Sodan ja sotilaan säännöt

”Sodan ensimmäinen uhri on totuus”, kuuluu vanha sanonta. Tietoa salataan ja vääristellään. Kriisien jälkeen tutkijat alkavat koota yhteen luotettavaa käsitystä, mitä oikein tapahtui ja miksi. Vastaavasti journalistit, taiteilijat ja kirjailijat tulkitsevat elettyä aikaa. 

Sotakeskusteluun ajatellaan liittyvän aiheita, joista ei oikein sopisi puhua. Liittyykö Suomen sotahistoriaan aiheita, joista ei voitaisi keskustella? Kysytään asiaa historioitsija, dosentti Oula Silvennoiselta:

“Vähän vaikea kysymys, kun meillä kuitenkin on kirjallisuudessa jo pitkä realistisen sotakuvauksen perinne, eikä tutkimuksenkaan voi enää sanoa mitenkään vaienneen kaikkein hankalimpienkaan sodan aspektien suhteen.”

Kun aikaa kuluu tarpeeksi, kipeämmätkin asiat tulevat tarkasteltavaksi. Sodan raaka todellisuus saattaa kuitenkin jäädä varjoihin. Silvennoinen jatkaa: 

“Kansallisvaltion kansalaisarmeijaan perustuvan puolustusjärjestelmän tarpeiden ja sodan raa'an ja vammauttavan todellisuuden kuvaamisen välillä on perustavanlaatuinen ristiriita. Se usein näkyy juhlapuheiden ja virallisen muistamisen kulttuurin, sekä toisaalta kirjallisuuden ja tutkimuksen esiin tuoman sodan kuvan välillä.”

Keskustelu Sodan ja sotilaan säännöt, käydään Turun kirjamessuilla sunnuntaina 6.10.2024 klo 14.30 Auditoriossa. Keskustelijoina ovat Oula Silvennoinen ja Ilmari Käihkö.

Sekä Silvennoinen että Ilmari Käihkö ovat saaneet tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon. Käihkö palkittiin tänä vuonna  kiihkottomasta, asiantuntevasta ja laajaan kansainväliseen tutkimustietoon nojaavasta sodan analyysistä eri medioissa (lue lisää). Hänen kirjansa Sotilaan päiväkirja – kuinka rauhanturvaaminen muuttui kriisinhallinnaksi herätti keskustelun kriisinhallintajoukkojen arjesta YK:n operaatioissa.

Oula Silvennoinen, Marko Tikka ja Aapo Roselius palkittiin vuonna 2017 teoksesta Suomalaiset fasistit. Mustan sarastuksen airuet (lue lisää).

Teksti: Reetta Kettunen
Sanapilvi tuotetu wordart.com-ohjelmalla.