TJNK-näkökulma - Pentti Huovinen: Kansalaisilla on oikeus saada uutta tietoa

13.1.2021
TJNK-näkökulma. Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan blogi.

Kuka pitää huolta tiedon jakamisesta lapsuuden ja nuoruusajan koulutuksen jälkeen? kysyy professori Pentti Huovinen Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan blogissa.

Pennsylvanian yliopiston tutkijat osoittivat muutama vuosi sitten julkaistussa tutkimuksessaan, että amerikkalaisten tulkinta arktisen jäätilanteen kehityksestä riippui vahvasti ennakkokäsityksistä. Tutkijat tekivät useita koeasetelmia selvittääkseen runsaan 2000 konservatiivisesti ajattelevan republikaanin ja liberaalimmin ajattelevan demokraatin käsityksiä jään sulamisesta. Heille näytettiin avaruustutkimusjärjestö NASAn tuottamia kuvia arktisen jään sulamisesta kuluneiden 30 vuoden aikana. Tutkijat olivat tulkinneet jään kiistattomasti vähentyneen.

Konservatiiveiksi itsensä luokitelluista henkilöistä lähes 40 % tulkitsi jään määrän lisääntyvän eikä vähenevän. Liberaalisti ajattelevista saman tulkinnan teki 26 %. Kun heidän poliittiset ennakkokäsityksensä olivat keskusteluun osallistuneiden tiedossa ja heidät laitettiin yhdessä keskustelemaan tutkimustuloksista, mielipiteet eivät juurikaan muuttuneet ennakkokäsityksistä. Tulos sopii hyvin ilmiöön nimeltä vahvistusharha, jossa yksilö puoltaa omia ennakkokäsityksiään ja hypoteesejaan vastakkaisesta tiedosta huolimatta.

Tutkimuksella saatiin tiedonjulkistamisen kannalta myös myönteinen tulos. Jos yhteisessä keskustelutuokiossa poliittiset ennakkokäsitykset pidettiin piilossa, merkitsevästi suurempi joukko niin republikaaneista kuin demokraateistakin tulkitsi arktisen jäämassan vähentyneen. Tutkijoiden tulkinta oli, että poliittiseen ryhmään näkyvästi leimautuminen saattoi estää tiedon omaksumista ja käsitysten muuttumista faktoista huolimatta.

Kun tiedot ja osaaminen karttuvat, luulo omasta osaamisesta vähenee.

Parikymmentä vuotta sitten psykologit David Dunning ja Justin Kruger testasivat ihmisten osaamista ja käsityksiä omista kyvyistään. He havaitsivat mielenkiintoisen ilmiön, jota kutsutaan ylivertaisuusvinoumaksi. Siinä yksilö yliarvioi jossain asiassa tietonsa ja taitonsa. Hiukan kärjistäen voi sanoa, että mitä huonompi yksilön osaaminen on kyseisessä asiassa, sitä enemmän hän yliarvioi osaamistaan. Puhutaan typeryyden vuoresta, jolla ihminen luulee tietävänsä, mutta ei kuitenkaan tiedä. Kun tiedot ja osaaminen karttuvat, luulo omasta osaamisesta vähenee. Vasta kun tietoa karttuu riittävästi, usko omaan todelliseen osaamiseen alkaa lisääntyä. Itse kukin meistä voi miettiä, kuinka usein olemmekaan olleet typeryyden vuorella.

Sivistyksen katsotaan koostuvan kasvatuksen kautta omaksutusta tiedosta, henkisestä kehittyneisyydestä ja avarakatseisuudesta. Tätä varten yhteiskunta pitää yllä kouluja ja korkeakouluja. Mediakasvatus ja kriittinen medialukutaito kuuluvat jo opetusohjelmiin.

On aiheellisesti kysytty: When the facts change, I change my mind. What do you do, Sir? Mutta jos kukaan ei kerro ja viesti faktojen muuttumisesta, voiko kukaan muuttaa mielipiteitään! Eikö juuri tämä osaltaan ruoki harhoja ja vinoumia ajattelussamme.

Liian usein ollaan vahvistusharhan vallassa ja typeryyden vuorella.

Suomi on vastakkaisasettelujen maailmassa pärjännyt vielä kohtuullisen hyvin. Syiksi on mainittu mm. korkea sivistystaso. Vaikka monet julkisuudessa esillä olevat vastakkainasettelut eivät välttämättä ratkea nykyisellä tiedolla, silti liian usein ollaan vahvistusharhan vallassa ja typeryyden vuorella.

Voidaan aiheellisesti kysyä, kuka pitää huolta tiedon jakamisesta lapsuuden ja nuoruusajan koulutuksen jälkeen? Kuka pitää huolta, tuottaa ja jakaa tietoa, jota kansalaiset tarvitsevat pitääkseen yllä ja täydentääkseen sivistystään? Ja kuka huolehtii riittävän laajasta mahdollisuudesta keskustella uudesta tiedosta?

Kansamme menestyksen kannalta ei ole yhdentekevää, miten kansalaisten sivistyksen täydennyskoulutus organisoidaan ja resursoidaan. Kansalaisilla on oikeus saada uutta tietoa. Tässä puhutaan tiedonjulkistamisesta sanan vakavimmassa merkityksessä.

 

Pentti Huovinen.
Kuvaaja: Esko Keski-Oja

Pentti Huovinen on Turun yliopiston bakteeriopin professori ja ylilääkäri Tyksin laboratoriotoimialueella. Hän on myös palkittu tietokirjailija ja tiedetoimittaja sekä toiminut täydet kolme kautta (2012-2021) tiedonjulkistamisen neuvottelukunnassa.

 

TJNK-näkökulma-kirjoitussarjassa julkaistaan kantaaottavia, ajankohtaisia ja perusteltuja mietteitä tiedonjulkistamisesta. Lue muita sarjan kirjoituksia.

Teksti: Pentti Huovinen
Piirroskuva: Linda Saukko-Rauta/Redanredan