Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan puheenjohtaja Katja Bargum kannustaa vastaamaan kyselyyn tutkijoiden saamasta palautteesta.
Tänään avasimme Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan kolmannen kyselyn tutkijoihin kohdistuvasta häiritsevästä palautteesta ja vihapuheesta. Keräämme kyselyllä tietoa siitä, minkälaista palautetta tutkijat kohtaavat esiintyessään mediassa, somessa ja erilaisissa tapahtumissa.
Aiempien kyselytulosten mukaan häiritsevä palaute on tuttu ilmiö joka on voimistunut viime aikoina. Tutkijat kokevat halventamista ja solvaamista, mustamaalaamista ja suoria uhkauksia. Tämä on saanut osan tutkijoista jopa väistymään julkisuudesta.
Ilmiö on huolestuttava tiedonjulkistamisen kannalta. Tiedonjulkistamisen ytimessä on tutkitun tiedon julki tuominen, silloinkin kun aihe on yhteiskunnallisesti tulenarka tai tunteita herättävä. Tämä on erityisen tärkeää aikana, jolloin valemediat kukoistavat, ja some ja keskustelupalstat tulvivat enemmän tai vähemmän luotettavaa tietoa.
Sinnikkäitä tutkijoita löytyy kuitenkin onneksi paljon. Yksi heistä on ravintotieteen professori Mikael Fogelholm, jonka sähköpostilaatikko täyttyy herjaavilla ja asiattomilla viesteillä, kun hän esittää tutkimustietoon pohjautuvia näkemyksiä ruuasta ja terveydestä. Tieteen väsymätön puolestapuhuja Fogelholm sai tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon viime vuonna.
Tiedonjulkistamisen jatkuminen ei kuitenkaan voi olla yksittäisten tutkijoiden rohkeuden varassa. Myös tutkijan työnantajien eli yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten pitää varautua tukemaan työntekijöitään, kun he joutuvat vihamyrskyn kohteeksi. Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta osallistuu TJS Opintokeskuksen koordinoimaan hankkeeseen, joka pyrkii tarjoamaan apua sekä yksilölle että organisaatiolle häiritsevän palautteen käsittelyyn ja ennaltaehkäisyyn. Häiritsevä palaute -verkkosivu antaa neuvoja asiantuntijalle, hänen esimiehelleen ja työyhteisölleen sekä maineen näkökulmasta koko organisaatiolle, ja se julkaistaan kesäkuussa 2019. Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta on myös tehnyt yhteistyötä sananvapausjärjestö Suomen PENin kanssa. Yhteistyön tuloksena on perustettu Tietokirjoittajien ja tutkijoiden komitea. Tavoitteena on luoda verkosto, joka tukee häiritsevää palautetta saaneita tutkijoita, tietokirjailijoita ja toimittajia. Ohjeita häirintää kohtaavalle tutkijalle löytyy myös esim. Tieteentekijöiden liiton sivuilta.
Ongelman ratkaisu saattaa myös vaatia uudistuksia oikeuskäytäntöihin tai rikoslakiin. Maaliskuun alussa ilmestynyt Helsingin Sanomien laaja selvitys paljasti, että nykyisellään kunnianloukkausten oikeudelliset seuraukset eivät ole johdonmukaisia. Jossain tapauksessa ihmisen haukkuminen huoraksi johtaa tuomioon, toisessa esitutkinta lopetetaan.
Yksi mahdollinen häirinnän ja painostamisen muoto voivat olla asiantuntijoista tehdyt rikosilmoitukset. Oulun käräjäoikeudessa tuomittiin viime viikolla sakkoihin toimitta Johanna Vehkoo siitä, että hän on loukannut somessa itse kovaa kieltä käyttävän Junes Lokan kunniaa. Tapaus herättää ihmetystä varsinkin siinä valossa, että Helsingin Sanomien selvityksen mukaan somessa tehdyt loukkaukset eivät usein johda syytteeseen tai tuomioon. Valemedioita ja nettihuhuja tarkasteleva Vehkoo on myös itse saanut osakseen runsaasti häiritsevää palautetta.
Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnassa jatkamme työtämme sen eteen, että tutkijat ja asiantuntijat voivat osallistua julkiseen keskusteluun ilman lokamyrskyn pelkoa tai turvallisuushuolia. Kannustamme kaikkia tutkijoita ja asiantuntijoita täyttämään kyselyn. Meihin voi myös olla suorassa yhteydessä, jos aihe herättää ajatuksia tai ideoita.
Katja Bargum, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan puheenjohtaja
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
