Rakkaimmat joululaulut kertovat joulun odotuksesta, ovat perinteisiä, tuttuja ja tuovat esille muistoja. Lisäksi ne sopivat yhdessä laulettaviksi.
Joulutervehdyksenä julkaisemme uudestaan kirjoituksen vuodelta 2018. Se on koostekirjoitus Kansanedustajien ja tutkijoiden seuran Tutkaksen aamukuulemisesta ja julkaistu alunperin Tutkaksen Facebook-sivulla 17.12.2018. Tutkas, Tulevaisuusvaliokunta ja Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta järjestivät aamukuulemisia vaalikaudella 2015 - 2019. Ne olivat kaikille avoimia tilaisuuksia Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa.
Kauneimmat joululaulut
Rakkaimmat joululaulut kertovat joulun odotuksesta, ovat perinteisiä, tuttuja ja tuovat esille muistoja. Lisäksi ne sopivat yhdessä laulettaviksi. Tutkaksen jouluisessa aamukuulemisessa [14.12.2018] kanttori, tohtoriopiskelija Samuli Korkalainen kertoi toivotuimpien joululaulujen taustoista yhteislaulun lomassa.
Suomalaisessa joululaulujen historiassa voidaan erottaa kolme vaihetta. Vanhinta joululauluperinnettä edustavat Pia Cantiones –laulut. Latinankielisiä yhteiseurooppalaisia joululauluja käännettiin myös ruotsin- ja suomenkielisiksi. Toisen historian kerrostuman muodostavat jouluvirret, kuten Enkeli taivaan. Martti Lutherin alkujaan 1535 kirjoittama jouluvirsi on ollut virsikirjassa vuodesta 1605 lähtien ja on edelleen jouluvirsistä kenties se tunnetuin. 1800-luvulla kansakoululaitos ja erityisesti kyläyhteisöjen yhteiset kuusijuhlat toivat joululaulut osaksi yhteistä juhlaperinnettämme.
Kansakouluopettajat ovat tehneet merkittävän osan joululauluistamme. Tämäkin todentaa koululaitoksen suurta merkitystä yhteisen juhlaperinteen muodostumiselle. Joululaulut hyödynsivät myös vanhojen kansanlaulujen melodioita. Suomalaisen kansanperinteen keräämisen yhteydessä 1800-luvulla taltioitiin myös lauluja. Tuttujen mutta ”huikentelevaisten nuorten riettaiden laulujen” uudelleen sanoittaminen kierrätti tutut melodiat uuteen käyttöön.
Joululaulut tunnelmoivat odotuksen taikaa
Joululauluja on tutkittu yllättävän vähän, vaikka ne kuuluvat joulun perinteisiin. Kyselytutkimuksista tiedetään kuitenkin, että laulut rakentavat joulumieltä. Laulujen kuunteleminen ja laulaminen rauhoittaa ja saa aikaan hyvä olon tunteen. Laulut herättävät muistoja ja kertovat perinteistä. Myös sisältö on tärkeää. Laulut kertovat joulun sanomasta, joulurauhasta ja erityisesti joulun odotuksesta. Arkihuolesi kaikki heitä aloittaa usein joululaulutilaisuudet. Toivotut joululaulut ovat tuttuja ja helppoja laulaa yhdessä, mieluiten urkujen säestyksellä.
Mitkä sitten ovat toivotuimpia joululauluja? Sydämeeni joulun teen, Maa on niin kaunis, Varpunen jouluaamuna, Sylvian joululaulu, En etsi valtaa, loistoa ja Jouluyö, juhlayö ovat lauluja, jotka nousevat kyselyissä ja äänestyksissä esille. Listaus vahvistaa myös havaintoa, jonka mukaan uusien tuntemattomampien laulujen on vaikeaa nousta toivotumpien joukkoon. Näin siitä huolimatta, että Suomessa julkaistaan paljon joulumusiikkia. Uudemmista joululauluista Sydämeeni joulun teen (1988) on kolmessa vuosikymmenessä vakiinnuttanut paikkansa jouluperinteissämme.
Uudemmat joululaulut saattavat pintapuolisesti tarkasteltuna jopa pilkata joulun viettoa. Juice Leskisen Sika-laulun (1980) sanoitusta tarkastellessa löytää kuitenkin viittauksia joululaulujen perinteisiin sanavalintoihin ja kielikuviin. Sanoitusta tarkasteltaessa saattaa käydä niin, että huomaakin tekijän kysyvän meiltä, vietämmekö jouluna enemmän kulutusjuhlaa kuin muistamme joulun sanomaa?
Joululauluihin kätkeytyvät tarinat avaavat sanoituksiin uusia syvyyksiä. Zacharias Topeliuksen runo Varpunen jouluaamuna (1859) kertoo tarinan hänen keväällä kuolleesta lapsestaan: ”Jag är ju din lilla bror, som dog bort i våras” (olen pieni veljesi, tulin taivahasta). Topeliuksen sanoittama Sylvian joululaulu (1853) on kolmiosaisen runon osa. Sama sirkuttaja, kerttuhin (Sylviidae) kuuluva muuttolintu laulaa Kesäpäivänä Kangasalla.
Entäpä mikä eduskunnan joululauluksi?
On hanget korkeat, nietokset on varteenotettava ehdokas eduskunnan joululauluksi. Laulun on sanoittanut kansakoulunopettaja, toimittaja ja pankinjohtaja Vilkku Joukahainen. Hän toimi Maalaisliiton kansanedustajana 1.11.1917 – 30.4.1924 ja sosiaali- ja sisäasiainministerinä neljässä eri hallituksessa vuosina 1920 – 1925.
Vilkku Joukahainen kirjoitti runon On hanget korkeat, nietokset opiskellessaan Sortavalan seminaarissa kansakoulunopettajaksi. Runo ilmestyi vuoden 1901 Joulupukki-lehdessä. Sävelmän teki Jean Sibelius. Laulu oli keskeinen Ainolan jouluperinteissä, sillä se aloitti perheen joulunvieton.
On hanget korkeat, nietokset kuvaa hyvin suomalaista joululauluperinnettä. Sanoituksen teki kansakoulunopettaja ja sävellyksen suomalaisen musiikkisielun tulkitsija. Sibeliuksen säveltämistä joululauluista myös En etsi valtaa loistoa on kauneimpia joululauluja. Zacharias Topeliuksen sanat tavoittavat joululaulujen sanoman: laulussa toivotaan maailmaan rauhaa ja suloista joulua niin rikkaille kuin köyhille.
***
Tutkaksen aamukuulemisessa 14.12.2018 Kauneimmat joululaulut asiantuntijana oli kanttori, tohtoriopiskelija Samuli Korkalainen Taideyliopiston Sibelius-Akatemiasta. Tutkaksen tervehdyksen tilaisuuteen toivat edustaja Outi Alanko-Kahiluoto, Tutkaksen puheenjohtaja ja edustaja Merja Mäkisalo-Ropponen, tulevaisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja. Tilaisuuden moderoi ja koosteen kirjoitti Reetta Kettunen, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan pääsihteeri.
Tutkaksen jäsenillä oli mahdollisuus esittää omat joululaulutoiveensa tilaisuuteen. Toiveita olivat: Arkihuolesi kaikki heitä, Maa on niin kaunis, Sydämeeni joulun teen, Varpunen jouluaamuna, Sylvian joululaulu, Porsaita äidin oomme kaikki, Tonttu, Sika (Juicen), Ketun joululaulu ja Hei tonttu-ukot hyppikää!
Kuva: Unsplash, Mira Kemppainen white pendant lamp hanging on ceiling outside of snow covered forest photo – Free Winter Image on Unsplash
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
