Risto Isomäki: Tietomerellä surffaaminen on vaativa taitolaji

18.11.2020
Risto Isomäki.

Tieto- ja tieteiskirjailija Risto Isomäen mukaan tiedonjulkistamisen ongelmana on julkaistun tiedon määrä, jota kukaan ei voi enää hallita. 

Tieto- ja tieteiskirjailija Risto Isomäki palkittiin lokakuussa tiedonjulkistamisen elämäntyöpalkinnolla erittäin merkittävästä ja pitkäaikaisesta tiedonjulkistamisesta myös taiteen ilmaisukyvyn keinoin maan, meren ja ilmaston tulevaisuuden puolestapuhujana.

Isomäen mukaan tiedonjulkistamisen ongelmana nykyään on julkaistun tiedon määrä, jota kukaan ei voi enää hallita. 

– Tieteellinen tutkimus oli vielä sataviisikymmentä vuotta sitten suhteellisen pieni ja hallittavissa oleva lammikko. Nykyään se on sadoista ja taas sadoista miljoonista tutkimusraporteista koostuva valtameri, kuvaa Isomäki

Tiede tuottaa aiempaa harvemmin yksinkertaisia vastauksia maailman polttaviin ongelmiin. Tarjolla on suunnaton määrä epätarkkaa, osittain virheellistä tai täysin paikkansa pitämätöntä tietoa. Väärä tieto myös monistuu helposti. Isomäki kertoo esimerkin aivotutkimuksesta. Aivojen painosta suurin osa on vettä. Alzheimer-tutkija Lisa Mosconi on todennut, että verkosta löytyy kuitenkin 127 miljoonaa väärän tiedon lähdettä, joiden mukaan suurin osa ihmisen aivoista on rasvaa. 

Kun väärä tieto on kirjattu lukemattomiin eri lähteisiin, sen alas ampuminen ja korvaaminen paikkansa pitävillä tiedoilla tuntuu joskus epätoivoisen vaikealta.

Erityisen vaikea väärän tiedon korjaaminen on silloin kun se on arvovaltaisten tahojen tarjoamaa. Esimerkki löytyy tällä kertaa kylmän sodan historiasta. Arkistojen avautuminen on paljastanut, että suurvallat valehtelivat järjestelmällisesti ydinteknologiasta. Kun historian seurauksena jotkut asiat on esitetty väärin jopa maailman arvovaltaisimpien yliopistojen oppikirjoissa, korjauksien tekeminen on tavattoman vaikeaa. Ihmiset eivät miellä myöhemmin julkistettua oikeaa tietoa todeksi.

– Tietomerellä surffaamisesta on siis tullut entistä vaativampi taitolaji, kuvaa Isomäki.

Tieteestä taiteen keinoin

Risto Isomäki on kirjailijana tuottelias ja rohkea. Hänen kirjoissaan lajityypit kohtaavat ja risteävät myös saman teoksen sisällä. Teosten joukossa on tieteiskirjallisuutta, romaaneja, esseitä, pamfletteja, oppaita ja tietokirjallisuutta. Isomäelle on tyypillistä käyttää taiteen keinoja tiedon julkistamisessa.

Miksi käytät taiteen keinoja tiedonjulkistamisessa, Risto Isomäki?

Kaunokirjallisuus ja muut taidemuodot tavoittavat ihmisiä satunnaisemmin kuin tietokirjat ja asia-artikkelit, joiden kautta saavuttaa pääosin tietystä asiasta jo valmiiksi kiinnostuneita ihmisiä. Lisäksi kaunokirjallisuus on ikään kuin vaarattomampaa kuin asiaproosa, koska se ei ole totta eikä sitä tarvitse ottaa vakavasti. Tämä tekee siinä esitetyistä uusista ajatuksista helpommin lähestyttäviä. Taide pääsee helpommin ihmismielen monimutkaisten suojamuurien ja puolustusmekanismien läpi ja antaa tätä kautta ihmisille aitoja tilaisuuksia miettiä asioita uudelleen, puhtaalta pöydältä.

Tiedeklubi-podcast 26.11.

Tiedonjulkistamisen elämäntyöpalkittu tieto- ja tieteiskirjailija Risto Isomäki ja toimittaja Jakke Holvas keskustelevat marraskuun Tiedeklubi-podcastissa tieteestä, tiedosta ja tiedonjulkistamisesta. Podcast julkaistaan 26.11.

Tiedeklubin podcast julkaistaan 26.11. SoundCloudissa 

Tiedeklubin ohjelmasta vastaavat Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta (TJNK) ja Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV).

 

Kirjoitus pohjautuu Risto Isomäen kiitospuheeseen tiedonjulkistamisen valtionpalkintojen jakotilaisuudessa 13.10.2020. 

Valokuva: Jaakko Lukumaa