Vakaasti toimivat energiajärjestelmät turvaavat sujuvan arjen. Suomella on vahvuuksia nykyisessä energiakriisissä, totesi professori Sanna Syri Tieteen aamukahvilla 12.1.
Venäjän hyökkäyssota vaaransi eurooppalaisten energian huoltovarmuuden eli energiaturvallisuuden, jolla tarkoitetaan kohtuuhintaista ja keskeytyksettä saatavilla olevaa energiaa. Energiasta ja erityisesti sähkön saatavuudesta sekä hinnasta on Suomessakin käyty viime aikoina vilkasta keskustelua. Miten Suomi pärjää energiakriisin keskellä?
Suomella on monia vahvuustekijöitä energiakriisiä vastaan, kertoi Aalto-yliopiston energiatekniikan ja -talouden professori Sanna Syri Tieteen aamukahvilla 12.1.2023.
– Koteihimme ei tule eikä ole tullut venäläinen maakaasu suoraan lieteen tai lämmittämään suihkuvettämme.
Suomessa asuinkerrostaloja lämmitetään laajasti kaukolämmöllä. Tästä on etua myös kansainvälisen energiakriisin aikana. Kaukolämpö voi nimittäin hyödyntää eri energialähteitä. Myös häiriötilanteisiin voidaan reagoida keskitetysti.
– Kaupunkimme eivät ole yhden kaasuputken varassa, eivätkä edes yksittäisten voimalaitosten varassa, vaan järjestelmät on rakennettu monipuolisiksi ja kestäviksi, jatkaa Syri.
Kaikkiin järjestelmiin liittyy silti omat haavoittuvat kohtansa. Kaukolämpö tarvitsee sähköä. Digitaaliset järjestelmät taas vaativat kyberturvallisuutta.
Monipuolinen energiapaletti
Suomalainen energiapaletti on monipuolinen. Energiajärjestelmää ei ole rakennettu yksin fossiilisten energialähteiden varaan, sillä niitä maassamme ei omasta takaa ole. Suomen kokonaisenergiankulutuksen selkeät kolme kärkilähdettä ovat puupolttoaineet, fossiilinen öljy ja ydinvoima. Suomen sähkönhankinnassa vuonna 2021 tuuli- ja aurinkosähkön osuus oli 9 prosenttia, vesivoiman osuus 16 ja ydinvoiman 23 prosenttia.
Hiilidioksidipäästöttömät energiamuodot ovat iso osa energiapalettiamme. Tällä hetkellä erityisesti tuulivoimaloita rakennetaan paljon, arviolta noin yhden ydinvoimalan tuotannon verran vuodessa.
Energiamuotoihin liittyy paljon kansalaiskeskustelua niiden hyväksyttävyydestä ja ympäristövaikutuksista. Syri toteaa, ettei ole olemassa yhtään ainoaa energiamuotoa, jolla ei olisi ympäristövaikutuksia. Tuulivoimaloiden rakentamiseen liittyvä kipakkakin keskustelu on Syrin mielestä täysin luonnollista.
– Tuulivoimala näkyy ja kuuluu myös sillä naapuritontilla, jonka omistaja ei saa voimalasta taloudellista hyötyä muuten kuin ehkä kuntatalouden kohentumisen kautta.
Myös ydinvoima jakaa mielipiteitä. Suomalaiset ovat Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n arvoselvityksen mukaan ydinvoimamyönteisiä. Myönteisen kansalaismielipiteen vahvistumisen arvellaan olevan seurausta Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamasta huolesta sähkön riittävyydestä. Suomi on ensimmäisenä maana maailmassa aloittamassa myös käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen.
Energian säästöä
Rakennustekniikan kehitys parantaa entisestään energiaturvallisuutta. Rakennamme jo taloja, jotka tuottavat lähes saman määrän energiaa kuin kuluttavat. Suomalaisissa kodeissa on hyvä lämmöneristys. Vielä kuitenkin on parannettavaa. Olemassa oleva rakennuskanta tulisi kustannustehokkaasti remontoida vähemmän energiaa kuluttavaksi.
Nykyinen energiakriisi on opettanut kuluttajat säästämään energiaa. Samoin sähkön raju hintavaihtelu on ohjannut kuluttajia seuraamaan hintaa ja käyttämään sähkölaitteita silloin, kun se on edullista.
Kun nykyinen energiakriisi on ohi, säästäminen ja sähkönkulutuksen välttäminen kulutushuippujen aikana on edelleen fiksua.
– Sähkön säästäminen on kaikkein ympäristöystävällisin keino käyttää energiaa, kannustaa Syri kuluttajia.
Tämä vaatii kulutustottumusten muuttamista. Kenties emme enää lämmitä sähkösaunaa lauantai-iltaisin kello viisi, vaan vaikkapa jo aamupäivän aikana.
Energian säästämisestä hyötyy myös ympäristö
Tekniikan päivät on kansantajuinen suomalainen tiedetapahtuma, joka esittelee tekniikkaa ja luonnontieteitä sekä herättää keskustelua tekniikan paikasta maailmassa. Vuonna 2023 tapahtuma on osa Tieteen päiviä. Tekniikan päivien sessioissa ja paneeleissa pohditaan kestävää tulevaisuutta.
Tieteen aamukahvit aloittavat Tieteen päivien arkiaamut. Kahvilla kuullaan makupaloja ohjelmatarjonnasta. Tapahtuman järjestää Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta yhdessä Tieteen päivien kanssa.
Professori Sanna Syri, Aalto-yliopisto, toimi puheenjohtajana sessiossa Tekniikan päivät: Energiaturvallisuus ja yhteiskunta. Verkkotallenteeseen pääset tästä linkistä.
Teksti: Reetta Kettunen
Kuva: Matthew Henry/Unsplash
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
