Mikko Grönlund kirjoittaa Suomen tietokirjailijat ry:n jäsenkunnalle tekemästään tutkimuksesta Tulokulmia tietokirjallisuuteen -juttusarjassamme, joka paikkaa maaliskuulta 2020 peruuntunutta samannimistä keskustelutilaisuutta.
Suomen tietokirjailijat ry:n jäsenkunnalle tehty tutkimus (pdf) selvitti tietokirjailijoiden taloudellista asemaa vuonna 2018. Tavoitteena oli saada tietoa sekä tietokirjailijoiden tulojen määrästä että niiden lähteistä sekä taloudellisessa tilanteessa tapahtuneista muutoksista. Lisäksi tutkimus antoi tietoa suomalaisesta tietokirjailijakunnasta. Edellinen vastaava tutkimus tehtiin vuonna 2013 ja se kuvasi tietokirjailijoiden taloudellista asemaa vuonna 2012.
Suomalaiset tietokirjailijat ovat varsin epäyhtenäinen korkeasti koulutettujen tuotteliaiden ”moniottelijoiden” ryhmä. Tutkimuksessa tietokirjailijan tulonlähteinä tarkasteltiin varsinaiseen tietokirjalliseen työhön perustuvia tuloja sekä muita tietokirjailijoiden työhön liittyviä tuloja. Muita tietokirjailijan työhön liittyviä tuloja ovat esimerkiksi palkkiot lehdistä, esiintymispalkkiot, konsultointi ja koulutus sekä asiantuntijatyö.
Tietokirjallisen työn vuosittainen mediaanitulo on 1 111 euroa
Tietokirjailijoiden varsinaisesta tietokirjallisesta työstä ansaitsemat tulot vaihtelevat runsaasti. Vuotuisiin tuloihin vaikuttavat useat tekijät, kuten julkaisutahti sekä viimeisimmän tietokirjan julkaisuajankohta. Vuonna 2018 ne vaihtelivat 0 eurosta aina noin 180 000 euroon asti ja niiden mediaani oli vain 1 111 euroa vuodessa – vähiten ansaitsevan neljänneksen (alakvartiili) tulo oli erittäin vaatimattomat 173 euroa ja eniten ansaitsevan neljänneksen (yläkvartiili) 4 607 euroa. Vain noin joka seitsemännellä vastaajalla varsinaisen tietokirjailijan työn tulot nousivat yli 10 000 euron. Lähes kaksi kolmasosaa vastaajista ilmoittikin tekevänsä muuta työtä voidakseen tehdä tietokirjailijan työtä.
Varsinaisesta tietokirjailijan työstä saadut tulot kertyvät monesta eri lähteestä. Kyselyyn vastanneiden 715 tietokirjailijan ilmoittamat verolliset tulot varsinaisesta tietokirjailijan työstä olivat vuonna 2018 yhteensä noin 4,3 miljoonaa euroa. Suurin osa eli noin kaksi kolmasosaa tuloista on kustantajilta saatuja teosten myynnin mukaisia tilityksiä. Muut palkat ja palkkiot muodostavat neljänneksen ja lainauskorvaukset vajaan kymmenyksen varsinaisen tietokirjailijan työn tuloista. Ulkomaisten tilitysten ja tekijänoikeuskorvausten, pois lukien lainauskorvaus, merkitys on erittäin vähäinen.
Apurahat tulonlähteenä
Varsinaisten verollisten tulojen lisäksi erilaiset apurahat muodostavat osan tietokirjailijoiden toimeentuloa. Kun tarkastellaan pidemmän aikavälin kehitystä, voidaan huomata, että apurahaa tietokirjan kirjoittamista varten hakeneiden tietokirjailijoihin osuus näyttäisi olevan laskussa. Kaksi viidesosaa tutkimukseen osallistuneista tietokirjailijoista oli hakenut apurahaa tietoteoksen kirjoittamista varten, ja viidennes vastaajista sai tietokirjailijan työhön liittyvää apurahaa vuonna 2018.
Apurahaa hakeneista puolet sai yhtä apurahaa ja vajaa viidennes vähintään kahta eri apurahaa. Kolmannes apurahaa hakeneista vastaajista ei saanut yhtään apurahaa tietokirjan kirjoittamista varten. Saatujen apurahojen mediaani oli 5 000 euroa, alakvartiili 2 750 euroa ja yläkvartiili 9 000 euroa. Kun apuraha on melko pieni, muiden tulojen merkitys korostuu. Apurahan määrän kasvaessa myös sen merkitys toimeentulon kannalta lisääntyy.
Laskettaessa yhteen verolliset tulot varsinaisesta tietokirjailijan työstä ja muista tietokirjailijan työhön liittyvistä töistä sekä saadut apurahat tulojen mediaani oli 3 259 euroa. Yhteenlaskettujen verollisten tulojen ja apurahojen alakvartiili oli 650 euroa ja yläkvartiili 10 504 euroa.
Tietokirjallisuuspalkinnoilla ei ole merkitystä, kun tarkastellaan kirjailijoiden tuloja kokonaisuutena. Yksittäisen kirjailijan kohdalla merkittävän kirjallisuuspalkinnon saamisen taloudelliset vaikutukset voivat sen sijaan olla huomattavat.
Tietokirjailijoiden varsinaisesta tietokirjailijan työstään saamat tulot vaihtelevat vuosittain. Kaksi viidestä vastaajasta arvioi taloudellisen tilanteensa pysyneen viime vuosina ennallaan. Neljännes vastaajista arvioi, että heidän taloudellinen tilanteensa on heikentynyt ainakin hieman. Kolmannes sen sijaan arvioi taloudellisen tilanteensa kohentuneen ainakin jonkin verran.
Mikko Grönlund on tutkimuspäällikkö Turun yliopiston Brahea-keskuksessa ja Mitä tietokirjailija tienaa? Tietokirjailijoiden taloudellinen asema Suomessa 2018 (pdf) -tutkimuksen tekijä.
Lue myös muut Tulokulmia tietokirjallisuuteen -kirjoitukset:
Tulokulmia tietokirjallisuuteen: Miten (esikois)tietokirjailijan pitäisi lähestyä kustantamoja?
Tulokulmia tietokirjallisuuteen: Tietokirjoja maailmalle
Tulokulmia tietokirjallisuuteen: Ajatuksia yhden tietokirjan syntyprosessista
Tulokulmia tietokirjallisuuteen: Kukka Rannan vinkit apurahanhakijalle
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
