Tiedeviestinnässä eettiset valinnat tehdään usein huomaamatta. Eettisyys ei ole vain kriisitilanteiden kysymys, vaan olennainen osa viestijän arkea ja asiantuntijuutta.
Tiedeviestijän työ sijoittuu tutkimuksen, organisaation ja yhteiskunnan leikkauspisteeseen. Työssä yhdistyvät tieteellinen tarkkuus, viestinnällinen ymmärrettävyys ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Viestijä toimii välittäjänä, joka tekee työssään jatkuvasti arkisia eettisiä valintoja.
Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta järjesti keskustelutilaisuuden yhdessä Tiedeviestinnän yhteistyöverkoston kanssa. Tilaisuudessa pohdittiin tutkimusorganisaatioiden tiedeviestijöiden kanssa tiedeviestinnän arjen eettisiä valintoja ja eettisten ohjeiden merkitystä. Keskustelussa nousi vahvasti esiin ymmärrys ettei eettisyys ole vain erityistilanteiden työkalu, vaan se on osa viestijän jokapäiväistä ajattelua ja ammattitaitoa.
Päätöksiä viestimisestä – ja vaikenemisesta
Eettisesti kiinnostavaa on pohtia sitä mitä jätetään sanomatta. Viestijä saattaa päättää olla viestimättä aiheesta, jos tutkimus on keskeneräistä, tutkija toivoo hiljaisuutta tai tieto on arkaluontoista. Myös resurssit ja ajankohtaiset prioriteetit vaikuttavat. Valinnat viestinnän sisällöistä ovat aina osaltaan myös eettisiä valintoja - määritellään mikä on tärkeää, kenen äänen tulisi kuulua viestinnässä ja sen valinnoissa.
Viestijän näkökulmasta harkintaan liittyy myös kysymys omasta asiantuntemuksesta. Onko minulla riittävää ymmärrystä päättää mistä tulisi viestiä ja mistä ei? Onko minulla riittävä ymmärrys aiheesta viestiäkseni siitä vastuullisesti? Miten rakennan kiinnostavan mutta totuudenmukaisen viestin, joka ei vääristä tutkimuksen sisältöä? Nämä kysymykset toistuvat arjessa – ei poikkeuksena vaan osana normaalia työprosessia.
Eettiset periaatteet näkyväksi arjessa
Useimmat viestinnälliset valinnat tehdään automaattisesti, kokemuksen ja tilanteen mukaan. Juuri tämä tekee tiedeviestijästä eettisen osaajan: harkintakyky kehittyy työssä tekemällä. Arjen kiireessä ei ehdi pysähtyä jokaisen valinnan äärelle, mutta kokemus ohjaa tunnistamaan tilanteet, joissa on syytä hidastaa ja keskustella. Näiden tilanteiden tunnistaminen on eettisten taitojen ytimessä.
Vaikka eettiset kysymykset ovat jokaisen tiedeviestijän arkipäivää, ne tulevat usein näkyväksi vasta silloin, kun joudutaan poikkeuksellisen vaikean päätöksen äärelle. Tällaiset hetket ovat erityisen arvokkaita: ne tarjoavat mahdollisuuden tarkastella organisaation arvoja ja periaatteita yhdessä. Kuka tekee päätöksiä viestinnästä? Mistä viestitään organisaation nimissä, mistä yksittäisen työntekijän? Millaista rohkaisua ja tukea tarjotaan silloin, kun viestintä aiheuttaa vastareaktioita? Näiden kysymysten kautta organisaatio ja viestijä tekevät toimintansa arvoja näkyväksi ja luovat yhteistä viestinnän kulttuuria.
Eettisesti kestävää tiedeviestintää tukee parhaiten avoin toimintakulttuuri, jossa eettisistä kysymyksistä voidaan keskustella kollegoiden ja esihenkilöiden kanssa.
Viestijän eettisen harkinnan ei tulisi koskaan olla pelkästään yksilön vastuulla. Eettisesti kestävää tiedeviestintää tukee parhaiten avoin toimintakulttuuri, jossa eettisistä kysymyksistä voidaan keskustella kollegoiden ja esihenkilöiden kanssa. Viestinnän eettisissä pohdinnoissa huolellisesti kirjatuista strategioista ja arvoista saadaan tukevaa selustaa päätösten tekemiseen.
Vahva eettinen kulttuuri rakentuu jaettujen käytäntöjen ja jatkuvan keskustelun varaan. Kun eettiset periaatteet ovat osa arkea, niihin on helpompi nojata myös haastavissa tilanteissa.
Eettinen osaaminen on tiedeviestinnän ytimessä
Tiedeviestijät tekevät jatkuvasti valintoja, jotka muokkaavat ymmärrystämme tieteestä ja sen merkityksestä yhteiskunnassa. Eettisyys ei ole vain poikkeustilanteiden työkalu, vaan osa viestinnän ammattitaitoa – hiljaista tietoa, jota harvoin sanoitetaan ääneen.
Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta on käynnistänyt hankkeen, jossa laaditaan kansalliset eettiset ohjeet tiedonjulkistamisen tueksi.
Juuri siksi eettisistä kysymyksistä on tärkeää puhua myös tietoisesti ja yhteisesti. Kun tunnistamme viestinnän arjen tilanteet eettisinä valintoina, voimme vahvistaa omaa harkintakykyämme ja rakentaa kestävämpää viestintäkulttuuria.
Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta on käynnistänyt hankkeen, jossa laaditaan kansalliset eettiset ohjeet tiedonjulkistamisen tueksi. Tavoitteena on tarjota viestijöille ja tutkijoille yhteinen viitekehys, joka tukee eettistä harkintaa arjen tilanteissa ja rohkaisee vastuulliseen, vaikuttavaan viestintään. Tässä työssä jokaisella viestijällä on tärkeä rooli – ei vain viestin välittäjänä, vaan aktiivisena eettisen viestintäkulttuurin rakentajana.
Haluatko jatkaa keskustelua tiedeviestinnän aiheista?
Tiedeviestinnän yhteistyöverkosto tuo esiin tiedeviestinnän merkitystä osana tutkimuspalveluita sekä avointa tiedettä, tutkimuksen vaikuttavuutta ja yhteiskunnallista vuorovaikutusta. Yhteistyöverkosto kokoontuu Teamsissa 3–4 kertaa vuodessa ajankohtaisten viestinnän ilmiöiden äärelle. Verkostossa ideoidaan yhdessä myös viestinnän esityksiä ja työpajoja. Tutkimuspalvelupäivien yhteydessä järjestämme vuosittaisen lähitapaamisen.
Tiedeviestinnän yhteistyöverkosto on osa Finn-ARMA-verkostoa, joka on korkeakoulujen perustama tutkimushallinnon, tutkimuksen tuen ja tutkimuspalveluiden yhteistyöverkosto. Verkosto tuo ruohonjuuritason asiantuntijat yhteen ja vahvistaa heidän osaamistaan. Finn-ARMAn toimintaan ovat tervetulleita mukaan kaikki tutkimuksen tuen ja hallinnon alueella toimivat asiantuntijat yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa, tutkimuslaitoksissa sekä muissa sidosryhmissä.
Tule mukaan – löydät verkoston täältä: Tiedeviestinnän yhteistyöverkosto - Finn-ARMA - Eduuni-wiki
Tutustu TJNK:n työhön tiedonjulkistamisen etiikan parissa: Vaikuttavaa ja vastuullista tiedonjulkistamista
Teksti: Henriikka Mustajoki
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
