Kysely tiedetapahtumista julkaistu

Suomalainen tutkimusyhteisö järjestää paljon erilaisia tieteen, tutkijoiden ja yleisön kohtaamisia. Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan (TJNK) ja Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) yhdessä toteuttama kysely kokosi yhteen perustietoa vuosina 2018–2019 järjestetyistä tiedetapahtumista.

Tiedetapahtumilla tarkoitettiin kyselyssä tapahtumia, jotka tarjoavat yleisölle tietoa tieteen tekemisestä ja tutkimustuloksista yleistajuisessa muodossa sekä mahdollistavat keskustelut tutkijoiden ja yleisön välillä. Esimerkiksi erilaiset seminaarit, messut ja näyttelyt ovat tällaisia tiedetapahtumia.

Tieteen tunnettuuden lisäämistä

Kyselyyn vastanneiden mukaan tiedetapahtumien järjestämisen tärkein tavoite on tieteen tai oman alan tunnettuuden edistäminen, jonka 70 % vastaajista valitsi yhdeksi tärkeimmistä tavoitteistaan. Kolmen tärkeimmän tavoitteen joukkoon nousivat tutkijoiden ja muiden tiedeyhteisön jäsenten osaamisen kehittäminen (43 %) ja verkostoituminen (36 %).

Tapahtumat ovat useimmiten seminaareja ja konferensseja, joita 75 % vastaajista oli järjestänyt. Myös keskustelutilaisuudet (70 %) ja luentotilaisuudet (64 %) saivat runsaasti mainintoja. Webinaareja vuoden 2018–2019 aikana oli järjestänyt 17 % vastaajista. Kysely toteutettiin ennen vuoden 2020 koronapandemiaa.

Vastaajia pyydettiin määrittämään tiedetapahtumien ensisijainen kohdeyleisö. Kolme eniten vastauksia saaneita olivat tutkijat ja muut tiedeyhteisön jäsenet (26 %), kaikki kiinnostuneet (26 %) ja muut asiantuntijat ja ammattilaiset (15 %).

Kyselyyn saatujen vastausten perusteella tapahtumat ovat enimmäkseen maksuttomia. Peräti 51 % vastasi ”ei koskaan” ja 23 % vastasi ”harvoin” kysymykseen “Ovatko tiedetapahtumat maksullisia?”

Haasteena resurssipula

Tiedetapahtumia tehdään pääasiassa organisaation omilla voimavaroilla. Vastaajista 64% ilmoitti järjestäneensä tapahtumat organisaationsa omilla varoilla ja 66 % ilmoitti järjestäneensä tiedetapahtumia vakituisten työntekijöiden voimin.

Tapahtumien järjestämisen haasteena ovatkin usein niiden vaatimat resurssit.

Tiedottamisen, viestinnän ja markkinoinnin keinot, erilaiset yhteistyön tavat, vapaaehtoistyö ja ulkopuolisen rahoituksen hankkiminen nousivat kärkeen vastaajien esittämissä ratkaisukeinoissa.

Miten tiedetapahtumat toteuttavat tiedekasvatusta?

Onnistuneessa tiedetapahtumassa yleisö, järjestäjät ja esiintyjät rakentavat yhteistä ymmärrystä siitä, miten tiede ja tutkimus vaikuttavat yhteiskunnassa ja meidän jokaisen arjessa. Tiedetapahtuma on luonteeltaan oppimistapahtuma, sanan laajassa merkityksessä ymmärrettynä. Tiedetapahtumat ovat osa tiedekasvatusta ja elinikäistä tiedeoppimista. Ne lisäävät yhteiskunnan käytössä oleva tiedepääomaa ja luottamusta tiedettä kohtaan.

Kouluyhteistyötä kertoi tehneensä 40 % vastaajista. Tiedetapahtumien järjestämisen tavoitteena 13 % mainitsi kouluyhteistyön edistämisen ja 8 % lasten ja nuorten tiedeosaamisen kehittämisen. Yksikään vastaajista ei valinnut vaihtoehtoa ”vanhempien tai kasvattajien tukeminen lasten ja nuorten tiedekasvatuksen toteuttamisessa”.

Tiedetapahtumakysely on osa Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) ja Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan (TJNK) yhteistä Selvitystyö ja suosituksia tiedekasvatuksen tueksi -hanketta. Hankkeen rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Lataa Tiedetapahtumakysely (PDF)

Tekijä: Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta, Tieteellisten seurain valtuuskunta
Julkaisusarja: Vastuullisen tieteen julkaisusarja 13/2020
Julkaisija: Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta ja Tieteellisten seurain valtuuskunta 
ISSN: 2670-062X
ISBN: 978-952-5995-37-4
DOI: https://doi.org/10.23847/isbn.9789525995374
Copyright: CC-BY

Lisää hankkeesta:

• Lue Vastuullisen tieteen artikkeli Sara Takala: Mitä on tiedekasvatus?
• Selaa muita tiedekasvatusta käsitteleviä uutisia ja sivuja

Lisätietoja: pääsihteeri Reetta Kettunen, p. 040 733 5935, reetta.kettunen (at) tjnk.fi

Kuva: Jess Bailey, Unsplash