Huhtikuun 2022 aikana sosiaalisessa mediassa on näkynyt aihetunniste #TiedePerinnöksi. Kampanjan tarkoituksena on muistuttaa, miten hyvä ja toimiva yhteiskunta nivoutuu tieteen ja tutkimuksen kehitykseen.
Tiede perinnöksi -kampanja kannustaa välittämään tutkitun tiedon arvostuksen seuraaville sukupolville. Tutkittu tieto ja sen avulla kehitetyt keksinnöt ovat erottamaton osa arkeamme, mutta pidämme niitä helposti itsestäänselvyyksinä. Kuitenkin hyvä ja toimiva yhteiskunta rakentuu pitkälti tieteellisen tiedon ja koulutuksen arvostuksen varaan. Uusi osaaminen itää, kehittyy ja uudistuu aikaisemman tiedon pohjalta.
Kampanjan aikana olemme haastaneet kaikki isovanhempi-ikäiset kertomaan, miten tiede on vaikuttanut heidän elämäänsä. Sosiaalisesta mediasta olemme saaneet lukea tarinoita lääketieteen kehityksestä ja innovaatioista, heijastimen merkityksestä, kylän raitilla ensimmäistä kertaa syttyneistä katuvaloista, matematiikan vaikutuksesta nykyisin arkisilta tuntuviin tietotekniikan keksintöihin, kemian roolista syömiseen, pukeutumiseen ja asumiseen sekä monesta muusta tieteellisen ajattelun ja toiminnan helmestä.
Tarinat valaisevat tieteen ja tutkimuksen merkitystä arjessa. Lisäksi ne näyttävät, miten tieteen ja tutkimuksen vaikutus arjessa koetaan ja ymmärretään. Suomen Akatemian Tieteen tila -selvitys vuodelta 2016 listaa tieteen laajat yhteiskunnalliset vaikutukset. Tieteellä on rooli maailmankuvan ja sivistyksen rakentajana, vaurauden ja hyvinvoinnin lähteenä, päätöksenteon perustana ja hyvien käytäntöjen kehittäjänä. Sellaista ihmiselon osaa, jossa tiede ja tutkimus eivät näkyisi ja kuuluisi, onkin vaikea keksiä.
#TiedePerinnöksi-tarinat kertovat tieteen merkityksestä arjessa, mutta myös tieteeseen liittyvistä käsityksistä, kokemuksista ja asenteista.
#TiedePerinnöksi-tarinat ovat myös kertomuksia käytössämme olevasta tiedepääomasta. Tiedepääoma on se tietojen, ymmärryksen, resurssien ja asenteiden summa, jota ihminen kerryttää tieteestä läpi elämänsä. Tätä pääomaa hyödynnetään niin opinnoissa, työssä kuin vapaa-ajallakin. Se ohjaa valintoja, joita teemme vaikkapa elintapojemme suhteen. Tiedepääoman käsite auttaa lisäämään ymmärrystä tutkitun tiedon roolista ja merkityksestä jokaisen yksilön elämässä.
Tiedekasvatus muuttaa maailmaa
Tiedepääoman käsite auttaa hahmottamaan myös tiedeviestinnän perimmäistä tarkoitusta. Kun tiedeviestijä perinteisesti on saattanut suunnata katseensa ylhäältä alas ja ajatellut täyttävänsä toisen yksilön mahdollisen ”tietovajeen”, avaa tiedepääoman-käsite suhteesta toisenlaisen näkökulman.
Sen mukaan jokaisella yksilöllä on tieteeseen liittyviä käsityksiä, kokemuksia, asenteita ja resursseja, jotka muotoutuvat elinikäisen oppimisen, kasvatuksen ja ympäristön vaikutuksesta. Tällöin tiedeviestinnässä tärkeää ei ole ”helpottaa” tiedettä niille, jotka eivät muutoin sitä ymmärtäisi, vaan kuunnella, haastaa ja tukea sitä, minkä yksilöt tieteessä kokevat mielekkääksi ja merkitykselliseksi. Tiedepääoma kasvaa ja muotoutuu yhteistyössä ja arkielämää yhdessä eläen.
Tiedekasvatus, tiedepääoma, tiedeviestintä – rakkaalla lapsella on monta nimeä. Kaikissa on kyse tutkitun tiedon saatavuudesta ja saavutettavuudesta.
Osaava, kriittisesti ajatteleva kansalainen rakentaa elämäänsä ja yhteiskuntaa luotettavan tiedon pohjalta. Näitä taitoja edistetään tiedekasvatuksen ja -viestinnän keinoin. Suomessa tiedekasvatusta toteuttavat useat erilaiset tahot varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin, valtakunnallisista verkostoista kyläkoulujen tiedekerhoihin, tieteellisistä seuroista tiedetoimittajiin ja tietokirjailijoihin. Tieteeseen ja tutkimukseen liittyvät tiedot, taidot ja asenteet siirtyvät eteenpäin kuitenkin myös epävirallisempia reittejä. #TiedePerinnöksi-kampanja korostaakin tieteeseen liittyvien taitojen karttumista osana ihmissuhteita ja sukupolvien välisiä ketjuja.
Nuoremmille sukupolville on tärkeää siirtää tutkitun tiedon arvostus ja avata tieteen merkitystä arjessa, sillä tieteen ja koulutuksen avulla Suomi on rakentanut monilla tavoilla toimivan yhteiskunnan. Osallistava, ymmärrettävä, yhdenvertainen ja saavutettava tiedekasvatus ja tiedeviestintä ovat sitä tärkeämpiä, mitä monimutkaisemmaksi maailma ympärillämme muuttuu.
#TiedePerinnöksi -kampanjan takana on kahdeksan tieteen ja sen tekemisen parissa toimivaa järjestöä: Professoriliitto, Sivistystyönantajat, Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry, Suomen ylioppilaskuntien liitto, Säätiöt ja rahastot, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta, Tieteellisten seurain valtuuskunta ja Tieteentekijöiden liitto. Suomen tiedekeskukset ry on kampanjan kumppani. Kampanja-aika on 1.4.–27.4.2022.
Kuva: Linda Saukko-Rauta
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
