Mari Koistinen on koonnut uusimpaan kirjaansa kiinnostavia tarinoita tutkijoiden ja keksijöiden sattumanvaraisista oivalluksista.
Sait vuonna 2023 TJNK:n työskentelyapurahan kirjaasi Vahingossa keksityt – Viagrasta kuplamuoviin ja maissihiutaleista tarranauhaan. Kirja julkaistiin helmikuussa 2025. Miksi halusit kirjoittaa juuri tämän kirjan?
Olen aiemmin kirjoittanut tietokirjoja ruoasta ja siinä aihepiirissä on myös jonkin verran sattuman varassa olevia tarinoita makeutusaineiden, jonkin ruokalajin tai ruokakasvin synnystä. Huomasin, että oikeastaan ainoa suomenkielinen kirja aiheesta oli Royston M. Robertsin kirja Sattuma tieteessä – onnekkaitten oivallusten historiaa (alkuteos Serendipity: Accidental discoveries in science vuodelta 1989, suomenkielinen käännös Leena Salmi et al. vuodelta 1998) ja ajattelin, että aihepiiri on niin kiinnostava, että hetki on sopiva uudelle teokselle tästä aiheesta. Myös kustantajani Tammi innostui aiheesta ja idea sopi heidän kustannusprofiiliinsa. Kirjoitusvaiheessa olin hyvin tietoinen siitä, että teos julkaistaan myös äänikirjana. Tämä vaikutti esim. kirjan lähteiden aukikirjoittamiseen tekstiin mukaan.
Kenen erityisesti toivoisit lukevan kirjan?
Toivon laajaa lukijakuntaa kirjalle, en erityisesti ajatellut mitään tiettyä kohderyhmää. Trivian ja tietokilpailujen ystävät voivat ehkä innostua teoksesta, mutta halusin oikeastaan välittää tietoa ja yleisesti sivistää ja herättää keskustelua. Kirjan kirjoittamiseen ja lukemiseen liittyy myös ilo ja ihmetys tutkijoiden ja keksijöiden löydöistä. On hienoa, että on olemassa uteliaita ja omistautuneita ihmisiä, jotka pystyvät luomaan ja jäsentämään jotain sellaista, mistä on laajasti hyötyä. Haluan myös kirjallani muistuttaa, että vastaavia sattumanvaraisia löytöjä tehdään edelleen.
Teoksessasi on monta kiinnostavaa kuvausta tutkijoista, jotka aluksi tutkivat jotain etukäteen määriteltyä asiaa ja jotka jostain syystä päätyvät oivaltamaan jotain aivan muuta. Mitä toivoisit jäävän lukijan mieleen kuvaamastasi serendipisyydestä tai sattumankantamoisesta?
Rönsyille ei tunnu olevan sijaa nykyisessä tarkkaan suunnitellussa ja ohjatussa maailmassa. Kuitenkin elämä ylipäänsä on sarja sattumanvaraisia tapahtumia. Nykymaailmassa löytöjä tehdään yhä useammin myös ryhmätyönä, mikä kertoo myös tutkijan työn yksityiskohtaistumisesta. Työtavat ovat myös ammattimaistuneet, tuskin kukaan laboratoriossa työskentelevä enää nuolaisee sormiaan vahingossa tai työskentelee paljain käsin. Yhtä kaikki kenelle tahansa on tärkeää olla valmis keksijän tai tutkijan lailla tunnistamaan hetki, josta voi syntyä jotain muuta kiinnostavaa kuin se, mitä on alun alkaen ajateltu.
Miten jäljitit sattumia?
Varmistin tarinan useammasta lähteestä ja mietin todennäköisintä versiota tarinasta. Jokainen tarina kertoo myös välillisesti ajastaan ja silloisista arvoista ja käytöskonventioista. Rajasin myös teokseen päätyneiden sattumien määrää. Saman tarinan eri versiot kertovat myös tarinan viehätyksestä, esim. tarina Newtonista ja putoavasta omenasta on niin houkutteleva ja ymmärrettävä, että sitä toistetaan pelkästään mehevyytensä vuoksi. Oikeastaan se, mitä tapahtuu keksimisen jälkeen, on tärkeämpää kuin itse keksimisen tai löytämisen hetki, niin kutkuttava kuin se onkin.
Olet pitkään työskennellyt vapaana tietokirjailijana ja viestijänä. Mikä on mielestäsi vapaan tekstintekijän asema Suomessa?
Pitkäjänteinen työskentely on yhä harvemmille mahdollista, apurahojen hakijoita on yhä enemmän. Ilman apurahoja en voisi kirjoittaa tällaisia keskenään hyvin erilaisia kirjoja, joita olen viime vuosina julkaissut. Tietokirjailijan asema on viime vuosina kurjistunut ja free-työskentely on pohjimmiltaan raskasta. Toisaalta tietokirjoittaminen on ihanaa työtä. Koen myös tieteen popularisoinnin erittäin mielekkääksi. Valmis teos sisältää usein muuta työtä tai näkymätöntä taustatyötä, esim. arkistojen koluamista, mikä on osa kirjoittamisprosessia, muttei siis ehkä suoraan näy lopullisessa kirjassa.
Mistä aiot kirjoittaa seuraavaksi?
Olen kiinnostunut tieteen historiasta ja ihmisistä tieteen äärellä, siitä on jo muutama idea kehitteillä.
Mari Koistinen on vapaa tietokirjailija. Hänen viimeisimpiä teoksiaan ovat Vahingossa keksityt – Viagrasta kuplamuoviin ja maissihiutaleista tarranauhaan (Tammi, 2025), varautumisesta ja huoltovarmuudesta kertova Pahan päivän varalle (Tammi, 2024) sekä kasvin- ja eläinjalostuksesta kertova Hyvä paha jalostus: miten eettinen ruoantuotanto on mahdollista (Vastapaino, 2023).
Teksti: Suvi Lahtonen
Kuva: Otto Virtanen
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
