyvinkin realistinen tavoite Kari Sinivuorelle. Uute Scientific Oy:n toimitusjohtaja ei puhu lämpimikseen, sillä hän on tottunut tarttumaan uusiin ideoihin. Lappeenrannan teknillisen yliopiston tuotantotalouden laitokselta valmistunut diplomi-insinööri on muun muassa ollut perustamassa Suomen ensimmäistä päästökauppafirmaa ja lähettänyt Allegro-junan neitsytmatkalleen.
"Mikrobien ja ihmisen vastustuskyvyn välillä on tiedetty olevan kytkös, mutta ihminen on vieraantunut luonnosta."
2010-luvun lopulla Sinivuori tutkaili startup-hengessä eri tiedekuntien tekemiä keksintöjä Suomen Innovaatiopalvelut Oy:n palkkalistoilla. Yksi tutkimusaihe innosti ylitse muiden. Mikrobitutkijat tutkivat ADELE-ekosysteemihankkeessa* mikrobeja, joissa Sinivuori näki bisnesmahdollisuuksia.
Mikrobien ja ihmisen vastustuskyvyn välillä on tiedetty olevan kytkös, mutta ihminen on vieraantunut luonnosta. Sen seurauksena vastustuskykyä koettelevien sairauksien määrä on kasvanut; allergiat, ykköstyypin diabetes ja astma ovat vain jäävuoren huippu lukuisten autoimmuunisairauksien joukossa. Ihminen oli kytkettävä takaisin luontoon. Maaseudun mullissa möyrivät lapsetkin ovat tutkitusti terveempiä kuin steriilissä elinympäristössä elävät kaupunkilaisserkkunsa.
Lohjalainen dippainssi kokosi tiimin, joka perusti yrityksen, osti patenttihakemuksen ja jätti hakemuksen Re-connecting Nature -nimiselle tuotemerkille.
– Jos keksintöjä ei patentoida, kehitystä ei voida rahoittaa, Sinivuori toteaa.
Kompostista hightech-tuotteeksi
Kesällä 2022 mikrobibisnes on pitkällä. Uute Scientificillä on toista tusinaa asiakasta Suomessa ja ulkomailla, ja se on löytänyt tuotantotilat Lohjalla sijaitsevalta teollisuusalueelta. Haastattelupäivänä tehtaassa päivystää vain toimitusjohtaja. Muu henkilökunta – myynti, markkinointi ja tutkimus –työskentelee etänä.
Viherkasveilla sisustettu neuvottelutila linkittyy tuotteen alkuperään, luontoon. Seinälle on koottu otos yrityksen kulmakivistä: muun muassa eurooppalainen ja amerikkalainen patenttitodistus, valokuva presidentti Tarja Halosen vierailusta sekä Vuoden 2021 innovaatioyritys -kunniakirja. Vitriiniin on aseteltu metsäuutetta sisältäviä voiteita ja deodorantteja.
"Metsäuute voi parantaa ihmisen autoimmuunivastetta ja suojata autoimmuunisairauksilta sekä helpottaa atooppisen ihon oireilua."
Väliseinän taakse kätkeytyy hyllyköitä ja seuloja, autoklaavi-sterilointikone ja jämerä Cutter-keittiökone. Käy ilmi, että välineistön hankkiminen on vaatinut poikkeuksellista kekseliäisyyttä. Kiinnostavin osuus lojuu säkeissä. Uute Scientificin raaka-aine on kompostoitua orgaanista materiaalia, jota yritys ostaa Biolanin ja Kekkilän kaltaisilta yrityksiltä. Se näyttää tavalliselta mullalta.
– Teolliset toimijat toimittavat kompostoitua materiaalia isoille puutarhayrityksille, joilla on tarkat laatujärjestelmät. Materiaali on tasalaatuista. Yksityishenkilöiden kompostimullat eivät meille käy, Sinivuori kertoo.
Valmistusastioissa Suomen metsistä ja maaperästä tuotetusta kaakaonvärisestä kullasta kokataan eri reseptein tuotteita, joita jatkokäyttäjät lisäävät omiin tuotteisiinsa lisäarvoa antamaan. Kenties eräänä päivänä Nasan astronautit ovat kosketuksissa suomalaisen hightech-tuotteen kanssa. Metsäuutetta voi olla heidän ravinnossaan, vaatteissaan tai vaikkapa avaruuskapselin rakennusmateriaaleissa.
Lohjalla tiedetään, että metsäuute parantaa ihmisen autoimmuunivastetta ja suojaa autoimmuunisairauksilta; miksei se edistäisi astronauttienkin vastustuskykyä.
Tiedejulkaisut lisäävät tunnettuutta
Metsäuutereseptit juontavat juurensa monivuotiseen mikrobitutkimukseen. Alkuperäiseen tutkijaryhmään kuuluivat ADELE-hankkeen johtaja Aki Sinkkonen, virologian professori Heikki Hyöty sekä mikrobiologian dosentti Olli Laitinen. Kaikki ovat Uute Scientificin osakkaita ja Laitinen lisäksi yhtiön tieteellinen johtaja. Tutkijat seuraavat tiiviisti omaa alaansa ja raportoivat tutkimustuloksistaan tieteellisissä julkaisuissa. He myös poistuvat mukavuusalueeltaan eli osallistuvat vaikkapa kosmetiikkafirmojen haastatteluihin, mikä vaatii yleistajuistamista. Se lämmittää toimitusjohtajan mieltä.
"Metsäuutereseptit juontavat juurensa monivuotiseen mikrobitutkimukseen."
Tieteen rooli näkyy konkreettisesti myös Uute Scientificin verkkosivuille listatuista tiedeartikkeleista. Yritys viittaa itse ahkerasti alan tutkimuksiin ja lisää siten niiden näkyvyyttä.
– Tutkijat saavat tuloksia aikaan hitaasti, mutta se mikä syntyy, on täyttä faktaa. On hyvä rakentaa bisnestä vertaisarvioidun tiedon päälle. Se suojelee meitä kilpailijoilta ja vääriltä väittämiltä.
Pikkuhiljaa tieteellinen tieto jalostuu ja päätyy isoille yleisöille suunnattuihin medioihin, muun muassa aikakauslehtiin. Moni innovaatio on tarvinnut pitkän polun, ennen kuin tavallinen kuluttaja kuulee siitä ja löytää sen marketin hyllystä.
Re-connecting Nature on polkunsa alkumetreillä. Se on jo herättänyt kiinnostusta kansainvälisissä suuryrityksissä ja yliopistoissa ympäri maailman. Ennen kuin uuden “immunobrändin” läpimurto voi tapahtua, tarvitaan kliinisiä kokeita, jotka osoittavat tieteellisen pätevästi metsäuutteen terveyttä edistävät vaikutukset.
Toimitusjohtaja kaipaa myös pöhinää, jotta tuote tulee tutuksi. Tarja Halonen on jo kärryillä uutuudesta. Presidentti oli toivonut Uute Scientificin messustandillä ”vanhojen naisten ryppyvoidetta”, ja kun tuotekehitys läheni toivetta, Halonen karautti paikalle hakemaan tilauksensa. Vierailusta napattu valokuva solahtaa luontevasti muiden merkkipaalujen joukkoon.
*Autoimmune Defense and Living Environment
Juttu on osa Tiedeosaaminen muuttaa maailmaa -artikkelisarjaa, joka käsittelee tiedeosaamista ja tiedepääomaa tiedekasvattajien silmin. Juttusarja avaa ja syventää keväällä 2021 julkaistuja tiedekasvatuksen suosituksia.
Teksti: Helen Partti
Kuvat: Liisa Takala
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
