Tiedebarometri tarjoaa avaran näkymän kotimaiseen mielipideilmastoon. Kysely luotaa suomalaisten asenteita tieteeseen ja tutkimukseen.
Tällä viikolla julkaistiin vuoden 2022 Tiedebarometri. Kahdeksatta kertaa julkaistu ja kolmen vuoden välein toteutettu Tiedebarometri piirtää suomalaisista kuvan kansana, joka pohjimmiltaan luottaa tieteeseen. Ei sokeasti eikä peesaten, vaan punniten ja harkiten. Olemme entistä parempia mielipiteen muodostajia ja tuomme mielipiteemme aiempaa painokkaammin esiin. Luotamme siihen, että erilaiset perustellut näkemykset tulevat kuulluksi. Konsensuksen ja pienimmän yhteisen nimittäjän etsiminen ei ole täysin kadonnut, vaan jotain yhtenäiskulttuurin ajan Suomesta on edelleen olemassa yhtenä pohjavirtana ajattelussamme. Sallimme ja siedämme, toki myös rajaamme. Enimmäkseen pystymme kuitenkin varsin hyvin ymmärtämään, miksi asenteet ja mielipiteet jakautuvat.
Luotamme myös instituutioihin sekä tieteentekijöiden kykyyn tehdä eettisesti kestävää tutkimusta. Usko viranomaisten ja tutkijoiden hyvään tahtoon ja vilpittömyyteen kertoo resilientistä ja sisäisesti hyvään ohjautuvasta yhteiskunnasta, jossa useimmat ovat tehtäviensä tasalla ja haluavat myös tehdä moraalisesti kestävää työtä. Vaikka tutkijoiden ja viranomaisten arkinen puurtaminen harvoin näyttäytyy moraalifilosofisen pohdinnan kenttänä, on aivan keskeistä, että kansalaiset näkevät ja vahvistavat tämän.
Barometrin tulokset lohduttavat ja luovat uskoa tulevaisuuteen myös toisella tavalla. Tutkittu tieto nähdään keskeisimpänä keinona löytää ratkaisuja koko lajikuntaa ja planeettaa koskeviin ongelmiin ja sitä halutaan resursoida ja tukea. Optimistinen ja toimelias asenne välittyy edustavasta vastaajajoukosta. Samaa optimismia ja resurssimyönteisyyttä tiedettä kohtaan toivon myös keväällä valittaville kansanedustajille. Jokainen meistä voi äänestää ehdokasta, joka on tieteen puolella.
Luottavaisuus ja toiveikkuus kytkeytyvät perustunteista iloon ja onnellisuuteen. Tiedebarometrin tulokset tavallaan tekevät jälleen näkyväksi, miksi Suomi menestyy onnellisuusrankingissa tai elämänlaatua kuvaavassa mittauksessa. Emme ehkä ole tunneilmaisultamme ylitsevuotavaisia, mutta sehän ei tarkoita sitä, ettemme kokisi mainittuja myönteisiä tunteita vahvasti. Tiedemyönteisyys on siis yksi hyvän yhteiskunnan merkki. Optimismi itsessään vauhdittaa matkaamme kohti parempaa tulevaisuutta, vaikka emme täysin hahmottaisikaan sitä vielä.
--
Kirjoittaja työskentelee asiantuntijana Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnassa.
Teksti: Suvi Lahtonen
Kuva: Linda Saukko-Rauta
TJNK-näkökulma-kirjoitussarjassa julkaistaan kantaaottavia, ajankohtaisia ja perusteltuja mietteitä tiedonjulkistamisesta. Lue muita sarjan kirjoituksia.
Lisäluettavaa:
1) https://www.tieteentiedotus.fi/tiedebarometri.html
3) https://www.socialprogress.org/global-index-2022-results
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
