Verkon verbaalinen väkivalta uhkaa sananvapautta ja yrittää vaientaa kohteensa

3.5.2022
Haastatelta Severi Hämäri istuu tietokoneen kanssa työhuoneensa ikkunalaudalla.

Verkon verbaalista väkivaltaa on tarve määritellä ja ymmärtää entistä syvemmin. Se vaikuttaa tutkijoiden ja journalistien sananvapauteen sekä haittaa oikeuslaitoksen työntekijöitä, sanoo tiedonjulkistamisen apurahansaaja Severi Hämäri.

Vaikka Suomessa tiedettä arvostetaan ja luottamus tieteeseen on suuren yleisön keskuudessa vahva, kohtaavat tutkijat myös tutkimuksen ja tieteellisen tiedon kyseenalaistamista sekä asiantuntemuksen sivuuttamista. Tieteen vapautta haastetaan monelta suunnalta, ja monessa maassa myös poliittiset voimat kyseenalaistavat tieteen tuloksia. (Tiedebarometri 2019). Tutkijat ja toimittajat kohtaavat verkossa lisääntyvissä määrin vihapuhetta, häirintää ja uhkailua. Vihapuheen on useissa tutkimuksissa todettu olevan vakava uhka sanavapaudelle ja demokratialle.

Tämä sai tutkija ja opettaja Severi Hämärin tarttumaan aiheeseen ja kirjoittamaan tietokirjaa, joka kulkee työnimellä Vastaus verbaaliseen väkivaltaan verkossa. Hämäri työstää teosta tiedonjulkistamisen apurahan tuella yhdessä tietokirjailija, tutkija Markus Neuvosen kanssa.

– Teoksessa tavoitteenamme on ymmärtää vihapuhetta ilmiönä laaja-alaisesti. Käsittelemme vihapuhetta moraalifilosofian ja viestinnällisen viitekehyksen kautta. Pyrimme selkiyttämään sitä, mitä tutkijoiden, toimittajien ja muiden julkisissa tehtävissä toimivien verkossa kohtaama ei-fyysinen väkivalta on ja millaisia viestinnällisiä keinoja ihminen käyttää satuttaakseen toista.

Hämärin mukaan verkon verbaalista väkivaltaa on nykytilanteessa tarve määritellä ja ymmärtää entistä syvemmin.

– Tutkijoiden ja journalistien kohtaama häiriköinti on verbaalista väkivaltaa, joka uhkaa demokraattisia arvoja ja vapauksia. Sen tavoitteena on vaientaa kohteensa, tiivistää Hämäri.

Maalittamista, perättömiä ilmiantoja ja uhkailua

Mitä verbaalinen väkivalta sitten on ja kuinka se ilmenee verkossa? Hämärin mukaan väkivalta on vallan käyttöä, jonkinlaista pakottamista, oli se sitten fyysistä tai verbaalista. Ymmärryksemme väkivallasta on hänen mukaansa aina historiallista. Nykyisin esimerkiksi kaikkea fyysistä väkivaltaa pidetään tuomittavana. Perhe- ja parisuhdeväkivallan kohdalla tunnistetaan ainakin jossain määrin myös henkinen, emotionaalinen ja muu tunnesiteeseen liittyvä väkivalta. Muissa yhteyksissä ei-fyysistä väkivaltaa tai esimerkiksi rakenteellisia väkivallanmuotoja ei Hämärin mukaan kuitenkaan tunnisteta ja ymmärretä vielä niin hyvin.

–  Vastaus verbaaliseen väkivaltaan verkossa -tietokirjan tavoitteena on määrittää, mistä vihapuheessa tai verbaalisessa väkivallassa ilmiönä on kyse, mistä se johtuu ja mitkä sen vaikutukset ovat, kertoo Hämäri.

Nykyisessä informaatioympäristössä tapahtuneiden muutosten, kuten digitalisaation ja Internetin sekä sosiaalisen median merkityksen lisääntymisen myötä verbaalista väkivaltaa on Hämärin mukaan tärkeää tarkastella omana ilmiönään juuri verkon kontekstissa.

– Vihapuheen ja häirinnän yhteydessä verkosta tekee niin merkittävän se, että sen avulla on mahdollista masinoida ihmisiä tai botteja eli verkossa itsenäisesti toimivia tietokoneohjelmia suurissa määrin häiriköimään tiettyjä kohteita.

Hämärin mukaan tällaisilla laajoilla painostuskampanjoilla voi olla hyvin toisenlaisia poliittisia vaikutuksia kuin yksittäisillä halventavilla, uhkaavilla tai leimaavilla ilmaisuilla, vaikka niilläkin on yksilön kannalta todellisia seurauksia. Toisaalta verkossa myös yksi ihminen voi saada halvalla ja nopeasti aikaan toimintaa, jonka tavoitteena on henkilön ja poliittisen näkemyksen vaientaminen tai muu poliittinen painostus.

Severi Hämäri.
Severi Hämärin mukaan verbaalisen väkivallan taustalla olevia syitä ja tekijöitä tutkimalla sekä ymmärtämällä voidaan auttaa myös häirinnän kohteeksi joutuneita. Kuva: Liisa Takala.

Verkossa verbaalinen väkivalta, vihapuhe ja häirintä ilmenevät esimerkiksi maalittamisena, joukkokiusaamiseen yllyttämisenä, vainoamisena, perättöminä ilmiantoina ja henkilökohtaisiin ominaisuuksiin kohdistuvina halventavina ja uhkaavina ilmaisuina. Toisaalta verkossa häirintä voi olla myös kysymyksiin hukuttamista, toisen ajan hukkaamista ja väsyttämistä sekä elinkeinon uhkaamista tai muuta viha- ja painostuskampanjointia.

– Erityisesti häirinnän ja uhkailun kohteeksi joutuvat tutkijat ja toimittajat, jotka käsittelevät maahanmuuttoon, sukupuoleen, seksuaalisuuteen, tasa-arvoon, ravitsemukseen ja rokotekysymyksiin liittyviä aiheita. Lisäksi äärioikeistoon ja Venäjään liittyviin tutkimuksiin kohdistuu häirintää.

Tutkimuksista tiedetään myös, että tiettyjen aiheiden lisäksi häirinnän, verbaalisen väkivallan ja vihapuheen maaleiksi joutuvat useammin naiset ja vähemmistöihin kuuluvat. Esimerkiksi vuonna 2019 julkaistun Viha vallassa: Vihapuheen vaikutukset yhteiskunnalliseen päätöksentekoon -tutkimuksesta käy ilmi, että naispäättäjiin ja rodullistettuihin ihmisryhmiin kohdistuva vihapuhe on yleisempää ja laadultaan erilaista kuin miespoliitikkojen kokema vihapuhe. Jyväskylän yliopiston tutkija ja nykykulttuurin tutkimuksen dosentti Tuija Saresman mukaan naisiin kohdistuva vihapuhe onkin rajumpaa ja seksualisoidumpaa kuin miehiin kohdistuva. 

Uutta tietoa tekijöistä

Myös Hämärin mukaan verkon vihapuhe ja verbaalinen väkivalta on ilmiönä sukupuolittunut paitsi sen kohteiksi joutuvien, myös tekijöiden osalta.

– Alustavaa tietoa siitä, että miehet olisivat useammin tekijöinä, löytyy jonkin verran, mutta vahvaa näyttöä ei vielä ole, sanoo Hämäri.

Tekijöistä ja heidän motiiveistaan tiedetään ylipäätään varsin vähän, vaikka vihapuheen asettama uhka sananvapaudelle ja demokratialle on tunnistettu. Parhaillaan vihapuheen tuottajia ja levittäjiä tutkitaan esimerkiksi Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan rahoittamassa Vihan verkot -hankkeessa. Hankkeessa tuotetaan tietoa tekijöiden motiiveista ja verkostoista sekä vihapuheen levittämisen keinoista ja alustoista. 

Tekijöistä tuotettua aikaisempaa tietoa ja tekijöiden motiiveja pyritään nostamaan esille ja analysoimaan myös Hämärin ja Neuvosen suurelle yleisölle suunnatussa tietokirjassa.

– Vaikka emme tässä teoksessa esimerkiksi haastattele tai pääse muilla tavoin käsiksi tekijöiden käsityksiin ja toimintaan, pyrimme kuitenkin tuomaan tekijyyden näkökulmaa esille aikaisemman tutkimuksen valossa. Käymme läpi esimerkiksi pahuus- ja vihatutkimusta, vihan psykologiaa sekä syitä, jotka vihapuhetta ilmiönä synnyttävät.

Hämärin mukaan vihapuheen uhrien ja kohteiden näkökulman ohella on tärkeää ymmärtää, mitkä tekijät vihapuhetta, häirintää ja verbaalista väkivaltaa saavat aikaan. Tämä voi auttaa myös häirinnän kohteeksi joutunutta, kun ymmärrys siitä, että kohteeksi joutunut ei koskaan lähtökohtaisesti ole syypää lisääntyy.

Vastaus verbaaliseen väkivaltaan verkossa -teos pyrkii paitsi purkamaan verbaalista väkivaltaa ja sen muotoja, myös nimensä mukaisesti tarjoamaan vastauksia siihen, miten verbaalista väkivaltaa voidaan käsitellä ja miten siihen voidaan vastata paitsi yksilön, myös yhteisön ja yhteiskunnan tasolla.

Apua ja tukea vihapuheen tai häiritsevän palautteen kohtaamiseen löydät:
Kuka?
  • FM, Helsingin yliopiston tohtorikoulutettava, opettaja ja tietokirjailija Severi Hämäri
  • Kriittisen korkeakoulun johtokunnan puheenjohtaja ja Puhujakoulun vastaava opettaja
  • Koulutukseltaan pedagogi, matemaatikko ja filosofi
  • Väitöskirjatutkimusta Hämäri tekee käytännölliseen filosofiaan kriittisestä päätöksenteosta ja siihen vaikuttamisesta sekä toimii näihin kysymyksiin liittyvänä itsenäisenä konsulttina ja yrityskouluttajana

Apurahatarinoita-sarjassa esitellään Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan (TJNK) tukemien apurahansaajien elämää ja työtä. Seuraa tarinoita verkkosivuillamme ja Twitterissä aihetunnisteella #Apurahatarinoita.

Teksti: Meri Vainiomäki
Kuvat: Liisa Takala

Sinua saattaisi kiinnostaa myös