Alvar ja Aino Aallon kotitalossa ja ateljeessa Helsingissä tuntee astuvansa ajassa taaksepäin. Arkkitehtipariskunnan työ elää silti vahvasti ja kokoaa alan toimijoita ja tutkijoita yhteen ympäri maailman.
Jyväskylän henki on monelle vastustamaton syy matkustaa kaukaiseen Suomeen mistä päin maailmaa tahansa. Kun arkkitehtuurin edustajat varaavat kalentereistaan aikaa Alvar Aalto -symposiumiin, he tietävät, mitä tuleman pitää. Luvassa on huipputason luennoitsijoita arkkitehtuurin kärkipaikoilta, kiinnostavia keskusteluja ja tapaamisia kollegoiden kanssa, viiniä ja suomalaisen kesän tunnelmia.
Alvar Aalto -symposiumeja on järjestetty Jyväskylässä 15 kertaa aina vuodesta 1979 lähtien. Niille on osallistunut työuransa alussa olevia arkkitehtejä, suunnittelijoita ja muita alan ammattilaisia. Myöhemmin moni heistä on saattanut siirtyä yleisön joukosta luennoitsijaksi.
Alvar Aallon nimissä järjestettävät tilaisuudet ja tapahtumat eri puolilla maailmaa kokoavat vuosittain yhteen satoja ja tuhansia ihmisiä – ammattilaisia, tieteentekijöitä, maallikoita. Moni heistä haluaa säilyttää kulttuuriperinnön tuleville sukupolville.
Sama halu motivoi Alvar Aalto -säätiön ohjelmapäällikkö Nina Heikkosta tulemaan aamulla töihin. Hänen työpaikkansa on monen arkkitehtuurin ystävän pyhiinvaelluspaikka: Alvar Aallon ateljee Helsingin Munkkiniemessä.
Tiilimäellä sijaitseva ateljee ja läheisellä Riihitiellä seisova Aaltojen kotitalo hengittävät ajatonta aikaa, suomalaisille perin tuttua muotokieltä. Niissä katsotaan myös tulevaisuuteen ja suunnitellaan keinoja edistää tutkijoiden välistä kanssakäymistä.
Aikansa verkostoitujat
Alvar (1898–1976) ja Aino (1894–1949) Aalto työskentelivät ja elivät avioparina aikana, jolloin Suomi avautui vahvasti kansainväliselle yhteistyölle. He tunsivat arkkitehteinä ja muotoilijoina alan tekijät ja verkostoituivat laajasti eri puolille maailmaa. Alvarin tiedetään tehneen parisataa matkaa vuosina 1920–1975. Kertoman mukaan Aino olisi käynyt ensin Italiassa ja vastan sen jälkeen sinne matkusti Alvar. Pariskunta teki häämatkansa Italiaan.
Aalto-rakennuksia on noussut Suomen lisäksi muun muassa muihin Pohjoismaihin, Viroon, Saksaan, Sveitsiin, Italiaan ja Yhdysvaltoihin. Pariskunnan työ ja maine ovat vakiinnuttaneet paikkansa maailmalla. Sen todistaa osaltaan Munkkiniemen kohteiden vankkumaton suosio.
– Ennen koronaa vuonna 2019 Aaltojen kotitalossa ja ateljeessa vieraili yli 25 000 kävijää. Se on valtava määrä niin pienissä kohteissa. Valtaosa kävijöistä oli ulkomaalaisia, heistä liki puolet oli japanilaisia, Heikkonen kertoo.
Aaltojen tarina ja perinne eivät elä yksinomaan menneisyyden varassa, vaan niitä pidetään yllä monipuolisesti eri foorumeilla; Alvar Aalto -symposium ei ole suinkaan ainoa näyttämö. Heikkonen seuraa tehtävässään haukansilmällä ajankohtaisia aiheita, jotka linkittyvät Aaltojen brändiin sekä edistävät arkkitehtuurin tulevaisuuden näkymiä.
Korjausrakentaminen käy kuumana
Alvar Aallolla on ollut nostetta viime vuosina, Heikkonen toteaa ja miettii ilmiön mahdollisia syitä. Arkkitehtuuri tuntuu olevan yhä useamman huulilla.
– Suomen rakennuskannasta yli 90 prosenttia on rakennettu sotien jälkeen. Tällä hetkellä 60–80-lukujen rakennukset ovat korjausvuorossa. Ehkä sitäkin kautta aihe tulee lähelle ihmisiä, Heikkonen pohtii.
Tilastollisesti on nähtävissä, että korjausrakentaminen on Suomessa vilkkaampaa kuin uudisrakentaminen. Siitä huolimatta vastavalmistuneiden arkkitehtien osaaminen korjausrakentamisen saralla on Heikkosen mukaan ohutta. Tähän saumaan Alvar Aalto -säätiö tuo oman osaamisensa: se opastaa varsinkin Aalto-rakennusten korjaamisessa. Säätiö haluaa kiinnittää kansalaisten, kaupunkien ja instituutioiden huomion rakennettuun ympäristöön, ei pelkästään Alvar Aallon suunnittelemiin helmiin, joita on siroteltuna lukuisille paikkakunnille. Ne ovat kylläkin erityisen arvokkaita ja siksi niistä kannattaa pitää huolta.
Säätiön ohjelmapäällikkö valmistui Jyväskylän yliopistosta taidehistorioitsijaksi. Tie Aaltojen ateljeen hienostuneen ambienssin työpisteeseen kulki Aallon suunnitteleman Paimion parantolan kautta. Heikkonen tuli säätiöön vuonna 2014 laatimaan vuosina 1929–33 rakennetulle parantolalle sälyttämisen hallintasuunnitelmaa.
Paimio käy parhaillaan läpi massiivista muodonmuutosta entisestä tuberkuloosiparantolasta arkkitehtuurimatkailukohteeksi sekä tapahtuma- ja majoituspaikaksi.
– Rakennus säilyy parhaiten käytössä, Heikkonen muistuttaa.
Arkkitehtuurin kansainväliset kudelmat
Heikkosen tehtäväkenttä on laaja. Tämänhetkinen painopiste kohdistunee Jyväskylään, jossa syntyy pian uusi museokeskus Alvar Aalto -museon ja Keski-Suomen museon välille rakennettavan yhdysosan myötä. Avajaisia juhlitaan näillä näkymin kesäkuussa 2023.
Säätiön toiminta on monitahoista. Se järjestää tapahtumia, muun muassa Jyväskylän symposiumin, sekä ajankohtaisiin aiheisiin pureutuvia muita arkkitehtuuri-, muotoilu- ja tutkijaseminaareja. Vuoden 2021 tutkijaseminaarin teemana oli (Ever)green Alvar Aalto, vuoden 2022 designseminaarin ohjelma käsittelee biosymbioosia.
Säätiö panostaa myös arkkitehtien koulutukseen. Esimerkiksi Nordmak, Nordisk Master i Arkitektoniskt Kulturarv, on arkkitehtonisen kulttuuriperinnön vaalimiseen tähtäävä pohjoismainen täydennyskoulutusohjelma, joka toteutetaan yhteistyössä Tanskan, Ruotsin, Norjan ja Suomen kanssa.
Yhteistyökumppaneita säätiöllä on kymmenittäin. Niihin lukeutuvat muun muassa Aalto-yliopisto, Museovirasto, Suomen Arkkitehtiliitto SAFA ja Rakennustietosäätiö RTS sekä kulttuuriperintökohteiden suojeluun erikoistunut Icomos ja modernin arkkitehtuurin suojelun airut Docomomo. Alvar Aalto -säätiö itse edistää puolestaan Aalto-tutkijoiden keskinäistä kanssakäymistä.
Alansisäisten organisaatioiden ja järjestöjen lisäksi Alvar Aalto -säätiö tekee yhteistyötä kaupunkien ja muiden julkisten toimijoiden kanssa. Uusi avaus, Alvar Aalto Route, vie tutustumaan Aalto-kohteisiin eri puolilla Eurooppaa. Kulttuurireitti kattaa yli 60 arkkitehtuurikohdetta 27 kaupungissa viidessä eri maassa: Suomessa, Saksassa, Virossa, Italiassa ja Ranskassa. Alvar Aalto Route rinnastuu vaikkapa Santiago de Compostellan pyhiinvaellusreittiin ja tavoittanee uusia yleisöjä myös asiantuntijaverkostojen ulkopuolelta. Eri paikkakunnilla järjestettävät Alvar Aalto -viikot tarjoavat puolestaan Aalto-henkistä tekemistä ja kokemista kaikille kaupunkilaisille menuista luentoihin ja ulkoilureitteihin.
Alvar ja Aino Aallon perintö heijastuu vahvasti tähän päivään. Suomalaiset arkkitehdit menestyvät maailmalla hyvin, ja suomalaiset rakennuskohteet kiinnostavat ulkomaisia arkkitehtejä.
– Saimme Jyväskylän museokeskukselle vuonna 2015 järjestetyssä arkkitehtuurikilpailussa 674 ehdotusta, Heikkonen havainnollistaa.
Ideoita ropisi kotimaasta ja ulkomailta. Ilmeisen moni arkkitehti haluaisi jättää jälkensä maailman epäviralliseen Alvar Aalto -pääkaupunkiin.
Juttu on osa Tiedeosaaminen muuttaa maailmaa -artikkelisarjaa, joka käsittelee tiedeosaamista ja tiedepääomaa tiedekasvattajien silmin. Juttusarja avaa ja syventää keväällä 2021 julkaistuja tiedekasvatuksen suosituksia.
Teksti: Helen Partti
Kuvat: Liisa Takala
Tiedeosaaminen muuttaa maailmaa -artikkelisarja on osa Tutkitun tiedon teemavuotta 2021!
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
