Ehdotus kirjastoapurahoja koskevan lain uudistamiseksi on julkaistu. Työryhmän yhtenä esityksenä on tietokirjallisuuden tuen keskittäminen Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan jaettavaksi.
Opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman työryhmän tehtävänä oli valmistella ehdotus eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuksista annetun lain uudistamiseksi. Työryhmä on nyt saanut työnsä valmiiksi. Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko vastaanotti työryhmän raportin 9.2.2021. Muutokset koskevat niin kutsuttuja kirjastoapurahoja.
Työryhmän ehdotuksen mukaan valtion talousarvioon varattaisiin vuotuinen kiinteä määräraha, joka osoitettaisiin käytettäväksi kirjailijoille ja kääntäjille myönnettäviin apurahoihin. Määrärahasta 90 % myönnettäisiin kaunokirjallisuuden alan kirjailijoille ja kääntäjille sekä 10 % tietokirjallisuuden alan kirjailijoille ja kääntäjille. Osuuksista 78 % osoitettaisiin kirjailijoille ja 18 % kääntäjille. Neljä prosenttia määrärahasta jaettaisiin kirjailijoiden ja kääntäjien kesken.
Esityksen tietokirjallisuudelle myönnettävistä apurahoista tekisi jatkossa Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta, joka toimii Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) yhteydessä. Tehtävää varten opetus- ja kulttuuriministeriö myöntäisi valtionavustuksen Tieteellisten seurain valtuuskunnalle.
Kaunokirjallisuuden apurahoista päättäisi Taiteen edistämiskeskuksen yhteydessä toimiva valtion taidetoimikunta. Nykyinen kirjailijoiden ja kääntäjien apuraha- ja avustushakemuksia käsittelevä lautakunta esitetään lakkautettavaksi.
Muutokset tulisivat voimaan vuonna 2022, mikäli lakiesitys hyväksytään suunnitellussa aikataulussa.
Tietokirjallisuuden tuen yhden luukun -periaate vahvistuu
Työryhmä ehdottaa, että Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta tekisi jatkossa rahoitusesityksen sekä tietokirjallisuuden että tietokääntämisen apurahoista. Muutos selkeyttää tietokirjallisuuden tukikenttää. Samalla neuvottelukunnan rooli julkisen tuen jakajana tietokirjallisuuden ja tiedonjulkistamisen kentällä vahvistuu. Neuvottelukunta jakaisi jatkossa tukea sekä tietokirjailijoille ja -kääntäjille että muiden tietoa julkistavien tuotteiden tekijöille.
– Kääntämisen tukeminen osana neuvottelukunnan työkenttää on tervetullut muutos, sanoo Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan pääsihteeri Reetta Kettunen. Kettunen edusti neuvottelukuntaa esityksen laatineessa työryhmässä.
– Tämä tulee vahvistamaan neuvottelukunnan työtä tietokirjallisuuden edistäjänä.
Työryhmän raportin mukaan tietokirjallisuuden tukien jakaminen Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) ja Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan yhteistoimintana on tarkoituksenmukaista. Perusteluissa todetaan, että TSV:llä ja erityisesti Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnalla on paras ja syvällisin asiantuntemus varojen kohdentamisessa. TSV on hallinnoinut tiedonjulkistamisen apurahojen maksamista jo vuosia.
Toteutuessaan lakimuutos vahvistaa TSV-yhteisön roolia tutkitun tiedon julkaisemisen rahoittajana. Yhteinen rahoituskirstu sisältäisi niin tieteellisen julkaisemisen ja konferenssituen kuin tietokirjallisuuden ja tiedonjulkistamisen tuen.
– Kyseessä on euromääräänsä suurempi muutos. Tieteellisten seurain valtuuskunta ja Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta tulevat yhdessä olemaan Suomen merkittävin julkisen tuen myöntäjä tiedejulkaisijoille, tietokirjailijoille ja -kääntäjille, Kettunen toteaa.
Kirjallisuus tarvitsee tukea – erityisesti tietokirjallisuus
Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan tavoitteena uutta esitystä valmistelleessa työryhmässä oli selkeyttää tukijärjestelmää ja saada tietokirjallisuudelle lisää tukea. Nykykäytännön mukaan apurahoina ja avustuksina jaettavan määrärahan suuruus on 10 % yleisten kirjastojen edellisenä vuonna kirjahankintoihin käyttämästä summasta. Tuesta 90 % on myönnetty kaunokirjallisuudelle ja 10 % tietokirjallisuudelle.
Uuden esityksen mukaan tuen suuruutta ei enää sidota yleisten kirjastojen kirjahankintoihin vaan valtion talousarvioon varataan vuotuinen kiinteä määräraha, joka osoitetaan käytettäväksi kirjailijoille ja kääntäjille myönnettäviin apurahoihin. Esitys ei kuitenkaan sisällä muutosta jakosuhteeseen 90–10 kauno- ja tietokirjallisuuden välillä.
Neuvottelukunnan pääsihteeri Kettunen jätti eriävän mielipiteen esitykseen (PDF). Se koskee nimenomaan tuen jakautumista kauno- ja tietokirjallisuuden välillä.
Kettusen mukaan jakosuhde 90–10 on historiallinen jäännös, joka olisi pitänyt korjata. Se syntyi kun tietokirjallisuus otettiin mukaan tuen piiriin vuonna 1983. Muutos toteutettiin korottamalla määrärahan suuruutta yhdeksästä prosentista 10 prosenttiin yleisten kirjastojen kirjahankinnoista. Yhden prosentin korotusosuus osoitettiin tietokirjallisuudelle.
– Jakosuhde 90–10 on keinotekoinen eikä perustu alan tunnuslukuihin. Jakosuhdetta ei myöskään perustella mitenkään, toteaa Kettunen.
– Työryhmän työskentelyn aikana kukaan ei kiistänyt, etteikö kirjallisuus tarvitsisi lisää julkista tukea. Valitettavasti tukimuodolle ei ollut osoitettu lisäeuroja ja esitys piti tehdä niin kutsutusti kustannusneutraalisti, toteaa Kettunen.
– Tavoite tietokirjallisuuden oikeudenmukaisemmasta kohtelusta ei toteutunut.
Työryhmän esitykseen sisältyy ponsi, jossa tuodaan esiin tarve lisätuesta niin tieto- kuin kaunokirjallisuudelle.
Lausuntokierros
Työryhmän laatima ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi eräistä kirjailijoille ja kääntäjille myönnettävistä apurahoista sekä Taiteen edistämiskeskuksesta annetun lain 6 ja 8 §:n muuttamisesta käy seuraavaksi läpi laajan lausuntokierroksen. Lausunnot annetaan 24.3.2021 mennessä Lausuntopalvelu.fi:ssä.
Lisätietoja: pääsihteeri Reetta Kettunen, p. 040 733 5935, reetta.kettunen (at) tjnk.fi
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
