Palestiinaan ja Israeliin kohdistuu hellittämätön läntinen katse, joka tulkitsee alueen tilanteita eri aikoina eri tavalla. Lähi-idän tutkija valottaa näkemyksiä karttojen avulla.
Lähi-idän tutkijaa Timo R. Stewartia oli lukuisat kerrat pyydetty kommentoimaan Lähi-idän mutkikasta tilannetta niin mediassa kuin erityyppisissä tilaisuuksissa. Aikaa oli aina vähän, eikä laajoihin taustoituksiin ollut koskaan tilaisuutta.
Hän keksi karttaentusiastina selittää palapeliä karttojen avulla ja koota kartat kirjaksi. 25 karttaa sisältävä tietokirja Palestiina ja Israel. Historia karttoina ilmestyi vuonna 2025. Stewartille myönnettiin sen johdosta tiedonjulkistamisen valtionpalkinto vuonna 2026. Teos on kompakti analyysi Palestiinan ja Israelin historiallisista ja poliittisista vaiheista 1500-luvulta tähän päivään.
Stewart oli kouliintuneena arkistorottana hankkinut karttoja useista kansainvälisistä arkistolähteistä. Samalla hän aavisti, että kiinnostavia löytöjä voisi tehdä kotimaassakin.
Stewart suuntasi Helsingin yliopiston Kaisa-kirjaston kellarikerrokseen oppiaineiden hyllyille.
– Vähän vahingossa huomasin jokin aikaa sitten, että sellainen ilmiö kuin suomalaiset koulukartat on olemassa. Aloin kaivelemaan asiaa systemaattisemmin. Se oli uutta, havainnot olivat tosi kiinnostavia. Kirjassa olevia suomalaisia karttoja ei löydy mistään muualta, Stewart kertoo.
Stewart otti luupin alle suomalaiset Lähi-idän kartat, selvitti niiden tekijät ja levinneisyyden ja sen, miten ne vertautuvat eurooppalaisiin vastineisiin. Kirjaansa hän valitsi muun muassa I. K. Inhan Palestiinasta piirtämän värikkään kartan. Kansakoulun karttakirjan vuoden 1957 painoksesta koululaiset oppivat, että Kuolleenmeren eteläpuolella sijaitsee Raamatusta tuttu Sodoma ja Välimeren rannikolla asuu filistealaisia.
– Se oli outoa, sillä kumpaakaan ei silloisesta maailmasta olisi löytynyt.
Suomalaisissa lukijoissa Stewartin esittelemät kartat ovat herättäneet nostalgiaa; moni on kertonut muistavansa vielä vuosikymmenten jälkeenkin niin koulukirjan kuvat kuin niiden pohjalta tehdyt, luokkahuoneen seinällä roikkuneet isot kartat.

Jokamiehen maailmanhistoriasta reppureissulle
Timo R. Stewart on tutkinut Lähi-itää 2000-luvun alusta lähtien ja havainnut, että suomalaisten kiinnostus alueen tapahtumiin on suuri. Tietoa on tarjolla loputtomiin, mutta silti harva tuntuu saavan uutisoinnista riittävää selkoa. Palestiina ja Israel on tapa jäsentää alueen kehitysvaiheita usean vuosisadan ajalta. Tosin kaikille tuokaan aikajana ei ole riittävän pitkä.
– Israelilaiseen nationalistiseen historiankuvaan kiinnittyvät suomalaiset haluaisivat tarinan alkavan Abrahamista tai Juudan kuninkaista. Niistä ajoista vain ei ole karttoja, Stewart kuittaa.
Stewartin henkilökohtainen kiinnostus Lähi-itään ulottuu kylläkin yhtä pitkälle. Lapsena hän luki innokkaasti suomalaisen äitinsä Jokamiehen maailmanhistoriaa ja innostui muinaisesta Egyptistä ja Mesopotamian kuningashuoneista. Nuorena miehenä hän seurasi Uudesta-Seelannista kotoisin olevan isänsä esimerkkiä tekemällä reppureissun Lähi-idän maihin.
Poliittisen historian opinnot Stewart aloitti Helsingin yliopistossa vuonna 2001. Hetimmiten opintojen alettua kaksi tornitaloa tuhoutui New Yorkissa, ja yhtäkkiä kaikki puhuivat terrorismista.
– Ennen olin kiinnostunut Lähi-idän muinaisuudesta, mutta silloin nykyisyyskin alkoi kiinnostaa. Ennen kaikkea minua kiinnosti ulkopuolinen, läntinen katse. Mietin, miksi Lähi-itä oli meille niin olennainen ja houkuttava paikka.
Stewart opiskeli klassista arabiaa ja Palestiinan puhekieltä, Raamatun hepreaa ja nykyhepreaa.
– Lähi-itää voi ymmärtää aivan hyvin tuntematta Raamattua, mutta on ihan mahdotonta ymmärtää länsimaisia käsityksiä Lähi-idästä tuntematta Raamattua.
Jo pelkästään Stewartin kirjallisesta tuotannosta voi päätellä, että hän ainakin tuntee Raamatun hyvin. Stewart väitteli suomalaisen kristillisen sionismin aatehistoriasta vuonna 2015. Vuonna 2020 hän julkaisi tietokirjan Valter Juvelius ja kadonneen arkin metsästys. Kaksi vuotta myöhemmin valmistui Luvatun maan lumo — Israelin kristityt ystävät Suomessa, kolme vuotta myöhemmin Palestiina ja Israel. Uusin teos, esseekokoelma Miksei kukaan tee mitään? Pohdintoja Gazan sodasta ilmestyi tänä vuonna.
Ajankohtaista tietoa suomeksi suomalaisille
Timo R. Stewart työskentelee apurahatutkijana Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksessa. Hänellä ei ole opetusvelvollisuutta, ja aikaa jää tutkimuksen ohessa myös kirjojen kirjoittamiseen. Harva akateemisella uralla toimiva panostaa kirjailijuuteen yhtä voimallisesti kuin Stewart.
Miksi valtiotieteiden tohtori valitsee tietokirjat tieteellisten artikkeleiden sijaan ja kirjoittaa kaiken lisäksi suomeksi, vaikka kaksikielisenä voisi kirjoittaa englanniksi ja tavoittaa siten kansainväliset markkinat?
– Kirjamuoto on historiantutkijalle tyypillinen valinta. Kirjassa asian voin selittää riittävän perinpohjaisesti, hän sanoo.
Hän myöntää, että suomen kieli on outo valinta, mutta kummeksuu, miksei historiasta voisi kirjoittaa suomeksi.
– Haluamme, että meillä on suomenkielistä tiedettä ja suomenkielinen yleisö. Kaikissa omissa aiheissani on yhteiskunnallinen relevanssi, joka on nyt ajankohtainen. Sen takia on tärkeää, että ihmiset saavat lukea omalla kielellään asioista ja osallistua tutkimuksen pohjalta keskusteluun, Stewart perustelee.
Lähi-itä pysyy parrasvaloissa eikä läntinen maailma ole irrottanut siitä katsettaan. Tarvitaan lisää tulkintaa, uusia kirjoja, lisää timoja.
Palkintoperusteluissa todetaan, että Palestiina ja Israel. Historia karttoina (Gummerus) syventää julkista keskustelua tutkimusperusteisesti ja vahvistaa ymmärrystämme yhdestä aikamme merkittävimmästä poliittisesta konfliktista.
Pääkuva: Timo R. Stewart taustoittaa Palestiina ja Israel -kirjassaan karttojen avulla eri aikakausia. Yksittäisistä luvuista syntyy helminauha Lähi-idän pitkästä historiasta.
Teksti: Helen Partti
Kuvat: Ella Ranta