Mitä kustantaja toivoo mahdollisesti ensimmäistä tietokirjaansa kirjoittavalta? Millaisella ehdotuksella kustantamoja voi lähestyä?
Atena Kustannus oy:n kustantaja Ville Rauvola vastasi kysymyksiin Tulokulmia tietokirjallisuuteen -juttusarjassamme, joka paikkaa maaliskuulta 2020 peruuntunutta samannimistä keskustelutilaisuutta.
Miten lähestyä kustantamoa?
Kaikkein paras tapa lähestyä kustantamoa on tehdä omasta tietokirjasta hyvä esittely, joka pitää sisällään ainakin seuraavaa:
- kirjan ydinsisältö lyhyesti
- kirjan sisällysluettelosuunnitelma, jossa voit muutamalla virkkeellä avata jokaisen luvun pääasioita
- oma taustasi kirjasi aiheen tuntijana
- miten kirjaideasi suhtautuu jo julkaistuihin teoksiin samasta aiheesta; onko aiempia teoksia ja jos on, mitä uutta oma kirjasi tuo aiheeseen
- kirjan johdanto sekä 2–3 lukua valmista tekstiä
Ennen kuin otat yhteyttä kustantamoihin, käy kustantajien nettisivuilla ja tutustu heidän tuotantoonsa. Onko kustantamo aiemmin julkaissut samantyyppistä kirjallisuutta? Jos lähipiirissä on tietokirjoja julkaisseita kirjailijoita, kannattaa myös kysellä heidän kokemuksiaan eri kustantamoista.
Pitääkö käsikirjoituksen olla valmis?
Käsikirjoituksen ei tarvitse olla valmis. Hyvä kirjan esittely ja näyteluvut riittävät siihen, että kustantamon kanssa pääsee keskusteluyhteyteen. Usein myös kustannussopimus tehdään näytteen ja suunnitelman perusteella.
Mikään ei tietenkään estä kirjoittamasta koko käsikirjoitusta valmiiksi ja vasta sitten tarjoamasta kässäriä kustantamoon. Mutta se ei välttämättä ole taloudellisin tapa kirjoittaa kirjaa. Jos ideasi on hyvä ja kustantamo innostuu siitä, saat kustannustoimittajalta sparrausapua käsikirjoituksen edistämiseen. Jos olet yksin kirjoittanut koko kässärin valmiiksi, voi olla, että editointivaiheessa joudut tekemään kirjoitustyötä uudelleen, jos esimerkiksi käsikirjoituksen kokonaisuus ei ole tasapainossa.
Mikä ratkaisee kustannuspäätöksen?
Kustannuspäätökseen vaikuttaa kolme asiakokonaisuutta:
1. Kirjaidean omaperäisyys, tekstin kirjallinen taso sekä kirjoittajan tiedollinen kompetenssi kirjoittaa aiheesta.
Onko aiheesta kirjoitettu paljon aiemmin ja kuinka paljon uutta informaatiota kirjaidea sisältää? Miten taitavasti kirjoittaja kirjoittaa ja miten hän on rakentanut teoksen kokonaisuuden? Millä kompetenssilla tekijä kirjoittaa?
2. Kustantajan julkaisuprofiili.
Sopiiko kirja kustantajan listalle? Jokaisen kustantajan profiili poikkeaa enemmän tai vähemmän toisesta, ja kustantajan aiemmin julkaisemat teokset ovat rakentaneet kustantajan symbolista pääomaa – Pierre Bourdieun termiä lainakseni. Kustantamo on siis harjaantunut työskentelemään joissain aihepiireissä, tuntee niiden kaanonin ja pystyy siksi myös tehokkaammin paitsi toimittamaan myös tiedottamaan ja markkinoimaan kyseenomaisista aihepiireistä. Kustantamo toki tekee koko ajan myös uusia aluevaltauksia, mutta mieluiten kuvaisin kustantajan työtä haarautuvina polkuina. Monia polkuja eli aihepiirejä kuljetaan paljon, ja aina silloin tällöin joltain polulta aukeaa uusi vähemmän kuljettu polku.
3. Rahat ja henki.
Kustantaja joutuu tietysti miettimään rahaa. Sehän on kustantajan tehtävä: rahoittaa kirjan tuotanto. Kustannuspäätöstä tehdessämme mietimme, kuka kyseistä kirjaa haluaa ja/tai tarvitsee ja paljonko hän on siitä valmis maksamaan. Onko siis kirjalle ennustettavissa riittävän suuri yleisö, että kirja on mielekästä taloudellisesti kustantaa?
Toisaalta kustantaja tekee kustannuspäätöksen usein myös kulttuurisin perustein eli kokee kirjan niin tärkeäksi, että vaikka se taloudellisesti ehkä olisikin kustantajalle kannattamaton hanke, henkiset arvot painavat vaa’assa enemmän. Yksittäinen kustannuspäätös voi kustantajalle olla hyvinkin taloudellisesti tappiollinen; kustantajan pitää julkaisuohjelmassaan vain pitää huolta siitä, että julkaisuohjelma kokonaisuudessaan pysyisi taloudellisesti kannattavana, jotta kustantaja voi jatkaa toimintaansa.
Mitä kustantaja odottaa tietokirjailijalta?
Kustantaja odottaa kirjailijaltaan erityisesti kahta asiaa: luottamusta kustantajan ammattitaitoon ja valmiutta tehdä töitä kirjansa eteen.
Ville Rauvola vastaa kustantajana Atena Kustannus oy:n tietokirjahankinnoista.
Kuva: Maria Katajavuoren esikoistietokirja Kuoleman ja elämän kysymys – miten yksilöt, lajit ja yhteiskunnat altistavat itsensä tuholle (Atena, 2018) palkittiin tiedonjulkistamisen valtionpalkinnolla vuonna 2019. Kuvaaja: Jaakko Lukumaa.
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
