Monikielisen tiedeviestinnän Helsinki-aloitteen tarkoitus on kannustaa tutkimustiedon välittämistä tiedeyhteisöä laajemmalle yleisölle, tukea monikielisen julkaisutoiminnan mahdollistavia kansallisia julkaisukanavia ja edistää monikielisyyttä tutkimuksen
Tälle sivulle on kerätty Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan toiminnan yhteydessä syntyneitä ja siihen liittyviä julkaisuja, raportteja ja muuta aineistoa.
Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon juuret ulottuvat vuoteen 1865, jolloin senaatti päätti myöntää Suomen ensimmäiset varsinaiset valtionpalkinnot. Senaattori J.V. Snellmannin aloitteesta päätettiin jakaa kolme kirjallisuuspalkintoa: tieteelliselle,
Tiedonjulkistamisen valtionpalkintojen palkintoseremonia vuonna 2022. Kuva: Jaakko LukumaaOpetus- ja kulttuuriministeriö myöntää vuosittain tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan (TJNK) esityksestä. Palkinto on
Tiedejulkaisemisessa elää vahvana näkemys, että työnjako on selkeä sisältöä tuottavan tutkijan ja kielen laatua tuottavan kieliasiantuntijan välillä. Sisältö ja kielen laatu on kuitenkin vaikeaa erottaa toisistaan.
Avoimuus on valttia myös koronaviruksen torjunnassa. Koronavirusepidemia on saanut tutkijayhteisön tuottamaan ja jakamaan tietoa nopeasti ja tehokkaasti.
Jos tutkitulla tiedolla halutaan vaikuttaa, täytyy viestijän tai tutkijan ottaa huomioon yleisönsä näkemykset ja maailmankuva. Ne eivät selviä vain tiedottamalla vaan käymällä vuoropuhelua yleisön kanssa.
”Jos tiedettä halutaan viedä yhteiskuntaan, siihen pitää panostaa ja se pitää nostaa tekemisen ytimeen” toteaa Suomen ensimmäinen tiedetuottaja Marika Ahlavuo Rakennetun ympäristön mittaamisen ja mallintamisen instituutista (MeMo).