Tuore Tiedebarometri paljastaa jatkuvuutta ja jakolinjoja suomalaisten luottamuksessa tieteeseen. Luottamuksen taso on edelleen korkea, mutta pienessä laskussa.
Barometrin tulokset herättävät joukon jatkokysymyksiä, joihin pureudutaan tammikuun Tieteen päivien tiedeviestintäseminaarissa "Tiedebarometri 2024: Mistä syntyy luottamus asiantuntijoihin?". Seminaari sopii kaikille tiedeviestinnän ja median toimijoille, jotka haluavat syventää omaa ammatillista osaamistaan. TJNK:n, Tieteen tiedotus ry:n ja Tieteen päivien tuottaman seminaarin ilmoittautuminen aukeaa marraskuussa.
Tieteen ja tutkimuksen asennekartoituksena tunnettu Tiedebarometri tuotetaan joka toinen vuosi. Julkaisemme barometria tuottavan Tieteen tiedotus ry:n tiedotteen tuoreesta barometrista kokonaisuudessaan:
Tiedebarometri 2024 – luottamus tieteeseen vahvaa, mutta epäilijöiden joukko kasvaa
Suomalaisten luottamus tieteeseen ja sen tekijöihin on säilynyt vahvana. 86 prosenttia vastaajista sanoi luottavansa paljon tieteeseen ja tutkimukseen. Yleinen luottamus tieteeseen on Suomessa kansainvälisesti vertaillen erittäin korkea.
Tiedeluottamuksen taustalla vaikuttaa vahva luottamus muihin keskeisiin yhteiskunnan instituutioihin. Suomalaisilla on myös realistinen käsitys tieteestä: 86 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että asiantuntijoiden erimielisyys ei horjuta luottamusta tieteeseen.
Tiedot ilmenevät Tieteen tiedotus ry:n teettämästä Tiedebarometri 2024 -kyselystä.
Vastaajien arviot Suomen tieteen ja teknologian tilasta olivat synkemmät kuin edellisessä tutkimuksessa kaksi vuotta sitten. Teknologian yleistä tasoa piti hyvänä 79 prosenttia ja tutkimuksen yleistä tasoa 76 prosenttia. Luvut olivat lähes 10 prosenttiyksikköä alemmat kuin vuonna 2022. Tulokset heijastelevat monien tieteentekijöiden viime vuosina esittämiä huolia suomalaisen tutkimuksen ja teknologian tasosta.
Kysyttäessä luottamusta keskeisiin instituutioihin, kärjessä oli puolustusvoimat, johon luotti 83 prosenttia vastaajista. Poliisiin ja yliopistoihin luotti 80 prosenttia ja ammattikorkeakouluihin 76 prosenttia vastaajista. Luottamus näihin instituutioihin oli pienentynyt hieman edelliseen kyselyyn verrattuna, mutta muutos mahtuu virhemarginaaliin. Sen sijaan luottamus joihinkin muihin instituutioihin kuten eduskuntaan, Euroopan unioniin, kirkkoon ja poliittisiin puolueisiin on vähentynyt selvemmin.
Tieteen edistyskertomus ei puhuttele kaikkia
”Vaikka luottamus tieteeseen ja sen tekijöihin on vahva, tieteen ja teknologian seurauksiin epäilevästi suhtautuvien joukko on hiljalleen kasvanut viime vuosina. Tieteen ja teknologian pelätään muuttavan elämää liian nopeasti”, sanoo viestinnän professori Esa Väliverronen Helsingin yliopistosta.
Samoin erilaisten vaihtoehtohoitojen ja tieteen valtavirrasta poikkeavien uskomusten suosio on kasvanut vuodesta 2019 lähtien jonkin verran, kun ne sitä ennen olivat pitkään laskussa. Esimerkiksi luottamus kansanparantajiin, homeopatiaan ja luontaislääkkeisiin on nousussa.
”Kyse voi olla osittain viime vuosien suurten kriisien seurausilmiöstä ja epävarmuuden lisääntymisestä. Toinen mahdollinen syy on se, että maailmalla yleistyvä arvokonservatismi ja autoritaarinen populismi näkyvät myös tässä. Tieteen ja teknologian pelätään muuttavan yhteiskuntaa ja sen arvoja liian liberaaliin suuntaan”, Väliverronen sanoo.
Tieteen ja teknologian vaikutuksiin suhtautuivat muita epäilevämmin perussuomalaisten ja keskustan kannattajat. Näiden puolueiden kannattajilla oli myös muita myönteisempi kanta vaihtoehtohoitoihin ja -uskomuksiin. Perussuomalaisten kannattajissa oli selvästi muita enemmän tieteen epäilijöitä. Tosin myös perussuomalaisten joukossa tieteen epäilijät muodostivat vähemmistön: enemmistön asenteet eivät poikenneet merkittävästi muiden puolueiden kannattajien näkemyksistä.
Suhde tekoälyyn varovaisen positiivinen
Tiedebarometrin vaihtuvana teemana oli tällä kertaa tekoäly. Kysyttäessä yleistä suhtautumista tekoälyyn ja sen soveltamiseen yhteiskunnassa hieman suurempi osa suhtautui siihen enemmän myönteisesti kuin kielteisesti. Miehet suhtautuivat naisia positiivisemmin tekoälyyn. Kaikkein myönteisimpiä olivat johtavassa asemassa olevat ja hyvätuloiset.
Eri puolueiden kannattajista myönteisimmin tekoälyyn suhtautuivat kokoomuksen, SDP:n ja vihreiden kannattajat. Kielteisimmin puolestaan suhtautuivat perussuomalaisten ja vasemmistoliiton kannattajat.
Eri tekoälyn sovelluksista myönteisimmin suhtauduttiin kasvojentunnistukseen rikollisuuden torjunnassa ja rajavalvonnassa sekä neuvontarobotteihin asiakaspalvelussa. Kielteisimmät arviot saivat automaattiset aseet sekä robottien ja tekoälyn käyttö journalismissa.
Esko Valtaoja palasi kärkipaikalle
Vastaajia pyydettiin nimeämään enintään kolme tutkijaa, joita he pitävät luotettavina. Ylivoimaisesti eniten mainintoja sai avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja. Toiseksi eniten mainintoja sai edellisen tutkimuksen ykkönen, ulkopoliittisen instituutin entinen johtaja ja nykyinen europarlamentaarikko Mika Aaltola. Kolmanneksi nousi taloustieteen pitkäaikainen vaikuttaja Sixten Korkman.
Tiedebarometri on julkaistu vuodesta 2001 lähtien aluksi kolmen vuoden välein, ja nyt vuodesta 2022 alkaen se julkaistaan joka toinen vuosi.
Tutkimusaineisto on koottu Kantar Forumissa 17. – 24.5.2024. Kyseessä on Verianin (entinen Kantar Public) käyttämä vastaajapaneeli, jonka tiedonsiirrossa hyödynnetään internetiä. Tutkimukseen osallistui yhteensä 1 006 henkilöä. Vastaajat edustavat maamme 18 vuotta täyttänyttä väestöä pois lukien Ahvenanmaan maakunnassa asuvat.
Tilastollisten päätelmien luotettavuuden parantamiseksi tutkimuksessa aineistoa on painotettu sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan vastaamaan paremmin perusjoukkoa. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin + 3,0 prosenttiyksikköä. Osaryhmiä koskevissa tuloksissa luottamusväli on hieman suurempi, ryhmän koosta riippuen.
Lisätietoja:
- professori Esa Väliverronen, esa.valiverronen@helsinki.fi, puh. 029 412 4841
- Tieteen tiedotus ry:n sihteeri Vesa Varpula vesa.varpula@aka.fi, puh, 029 533 5131
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
