Asiasanahaku

Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohje 2012 (tekstiversio).

Tämä HTK-ohje julkistettiin 14.11.2012, ja se on voimassa 1.3.2013 alkaen. Tiedeyhteisö voi sitoutua noudattamaan ohjetta allekirjoittamalla sitoutumiskaavakkeen, joka löytyy TENKin verkkosivuilta, www.tenk.fi.

Toimituskunta: Krista Varantola (pj.), Veikko Launis, Markku Helin, Sanna Kaisa Spoof & Sanna Jäppinen (siht.)

Helsinki 2013

ISBN 978-952-5995-06-0 (pain.)
ISBN 978-952-5995-07-7 (pdf)

Voit ladata myös ohjeen painetun version suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi: 

Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohje 2012 (PDF)

Sisältö

• Johdanto
• Hyvä tieteellinen käytäntö
• Hyvän tieteellisen käytännön loukkaukset
  • Vilppi tieteellisessä toiminnassa
  • Piittaamattomuus hyvästä tieteellisestä käytännöstä
  • Muita vastuuttomia menettelyjä
• Menettelyohjeet hyvän tieteellisen käytännön loukkaamista koskevien epäilyjen käsittelemiseksi
  • Hyvän tieteellisen käytännön loukkaamista koskevien epäilyjen käsittelyprosessi eli HTK-prosessi

Johdanto

Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) on yhteistyössä suomalaisen tiedeyhteisön kanssa uudistanut tutkimuseettisen ohjeen hyvästä tieteellisestä käytännöstä ja sen loukkausepäilyjen käsittelemisestä eli HTK-ohjeen. Tavoitteena on edistää hyvää tieteellistä käytäntöä (responsible conduct of research) ja samalla varmistaa, että loukkausepäilyt voidaan käsitellä asiantuntevasti, oikeudenmukaisesti ja mahdollisimman nopeasti.

HTK-ohje antaa kaikille tutkimuksen harjoittajille mallin hyvästä tieteellisestä käytännöstä. Ohjeen vaikuttavuus perustuu tiedeyhteisön vapaaehtoiseen sitoumukseen noudattaa ohjetta ja edistää tutkimusetiikan periaatteiden tunnetuksi tekemistä. HTK-ohjetta noudatetaan Suomessa kaikilla tieteenaloilla, ja luettelo siihen sitoutuneista organisaatioista on tutkimuseettisen neuvottelukunnan verkkosivuilla. (Ks. Sitoutuneet organisaatiot)

Ohjeen tavoitteena on hyvän tieteellisen käytännön edistäminen ja tieteellisen epärehellisyyden ennaltaehkäiseminen tutkimusta harjoittavissa organisaatioissa, kuten yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa. Niiden tulee soveltuvin osin noudattaa ohjetta myös yritysten ja muiden tahojen kanssa tehtävässä kansallisessa ja kansainvälisessä tutkimusyhteistyössä.  

HTK-ohjeen lähtökohtana on, että hyvän tieteellisen käytännön edistäminen samoin kuin tieteelliseen tutkimukseen kohdistuvien hyvän tieteellisen käytännön loukkausepäilyjen käsitteleminen kuuluvat ennen muuta tieteellistä tutkimusta harjoittaville organisaatioille. Kun selvitys on saatu päätökseen tutkimusorganisaatiossa, päätökseen tyytymätön osapuoli voi pyytää asiasta tutkimuseettisen neuvottelukunnan lausunnon. Muutoin neuvottelukunta keskittyy toiminnassaan hyvän tieteellisen käytännön edistämiseen sekä yleisen ohjeistuksen laatimiseen ja tunnetuksi tekemiseen yhteistyössä tutkimusorganisaatioiden kanssa.

Tutkimuseettinen neuvottelukunta on HTK-ohjeen lisäksi julkaissut ohjeen Humanistisen, yhteiskuntatieteellisen ja käyttäytymistieteellisen tutkimuksen eettiset periaatteet ja ehdotus eettisen ennakkoarvioinnin järjestämiseksi sekä laatinut yhdessä tiedeyhteisön kanssa Tutkijan ansioluettelomallin. 

Suomessa on vakiintunut tapa käyttää sanaa tutkimusetiikka yläkäsitteenä laajassa merkityksessä siten, että sillä tarkoitetaan kaikkia tutkimukseen ja tieteeseen liittyviä eettisiä näkökulmia ja arviointeja. Laaja käsite voidaan kääntää englanniksi ilmaisulla research ethics. Tässä HTK-ohjeessa tutkimusetiikalla tarkoitetaan kapea-alaisempaa käsitettä, eettisesti vastuullisten ja oikeiden toimintatapojen noudattamista ja edistämistä tutkimustoiminnassa sekä tieteeseen kohdistuvien loukkausten ja epärehellisyyden tunnistamista ja torjumista kaikilla tieteenaloilla. Tästä tutkimuseettisen neuvottelukunnan toimialueesta käytetään englanniksi yleensä nimitystä research integrity, jolla korostetaan tutkijalta kaikessa tieteellisessä tutkimustyössä edellytettävää rehellisyyttä ja rehtiyttä. Kansainvälisen käytännön mukaisesti tutkimuseettisen neuvottelukunnan englanninkielinen nimi on vuonna 2012 muutettu muotoon Finnish Advisory Board on Research Integrity.

Tutkimuseettinen neuvottelukunta ei puutu tieteenalakohtaisten normistojen rikkomuksiin, ellei samalla ole kyse HTK-ohjeessa mainitusta loukkauksesta. Neuvottelukunta ei myöskään käsittele lainsäädännön, kuten tekijänoikeus- tai patenttilain, rikkomusepäilyjä.

Koska tutkimuseettinen neuvottelukunta rajaa lausuntonsa tutkimuseettisiin kysymyksiin, otetaan lausunnoissa kantaa vain siihen, onko HTK-tutkinta suoritettu tämän ohjeen mukaisesti ja onko hyvää tieteellistä käytäntöä loukattu. Sen sijaan neuvottelukunta ei ota kantaa esimerkiksi tieteellisiin mielipide-eroihin, koulukuntakiistoihin tai ammattieettisiin kysymyksiin.

Joillakin aloilla on omia eettisiä normistoja ja toimielimiä, kuten valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta (ETENE), valtakunnallinen lääketieteellinen tutkimuseettinen toimikunta (TUKIJA) ja biotekniikan neuvottelukunta (BTNK), jotka voivat antaa yksityiskohtaisempia ammattieettisiä ohjeita esimerkiksi tutkijan ja tutkimuksen kohteen välisestä suhteesta. Lisäksi on alueellisia ja paikallisia tutkimuseettisiä toimikuntia muun muussa sairaaloiden, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteydessä.

Myös kansainvälisesti käydään vilkasta keskustelua yhteisistä tutkimuseettisistä periaatteista ja siitä, kuinka hyvän tieteellisen käytännön loukkaukset voidaan tunnistaa. Yhteisesti luotuja säännöstöjä ovat esimerkiksi The European Code of Conduct for Research Integrity (European Science Foundation ESF & ALL European Academies ALLEA 2011), Singapore Statement on Research Integrity (World Conference on Research Integrity 2010, Singapore), Vancouver-ohjeistona tunnettu Uniform Requirements for Manuscripts Submitted to Biomedical Journals (International Committee of Medical Journal Editors, ICMJE) sekä Code of Conduct and Best Practice Guidelines for Journal Editors (Committee on Publication Ethics, COPE 2011).

HTK-ohje on linjauksiltaan sopusoinnussa kansainvälisten ohjeistojen kanssa, mutta sisältää lisäksi ohjeet Suomessa noudatettavasta HTK-loukkausepäilyjen tutkintamenettelystä.

Palaa sivun alkuun

Hyvä tieteellinen käytäntö

Tieteellinen tutkimus voi olla eettisesti hyväksyttävää ja luotettavaa ja sen tulokset uskottavia vain, jos tutkimus on suoritettu hyvän tieteellisen käytännön edellyttämällä tavalla. Hyvää tieteellistä käytäntöä koskevien ohjeiden soveltaminen on tutkijayhteisön itsesäätelyä, jolle lainsäädäntö määrittelee rajat. Hyvä tieteellinen käytäntö on myös osa tutkimusorganisaatioiden laatujärjestelmää.

Tutkimusetiikan näkökulmasta hyvän tieteellisen käytännön keskeisiä lähtökohtia ovat:    

Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) käynnisti tutkimusetiikan tukihenkilötoiminnan vuoden 2017 alussa. Tutkimusetiikan tukihenkilöjärjestelmän lähtökohtana on ollut tarve vahvistaa kansainvälistyvän tutkijakunnan tietoisuutta suomalaisesta hyvästä tieteellisestä käytännöstä. Tätä tarkoitusta varten TENK on kouluttanut yli 60 tutkimusorganisaatioon yli 100 tukihenkilöä antamaan matalan kynnyksen henkilökohtaista tutkimuseettistä neuvontaa. 

Tukihenkilöt neuvovat oman organisaation tutkijoita ja muuta henkilökuntaa. Keskustelu tukihenkilön kanssa on ehdottoman luottamuksellista. Häneltä voi kysyä neuvoa, jos esimerkiksi epäilee hyvän tieteellisen käytännön loukkausta tai jos on joutunut itse epäilyn kohteeksi.

Tukihenkilö tuntee TENKin valvoman hyvän tieteellisen käytännön (HTK) tutkintaprosessin ja voi esimerkiksi avustaa loukkausilmoituksen laatimisessa. Hän ei kuitenkaan toimi asianajajana vaan on neutraali neuvonantaja, joka tarvittaessa neuvoo kiistatilanteen kumpaakin osapuolta. Tukihenkilö ei itse osallistu HTK-prosessiin. Hän ei myöskään ota kantaa, onko vilppiä tapahtunut. Tämä päätös kuuluu HTK-prosessin mukaan organisaation ylimmälle johdolle.

Tutkimusetiikan tukihenkilöt hoitavat tehtäväänsä oman toimensa ohessa ja osallistuvat vuosittain TENKin järjestämiin koulutuksiin. Tukihenkilöitä on valtaosassa Suomen tutkimusorganisaatioita ja heidän yhteystietonsa löytyvät yleensä organisaation intrasta.

Lue lisää tukihenkilötoiminnasta Vastuullisen tieteen artikkeleista.

TENKin laatimat suositukset tukihenkilötoiminnalle (PDF) (julkaistu 15.2.2018)

Tukihenkilötoiminnassa mukana olevat organisaatiot:

Yliopistot

• Aalto-yliopisto
• Hanke Svenska Handelshögskolan
• Helsingin yliopisto
• Itä-Suomen yliopisto
• Jyväskylän yliopisto
• Lapin yliopisto
• Lappeenrannan teknillinen yliopisto
• Maanpuolustuskorkeakoulu
• Oulun yliopisto
• Taideyliopisto
• Tampereen teknillinen yliopisto
• Tampereen yliopisto
• Turun yliopisto
• Vaasan yliopisto
• Åbo Akademi

Ammattikorkeakoulut

Tutkimuslaitokset

• Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
• Eläketurvakeskus
• GTK
• Ilmatieteen laitos
• Ikäinstituutti
• Kansallisarkisto
• Kelan tutkimus
• Kirkon tutkimuskeskus
• Luonnonvarakeskus
• Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea
• Maanmittauslaitos
• Ruokavirasto
• Siirtolaisuusinstituutti
• Suomen ympäristökeskus
• Säteilyturvakeskus
• Teknologian tutkimuskeskus VTT
• Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
• Työterveyslaitos
• Ulkopoliittinen instituutti
• Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Muut

• Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI
• Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
• Museovirasto
• Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus sr
• Pelastusopisto
• Pirkanmaan sairaanhoitopiiri
• Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri
• Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
• Suomen Metsätieteellinen Seura
• Teknillisten Tieteiden Akatemia
• Tieteellinen tutkimus Orton, Invalidisäätiö
• UKK-instituutti
• Valtioneuvoston kanslia
• Varsinaissuomen sairaanhoitopiiri

Lisätietoja tutkimusetiikan tukihenkilötoiminnasta antaa TENKin asiantuntija Iina Kohonen, ks. Yhteystiedot.

Tältä sivulta löytyvät Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohje 2012 eli ns. HTK-ohjeeseen sitoutuneiden organisaatioiden nimet.

Sitoutuminen HTK-ohjeeseen

• Sitoutumislomake organisaatioille: HTK-ohje (PDF)
• Lomakkeella organisaatio sitoutuu Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohje 2012 (PDF) eli ns. HTK-ohjeeseen.
• Allekirjoitettu lomake lähetetään TENKille, ks. yhteystiedot.

Sitoutuneet organisaatiot

Yliopistot (14/14)

• Aalto-yliopisto
• Helsingin yliopisto
• Itä-Suomen yliopisto
• Jyväskylän yliopisto
• Lapin yliopisto
• LUT-yliopisto (ent. Lappeenrannan teknillinen yliopisto)
• Maanpuolustuskorkeakoulu
• Oulun yliopisto
• Svenska Handelshögskolan
• Taideyliopisto
• Tampereen yliopisto
• Turun yliopisto
• Vaasan yliopisto
• Åbo Akademi

Ammattikorkeakoulut (23/24)

• Yrkeshögskolan Arcada
• Centria-ammattikorkeakoulu
• Diakonia-ammattikorkeakoulu
• HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
• Humanistinen ammattikorkeakoulu
• Hämeen ammattikorkeakoulu
• Jyväskylän ammattikorkeakoulu
• Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
• Kajaanin ammattikorkeakoulu
• Karelia ammattikorkeakoulu
• LAB-ammattikorkeakoulu (ent. Lahden ammattikorkeakoulu ja Saimaan ammattikorkeakoulu)
• Lapin ammattikorkeakoulu
• Laurea-ammattikorkeakoulu
• Metropolia Ammattikorkeakoulu
• Yrkeshögskolan Novia
• Oulun ammattikorkeakoulu
• Poliisiammattikorkeakoulu
• Satakunnan ammattikorkeakoulu
• Savonia-ammattikorkeakoulu
• Seinäjoen ammattikorkeakoulu
• Tampereen ammattikorkeakoulu
• Turun ammattikorkeakoulu
• Vaasan ammattikorkeakoulu

Tutkimuslaitokset ja muut tahot (66)

• Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura
• Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI
• Demos Research Institute
• Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
• Eläketurvakeskus
• Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
• Folkhälsanin tutkimuskeskus, Samfundet Folkhälsan i svenska Finland rf
• Geologian tutkimuskeskus GTK
• Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
• Historian Ystäväin Liitto
• Ikäinstituutti
• Ilmatieteen laitos
• Innovaatiorahoituskeskus Business Finland
• Kansallisarkisto
• Kansaneläkelaitoksen tutkimusosasto
• Kansanvalistusseura
• Kirkon tutkimuskeskus
• Koneen Säätiö
• Kotimaisten kielten tutkimuskeskus KOTUS
• Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö - Cupore
• Kuluttajatutkimuskeskus
• Kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämisyhdistys ry (KUTKE)
• Lapsuudentutkimuksen seura ry
• LIKES-tutkimuskeskus
• Luonnonvarakeskus LUKE
• Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea
• Maa- ja metsätalousministeriö
• Maanmittauslaitos
• Museovirasto
• Nuorisotutkimusseura ry / Nuorisotutkimusverkosto
• Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus sr
• Pelastusopisto
• Pellervon taloustutkimus PTT
• Pirkanmaan sairaanhoitopiiri
• Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri
• Prologos ry
• Ruokavirasto (ent. Evira)
• Siirtolaisuusinstituutti
• Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
• Suomen Akatemia
• Suomen Elokuvatutkimuksen Seura ry
• Suomen Estetiikan Seura ry
• Suomen Historiallinen Seura
• Suomen Itämainen Seura ry
• Suomen keskiajan arkeologian seura
• Suomen Lähi-Idän instituutin säätiö
• Suomen Metsätieteellinen Seura
• Suomen pelastusalan keskusjärjestö ry
• Suomen Sukututkimusseura
• Suomen ympäristökeskus SYKE
• Svenska litteratursällskapet i Finland
• Säteilyturvakeskus STUK
• Teknillisten tieteiden akatemia TTA
• Teknologian tutkimuskeskus VTT
• Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
• Tieteellinen tutkimus Orton, Orton Oy
• Tieteellisten seurain valtuuskunta
• Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry
• Työelämän tutkimusyhdistys ry
• Työterveyslaitos TTL
• UKK-instituutti
• Ulkopoliittinen instituutti UPI
• Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
• Valtioneuvoston kanslia
• Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri
• Väestöliiton väestöntutkimuslaitos

Siirtymäsäännöt

Siirryttäessä aiemmasta HTK 2002 -ohjeesta vuonna 2013 voimaan astuneeseen HTK 2012 –ohjeeseen siirtymäsäännökset ovat seuraavat:

1. HTK-menettelyyn, joka on alkanut tutkimusorganisaatiossa ennen kuin uuteen ohjeeseen on sitouduttu, sovelletaan aiempaa ohjetta.

2. HTK-menettelyyn, joka alkaa sen jälkeen, sovelletaan uutta ohjetta.

3. Kun arvioidaan, onko hyvän tieteellisen käytännön loukkaus tapahtunut, sovelletaan aiempaa ohjetta, jos epäily koskee tapahtumia, jotka ovat sattuneet ennen uuteen ohjeeseen sitoutumista; muutoin sovelletaan uutta ohjetta.

Kaikki TENKin ohjeistukset löydät Ohjeet ja aineistot -sivulta.

Tämä sivu on päivitetty viimeksi 17.12.2020.

Epäily HTK-loukkauksesta tutkitaan tutkimusorganisaatiossa. Päätökseen tyytymätön osapuoli voi pyytää TENKiltä lausunnon.

Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) tehtävänä on arvioida tutkimusta ja tiedettä tutkimuseettisestä näkökulmasta. Se on laatinut yhteistyössä tiedeyhteisön kanssa Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa (PDF) eli ns. HTK-ohjeen. 

Tiedeyhteisöt ovat vapaaehtoisesti sitoutuneet noudattamaan ohjeessa määriteltyä hyvää tieteellistä käytäntöä. Suomessa on siis käytössä itsesääntelyyn perustuva malli tutkimuseettisten väärinkäytösten selvittämiseen. Sen lähtökohtana on tiedeyhteisön sisäisen sääntelyn lisäksi tieteen avoimuus ja läpinäkyvyys sekä tutkijoiden ja tutkimusorganisaatioiden keskinäinen luottamus.

Epäilyt hyvän tieteellisen käytännön loukkauksista tutkitaan siinä tutkimusorganisaatiossa, jossa epäilty loukkaus on tapahtunut. Kun selvitys on saatu päätökseen tutkimusorganisaatiossa, päätökseen tyytymätön osapuoli voi pyytää asiasta TENKin lausunnon. Muutoin neuvottelukunta keskittyy toiminnassaan hyvän tieteellisen käytännön edistämiseen sekä yleisen ohjeistuksen laatimiseen ja tunnetuksi tekemiseen yhteistyössä tutkimusorganisaatioiden kanssa. TENK valvoo hyvää tieteellistä käytäntöä seuraamalla ja tilastoimalla hyvän tieteellisen käytännön loukkauksia.

Hyvän tieteellisen käytännön loukkauksia koskevien epäilyjen käsittelyprosessi

Hyvän tieteellisen käytännön loukkauksia koskevien epäilyjen käsittelyprosessi eli HTK-prosessi alkaa, kun HTK-loukkausepäilyn esittäjä tekee kirjallisen ilmoituksen epäilystä. Ilmoitus osoitetaan siihen tutkimus- tai oppilaitokseen, jossa epäilyn kohteena suoritettu tutkimus on tehty. Sen käsittelee tutkimusorganisaation ylin johtaja, yleensä rehtori. Rehtori voi ottaa myös muuta kautta tietoonsa tulleen epäilyn tutkittavakseen.

• Lomake HTK-ilmoituksen tekemiseen: Hyvän tieteellisen käytännön loukkausepäilyn ilmoituslomake (DOCX)
• Huom. HTK-ilmoitus toimitetaan suoraan ko. organisaation ylimmälle johtajalle, ei TENKille.

Lataa HTK-prosessin kuvaus pdf-tiedostona.

Rehtori päättää, käynnistetäänkö tapauksesta esiselvitys. Esiselvitys voidaan jättää käynnistämättä, jos esimerkiksi ilmoitettu loukkausepäily ei kuulu HTK-ohjeen soveltamisalaan tai ilman lisätoimia on selvää, että ilmoitus on perätön. Tieto siitä, käynnistetäänkö esiselvitys vai ei, toimitetaan epäillylle, epäilyn esittäjälle ja TENKille.

Esiselvityksen tarkoituksena on alustavasti kartoittaa epäilyn aiheellisuus. Esiselvityksessä kuullaan epäillyn esittäjää, epäiltyä ja tarpeen tullen muita henkilöitä.

Jos epäily esiselvityksen perusteella osoittautuu aiheettomaksi, rehtori päättää lopettaa käsittelyn. Jos esiselvityksen perusteella on puolestaan syytä epäillä HTK-loukkausta, alkaa varsinainen tutkinta. Tieto esiselvityksen perusteella tehdystä päätöksestä toimitetaan epäillylle, epäilyn esittäjälle ja TENKille.

Varsinainen tutkinta on tarpeeton, jos jo esiselvitys on osoittanut, että HTK-loukkaus on tapahtunut ja epäilty tyytyy esiselvitykseen. Tutkinta on kuitenkin syytä tehdä silloin, jos esiselvityksessä on syntynyt epäily ilmoitettua laajemmasta vilpistä.

Varsinaista tutkintaa varten rehtori perustaa tutkintaryhmän, jossa on jäseniä myös organisaation ulkopuolelta. Tutkinnan aloittamisesta tiedotetaan epäiltyä, epäillyn esittäjää ja TENKiä.

Tutkintaryhmä antaa työstään loppuraportin. Rehtori pyytää vastineet loppuraporttiin epäillyltä ja epäillyn esittäjältä.

Rehtori tekee päätöksen, onko HTK-loukkausta tapahtunut. Päätöksestä tiedotetaan prosessin osapuolia ja TENKiä. Jos epäilty työskentelee toisessa organisaatiossa kuin siinä, jossa epäily on käsitelty, tai saa rahoitusta ulkopuolelta, myös tälle työnantajalle tai rahoittajalle toimitetaan tutkinnan loppuraportti.

Lausuntopyyntö TENKille

Kuuden kuukauden kuluessa päätöksestä epäilty tai epäilyn esittäjä voi pyytää lausuntoa TENKiltä, jos he ovat tyytymättömiä päätökseen tai prosessin menettelytapoihin. TENK käsittelee lausuntopyynnön ja pyytää siihen vastineita muilta prosessin osapuolilta. Lausunnonpyytäjä voi vielä kommentoida vastineita.

TENKin tehtävänä on arvioida tutkimusta ja tiedettä tutkimuseettisestä näkökulmasta. Se ei osallistu esiselvityksen eikä tutkinnan tekemiseen.

Lataa TENKin lausuntoprosessin kuvaus pdf-tiedostona.

Lausunnoissaan TENK ei ota kantaa tieteellisiin mielipide-eroihin, koulukuntakiistoihin, ammattieettisiin kysymyksiin tai työyhteisöongelmiin. Lausunnoissaan TENK ei myöskään puutu tieteenalakohtaisten normistojen rikkomuksiin, ellei samalla ole kyse HTK-ohjeessa mainitusta loukkauksesta.

TENK voi antaa lausunnossa arvionsa siitä, onko hyvää tieteellistä käytäntöä loukattu tai onko kyseessä oleva HTK-tutkintaprosessi suoritettu asianmukaisesti TENKin ohjetta noudattaen.

TENK ei käsittele lainsäädännön, kuten tekijänoikeus- tai patenttilain, rikkomusepäilyjä. TENK ei myöskään ota kantaa saamissaan kirjelmissä esiin tuotuihin, HTK-prosessin käynnistymisen jälkeisiin tapahtumiin tai asiakokonaisuuteen liittyviin liitteisiin, jotka sille on toimitettu prosessin käynnistymisen jälkeen.

TENK voi antaa lausunnossa arvionsa siitä, onko hyvää tieteellistä käytäntöä loukattu tai onko kyseessä oleva HTK-tutkintaprosessi suoritettu asianmukaisesti TENKin ohjetta noudattaen. Se voi ehdottaa rehtorillelisätutkinnan suorittamista. Painavista syistä TENK voi oma-aloitteisesti, ilman lausuntopyyntöä, ehdottaa tutkinnan täydentämistä.

Lue lisää lausuntopyynnön tekemisestä TENKille

Hyvän tieteellisen käytännön (HTK) loukkaukset jaotellaan vilppiin ja piittaamattomuuteen.

Epäilyt piittaamattomuudesta ja vilpistä käsitellään hyvän tieteellisen käytännön loukkaamista koskevien epäilyjen käsittelyprosessissa eli HTK-prosessissa.

Sen lisäksi, että piittaamattomuus hyvästä tieteellisestä käytännöstä ja vilppi tieteellisessä toiminnassa ovat hyvän tieteellisen käytännön vastaisia, ne voivat olla myös lainvastaisia tekoja.

Aidot tieteelliset tulkinta- ja arviointierimielisyydet sitä vastoin ovat osa tieteellistä keskustelua eivätkä loukkaa hyvää tieteellistä käytäntöä.

Vilppi tieteellisessä toiminnassa

Vilppi tieteellisessä toiminnassa merkitsee tiedeyhteisön ja usein myös päätöksentekijöiden harhauttamista. Se on väärien tietojen tai tulosten esittämistä tiedeyhteisölle tai niiden levittämistä. Vilppi jaetaan neljään alakategoriaan: sepittämiseen, havaintojen vääristelyyn, plagiointiin ja anastamiseen.

Kansainvälisissä ohjeissa vilppikategorioita on yleensä kolme eli niin sanottu FFP-kolmijako: sepittäminen (fabrication), vääristely (falsification) ja plagiointi (plagiarism). Suomessa jaottelu on haluttu pitää kattavampana ja analyyttisempana, ja anastaminen (misappropriation) on erotettu plagioinnista omaksi kategoriakseen.

Sepittämisellä tarkoitetaan tekaistujen havaintojen esittämistä tiedeyhteisölle. Sepitettyjä havaintoja ei ole tehty tutkimusraportissa kuvatulla tavalla tai menetelmillä. Sepittämistä on myös tekaistujen tulosten esittäminen tutkimusraportissa.

Havaintojen vääristelyllä tarkoitetaan alkuperäisten havaintojen tarkoituksellista muokkaamista tai esittämistä niin, että havaintoihin perustuva tulos vääristyy. Tulosten vääristelyllä tarkoitetaan tieteellisesti perusteetonta tutkimustulosten muuttamista tai valikointia. Vääristelyä on myös johtopäätösten kannalta olennaisten tulosten tai tietojen esittämättä jättäminen.

Plagioinnilla eli luvattomalla lainaamisella tarkoitetaan jonkun toisen julkituoman tutkimussuunnitelman, käsikirjoituksen, artikkelin tai muun tekstin tai sen osan, kuvallisen ilmaisun tai käännöksen esittämistä omana. Plagiointia on sekä suora että mukaillen tehty kopiointi.

Anastamisella tarkoitetaan toisen henkilön tutkimustuloksen, -idean, -suunnitelman, -havaintojen tai -aineiston oikeudetonta esittämistä tai käyttämistä omissa nimissä.

Piittaamattomuus hyvästä tieteellisestä käytännöstä

Piittaamattomuus hyvästä tieteellisestä käytännöstä ilmenee törkeinä laiminlyönteinä (gross negligence) ja holtittomuutena tutkimustyön eri vaiheissa. Sellaisia ovat:

• muiden tutkijoiden osuuden vähättely julkaisuissa, kuten mainitsematta jättäminen, sekä puutteellinen tai epäasiallinen viittaaminen aikaisempiin tutkimustuloksiin
• tutkimustulosten tai käytettyjen menetelmien huolimaton ja siten harhaanjohtava raportointi
• tulosten ja tutkimusaineistojen puutteellinen kirjaaminen ja säilyttäminen
• samojen tulosten julkaiseminen useita kertoja näennäisesti uusina (eli niin sanottu itsensä plagiointi)
• tiedeyhteisön johtaminen muulla tavoin harhaan oman tutkimustyön suhteen.

Muita vastuuttomia menettelyjä

Tutkimustyössä voi esiintyä myös muita vastuuttomia menettelyjä. Esimerkkeinä voidaan mainita

• tekijyyden manipulointi esimerkiksi sisällyttämällä tutkimukseen osallistumattomia henkilöitä tekijäluetteloon tai niin sanotun haamukirjoittajan tekemän työn hyväksyminen tutkijan omiin nimiin
• omien tieteellisten ansioiden paisuttelu esimerkiksi ansioluettelossa tai sen käännösversioissa, julkaisuluettelossa tai omilla verkkosivuilla
• tutkimuksen lähdeluettelon paisuttelu tutkimusviittausten määrän keinotekoiseksi lisäämiseksi
• toisen tutkijan työn viivyttäminen esimerkiksi referee-toiminnan avulla
• perätön ja ilkivaltainen ilmianto HTK-loukkauksesta
• toisen tutkijan työn muu epäasiallinen vaikeuttaminen
• yleisön harhauttaminen esittämällä julkisuudessa harhaanjohtavia tai vääristeleviä tietoja omasta tutkimuksesta, sen tuloksista, tulosten tieteellisestä merkityksestä tai niiden sovellettavuudesta.

Lue lisää HTK-loukkausepäilyjen tutkinnasta

Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) on yhteistyössä suomalaisen tiedeyhteisön kanssa laatinut tutkimuseettisen ohjeen hyvästä tieteellisestä käytännöstä (HTK) ja sen loukkausepäilyjen käsittelemisestä. Tämän ns. HTK-ohjeen tavoitteena on edistää hyvää tieteellistä käytäntöä (responsible conduct of research) ja samalla varmistaa, että loukkausepäilyt voidaan käsitellä asiantuntevasti, oikeudenmukaisesti ja mahdollisimman nopeasti.

• HTK-ohje: Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohje 2012 (PDF) tai tekstiversio HTK-ohjeesta
• HTK-ohjeeseen sitoutuminen: Sitoutumislomake organisaatioille (PDF) - lomakkeella organisaatio sitoutuu Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen 2012 -ohjeeseen. Ks. sitoutuneiden organisaatioiden lista.
• ​HTK-ilmoituksen tekeminen: Hyvän tieteellisen käytännön loukkausepäilyn ilmoituslomake (DOCX) - Huom. ilmoitus toimitetaan suoraan ko. organisaation ylimmälle johtajalle (ei TENKille).

Mitä on hyvä tieteellinen käytäntö (HTK)?

Tutkimuksessa noudatetaan tiedeyhteisön tunnustamia toimintatapoja eli rehellisyyttä, yleistä huolellisuutta ja tarkkuutta tutkimustyössä, tulosten tallentamisessa ja esittämisessä sekä tutkimusten ja niiden tulosten arvioinnissa.

Tutkimukseen sovelletaan tieteellisen tutkimuksen kriteerien mukaisia ja eettisesti kestäviä tiedonhankinta-, tutkimus- ja arviointimenetelmiä. Tutkimuksessa toteutetaan tieteellisen tiedon luonteeseen kuuluvaa avoimuutta ja vastuullista tiedeviestintää tutkimuksen tuloksia julkaistaessa.

Tutkijat ottavat muiden tutkijoiden työn ja saavutukset asianmukaisella tavalla huomioon niin, että he kunnioittavat muiden tutkijoiden tekemää työtä ja viittaavat heidän julkaisuihinsa asianmukaisella tavalla ja antavat heidän saavutuksilleen niille kuuluvan arvon ja merkityksen omassa tutkimuksessaan ja sen tuloksia julkaistessaan.

Tutkimus suunnitellaan ja toteutetaan ja siitä raportoidaan sekä siinä syntyneet tietoaineistot tallennetaan tieteelliselle tiedolle asetettujen vaatimusten edellyttämällä tavalla.

Tarvittavat tutkimusluvat on hankittu ja tietyillä aloilla vaadittava eettinen ennakkoarviointi on tehty.

Tutkimushankkeessa tai tutkimusryhmässä sovitaan ennen tutkimuksen aloittamista tai tutkijoiden rekrytointia kaikkien osapuolten - niin työnantajan, vastuullisen tutkijan (principal investigator) kuin ryhmän jäsenten - oikeudet, tekijyyttä koskevat periaatteet, vastuut ja velvollisuudet sekä aineistojen säilyttämistä ja käyttöoikeuksia koskevat kysymykset kaikkien osapuolten hyväksymällä tavalla. Tutkimuksen edetessä sopimuksia voidaan tarkentaa.

Rahoituslähteet ja tutkimuksen suorittamisen kannalta merkitykselliset muut sidonnaisuudet ilmoitetaan asianosaisille ja tutkimukseen osallistuville ja raportoidaan tutkimuksen tuloksia julkaistaessa.

Tutkijat pidättäytyvät kaikista tieteeseen ja tutkimukseen liittyvistä arviointi- ja päätöksentekotilanteista, jos on syytä epäillä heidän olevan esteellisiä.

Tutkimusorganisaatioissa noudatetaan hyvää henkilöstö- ja taloushallintoa sekä otetaan huomioon tietosuojaa koskevat kysymykset.

Mitä toimintaa HTK koskee?

Tutkijoiden tulee noudattaa edellä mainittuja käytäntöjä myös toimiessaan opettajina ja ohjaajina, tutkimustyöpaikan tai -rahoituksen hakijoina sekä muissa oman alan asiantuntijatehtävissä niin tieteellisissä kuin tiedeyhteisön ulkopuolisissakin yhteyksissä.

Käytännöt koskevat tutkimustoiminnan ohella opetusmateriaaleja, kirjallisesti ja suullisesti annettuja lausuntoja, arviointeja, ansio- ja julkaisuluetteloita sekä yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tilanteita niin painetuissa kuin sähköisissäkin julkaisukanavissa, myös sosiaalisessa mediassa.

Hyvän tieteellisen käytännön noudattamisesta vastaa ensisijaisesti jokainen tutkija ja tutkimusryhmän jäsen itse. Vastuu kuuluu kuitenkin myös koko tiedeyhteisölle: tutkimusryhmille ja niiden vastuullisille tutkijoille, tutkimusyksiköiden johtajille sekä tutkimusta harjoittavien organisaatioiden johdolle.

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tulee huolehtia siitä, että hyvään tieteelliseen käytäntöön perehdyttäminen ja tutkimusetiikan opettaminen ovat kiinteä osa niiden antamaa perus- ja jatkokoulutusta. Tutkimuslaitosten tulee puolestaan huolehtia siitä, että niiden henkilökunnalle on tarjolla tutkimusetiikkaan liittyvää koulutusta. Jokaisen tutkijankoulutusta antavan yksikön tehtävänä on lisäksi käsitellä koulutusalan mukaisia hyvän tieteellisen käytännön erityiskysymyksiä osana tutkijankoulutusohjelmaansa.

Lue lisää HTK-loukkauksista

Euroopassa on käytössä lukuisia erilaisia kansallisia toimintamalleja tutkimuseettisten väärinkäytösten tutkintaan. On myös maita, joilla kansallista järjestelmää ei vielä ole. Tiedevilpin määrittelyssä, epäilyjen tutkinnassa ja sanktioiden määräämisessä pääasiallisia toimintalinjoja on kaksi: lakiin perustuva malli ja tiedeyhteisön itsesääntelymalli. Jos HTK-tutkinta perustuu lakiin, vakava tutkimusvilppi on samalla myös rikos. Itsesääntelyjärjestelmässä näin ei ole, vaan tiede korjaa akateemisia tapoja noudattaen itse itseään. Tällöin tiedeyhteisö suorittaa keskuudessaan tutkinnan ja määrää sanktiot yhteisesti sovituin pelisäännöin.

Suomessa on käytössä järjestelmä, joka perustuu vuonna 1994 ensimmäisen kerran julkaistuun kansalliseen ohjeeseen hyvän tieteellisen käytännön (HTK) loukkausten tunnistamisesta ja tutkinnasta. Sen lähtökohtana on tiedeyhteisön sisäisen sääntelyn lisäksi tieteen avoimuus ja läpinäkyvyys sekä tutkijoiden ja tutkimusorganisaatioiden keskinäinen luottamus. Järjestelmä sopii hyvin Suomen kaltaiseen demokratiaan.

Lue Sanna-Kaisa Spoofin kirjoitus "Tutkimusetiikan itsesääntelyjärjestelmä – Suomen malli askel askeleelta" Vastuullisen tieteen artikkeleista.

Hyvän tieteellisen käytännön ohjeistus

Suomessa hyvän tieteellisen käytännön ja sen loukkausten määrittely sekä tapausten tutkinta perustuvat tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeeseen Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa eli HTK-ohjeeseen. TENK on laatinut sen yhteistyössä tiedeyhteisön kanssa. Ohjeen soveltamisesta ja toimivuudesta on Suomessa yli 20 vuoden kokemus. Ohje on viimeksi päivitetty vuonna 2012.

Lataa tästä Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohje 2012 (PDF) - suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi

Ohjeen vaikuttavuus perustuu siihen, että kaikki yliopistot, ammattikorkeakoulut ja muut julkisen rahoituksen piirissä olevat tutkimusorganisaatiot sekä merkittävimmät tieteen rahoittajat ovat vapaaehtoisesti sitoutuneet noudattamaan sitä, ks. sitoutuneiden organisaatioiden lista.

Lue lisää hyvästä tieteellisestä käytännöstä (HTK).