“Tärkeimmät tehtävät ovat tunnistaa luotettava tieto ja ymmärtää, miten tieto vaikuttaa”, sanoo Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan väistyvä puheenjohtaja Katja Bargum.
Vuonna 2009 Facebookin käyttöliittymä oli juuri käännetty suomeksi. Kuluisi neljä vuotta ennen kuin YouTube tulisi virallisesti Suomen markkinoille. Wikipedia oli puolet ohuempi kuin tänä päivänä.
Samana vuonna aloitin ensimmäisen kauteni Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan jäsenenä. Kahdentoista vuoden kuluessa tiedonjulkistamisen kenttä on muuttunut hurjasti.
Muutos kytkeytyy median murrokseen ja tiedon demokratisoitumiseen. Demokratialla tarkoitan tässä yhteydessä sitä, että tiedon julkaiseminen ja tiedon pariin pääseminen on helpompaa kuin koskaan: tieto on klikkauksen päässä. Digitalisaatio on edistänyt tiedon avoimuutta.
Avoimuuden kulttuuri on lisännyt myös tutkitun tiedon saatavuutta. Viestintä on tullut luontevaksi osaksi tutkimusta, mikä ilahduttaa kovin. Tiedeviestinnän koulutus oli uutuus, kun itse olin väitöskirjantekijä. Nyt se kuuluu monen yliopiston opetukseen.
- Vastuullinen tiede -artikkeli: Sanna K. Kivimäki, Satu Seppä ja Johanna Vaattovaara: Tiedeviestintäkoulutusta yli rajojen
Tiedon demokratisoitumisen ja digitalisaation varjopuolet liittyvät tiedon laatuun. Julkaisemisen portinvartijat ovat väistyneet, minkä seurauksena myös tahattomasti julkaistu paikkansa pitämätön tieto tai tarkoitushakuisesti julkaistu väärä tieto pääsevät leviämään. Verkko on vapaa, hyvässä ja pahassa. Monet tutkijat, asiantuntijat ja toimittajat joutuvat kohtaamaan vihapuhetta ja uhkailua viestiessään tieteestä. Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta on viime vuosina pyrkinyt nostamaan esille ja tukemaan tutkijoiden sananvapautta.
- TJNK-näkökulma: Esa Väliverronen: Sananvapauttaa käyttävä tutkija ei miellytä kaikkia
- Koostekirjoitus: Lehdistönvapauden päivän keskustelutilaisuus 3.5.2021
Tiedon valtameressä oleellista onkin tietää, miten erottaa oikea tieto epätiedosta. Nyky-yhteiskunnan kansalaistaitoihin kuuluvat tieteen lukutaito ja medialukutaito.
Olen saanut seurata kaksitoista vuotta tietokulttuurin kehittymistä paraatipaikalla, ensin Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan jäsenenä. Viimeisen kauteni toimin puheenjohtajana. Mitä haluaisin sanoa uudelle neuvottelukunnalle?
Neuvottelukunnan tärkeä tehtävä on tunnistaa ja antaa tunnustusta laadukkaalle tiedolle. Yhtä tärkeää on ymmärtää, miten tieto vaikuttaa.
Verkossa yleisöt ovat pirstaloituneet. Tiedonjulkistajan on entistä tärkeämpää miettiä, missä ja millä tavalla hän tavoittaa kohdeyleisönsä. Miten tieto saavuttaa juuri sen, joka tietoa tarvitsee? Miten tiede voi tukea kansalaisten aktiivista toimijuutta? Miten tiedonjulkistamisella voidaan tukea yhdenvertaisuutta ja tiedepääoman kartuttamista?
- Vastuullinen tiede -artikkeli: Mikko Myllykoski: Tiedepääoma – uusi näkökulma auttaa löytämään tiedeviestinnän mahdollisuuksia
Kohdeyleisön tavoittaminen riippuu myös tiedon formaatista, tekotavasta ja paketoinnista. Perinteisen tietokirjan ohella on monta tapaa julkistaa tietoa. Verkkosivustot tarjoavat mahdollisuuden päivittää tietoa ja julkistaa sitä jatkuvasti. Sosiaalisessa mediassa tiedon julkistaja voi käydä vuoropuhelua tiedon käyttäjän kanssa, ja kansalaistiede osallistaa tutkimuksen tekemiseen. Dokumenttiteatteri puolestaan syventää ymmärrystä aiheesta elämyksen kautta.
Tämän moninaisuuden kannustamiseksi neuvottelukunta muutti vuonna 2016 tiedonjulkistamisen apurahojen hankemuotoja. Nykyään avustusta voi hakea tietokirjallisuuden ja muun tietokirjoittamisen lisäksi monenmuotoiseen tiedonjulkistamiseen, jota voi toteuttaa myös taiteen keinoin. Myös tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot heijastavat enenevässä määrin kentän monipuolistumista.
Tietokirjat ovat kuitenkin edelleen suomalaisen tietokulttuurin vankka peruskivi. Neuvottelukunnassa olen päässyt tutustumaan maassamme vuosittain julkaistavan tietokirjallisuuden valtavaan kirjoon. Olen lentänyt sudenkorentojen kanssa, kurkistanut uskonnollisten yhteisöjen suljettujen ovien taakse, matkustanut Brasilian sellutehtaisiin ja viettänyt aikaa keskiajan rahvaan kanssa.
- TJNK-näkökulma: Pirjo Hiidenmaa: Tietokirjat: laatu ja moninaisuus
Tietokirjallisuus ansaitsee tukea ja tunnustusta. Valtion tukea tietokirjallisuudelle on tänä vuonna esitetty uudistettavaksi niin, että tietokirjallisuuden tuki keskitettäisiin Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan jaettavaksi. Neuvottelukunnan työ tietokirjallisuuden kestävän rahoituksen eteen jatkuu.
Työ neuvottelukunnassa on ollut valtavan inspiroivaa ja sivistävää. Jään kaipaamaan sitä ainutlaatuista kollektiivia, jonka Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan tieteen, tiedonvälityksen ja taiteen tutkimuksen asiantuntijat muodostavat. Olen joka kokouksen jälkeen ollut yhtä hämmästynyt kollegojeni älykkyydestä ja kuuntelun ja keskustelun taidosta. Toivotan tulevalle neuvottelukunnalle onnea tärkeään työhönsä!
FT Katja Bargum on tutkija, toimittaja ja tietokirjailija, joka toimi kolme kautta Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan jäsenenä. Viimeisen kautensa 2018-2021 hän oli neuvottelukunnan puheenjohtajana.
TJNK-näkökulma-kirjoitussarjassa julkaistaan kantaaottavia, ajankohtaisia ja perusteltuja mietteitä tiedonjulkistamisesta. Lue muita sarjan kirjoituksia.
Teksti: Katja Bargum
Kuva: Linda Saukko-Rauta/Redanredan
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
