TikTok-sossut kaipaavat radikaalia muutosta lastensuojeluun

20.5.2024
Kaksi naista valorenkaan edessä.

Lastensuojelusta puhuvat somessa kaikki muut paitsi sosiaalityöntekijät, sanovat Camilla Jokela ja Maija Haapala. TikTok-tilin pyörittäjät toivovat, että lastensuojelun viestintää ja yhteydenottokanavia mietittäisiin nuorten näkökulmasta.

"Koska lapsilla on oikeus tietoon." 

Näin @sossut-tili kuvailee itseään TikTok-alustalla. Tililtä löytyy muun muassa meemivideoita siitä, kuinka nuoren on vaikeaa tavoittaa sosiaalityöntekijä, vierailuvideoita lastensuojelulaitoksissa ja sijaishuollossa asuvien nuorten huone-esittelyitä. Tykkäyksiä videot ovat saaneet yhteensä noin puolitoista miljoonaa kertaa.

TikTok-sossujen takana on kaksi kolmekymppistä sosiaalityöntekijää, Camilla Jokela ja Maija Haapala. Mediassa he ovat kuvanneet itseään "anarkistisossuiksi". 

Jokela työskentelee sosiaalityöntekijänä Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen sosiaalipäivystyksessä. Haapala puolestaan tekee väitöskirjaa Tampereen yliopistoon nuorten kiireellisistä sijoituksista. 

Kaksikon yhteinen TikTok-tili sai vuonna 2023 Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon. Palkintoperusteissa huomioitiin tiedonvälityksen tekeminen lasten ja nuorten median käytön tottumukset huomioiden, kuten myös vaikeista asioista kertominen tiiviisti, ymmärrettävästi sekä asiantuntevasti.

Kaksi naista hymyilee kännykkään.
Kun TikTok-sossut aloitti toimintansa sovelluksessa, saivat sen tekijät osakseen runsaasti vihapuhetta. Camilla Jokela arvioi, että viestejä tuli erityisesti heiltä, joilla on omakohtaisia negatiivisia kokemuksia lastensuojelusta. Sittemmin tilanne on rauhoittunut. "Mitä enemmän olemme tehneet videoita, sitä vähemmän vihapuhetta on tullut."

Alan Instagram-tilejä vaivaa pliisuus

Alustansa lisäksi TikTok-sossut eroaa lastensuojelun muusta tiedonvälityksestä sillä, että se päästää ääneen alan ammattilaiset – sosiaalityöntekijät itse. 

Maija Haapala huomauttaa, että vaikka hyvinvointialueilla ja lastensuojeluyksiköillä on nykyään Instagram-tilejä, ne ovat "pliisuja".

"Niistä puuttuvat kasvot, vaikka juuri ne lisäisivät luottamusta, että hei, nuo ovat tavallisia ihmisiä eivätkä mitään mörköjä."

Organisaation suojista ja nimettömänä esiintyminen on kaksikon mielestä ymmärrettävää ja perustuu usein turvallisuussyihin. 

"Kaikki muut puhuvat lastensuojelusta somessa paitsi sosiaalityöntekijät itse."

Camilla Jokela kuitenkin arvioi, että sosiaalisen mediaan on tämän seurauksena jäänyt tyhjiö. Kun sosiaalityöntekijöitä ei ole ollut kertomassa työstään omilla kasvoillaan, lastensuojelun epäonnistumisista ja sen uutisoinnista syntynyt tiedontarve on jäänyt täyttämättä.

"Kaikki muut puhuvat lastensuojelusta somessa paitsi sosiaalityöntekijät itse, näin kärjistetysti sanottuna", hän huomauttaa.

Jokelan mukaan tähän vaikuttaa alalla aiemmin vallinnut vaientamisen kulttuuri, jossa työntekijöiden ei ole edes annettu viestiä työstään. 

Sittemmin alalla on tapahtunut murros, mutta ongelmana on edelleen se, että työstä kertominen ihmisten suosimilla alustoilla ei ole osa työaikaa.

"Harva sitä vapaa-ajallaan lähtee tekemään", Jokela sanoo.

Maija Haapasalo.
Maija Haapala uskoo, että lastensuojelun työntekijöiden näkyminen somessa omilla tileillään lisäisi yleisön luottamusta. Toisaalta negatiivinen palaute nostaa kynnystä, jolloin somea pitäisi voida tehdä työajalla. "Kun menimme TikTokiin, olimme kaiken pahan alku ja juuri antaessamme kasvot lastensuojelulle. Kuka haluaa altistaa itsensä sille työn lisäksi myös vapaa-ajalla?"

Keskusteleminen ja kysymyksiin vastaaminen toivat seuraajia

TikTok-sossut syntyi syksyllä 2020, kun Maija Haapalan kymmenvuotias lapsi oli alkanut käyttää sovellusta ja Haapala perehtyi siihen vanhemman roolissa.

Sovelluksen ladattuaan hän huomasi, että siellä toimi useiden eri ammattiryhmien edustajia, esimerkiksi poliiseja.

"Mutta kukaan ei vielä puhunut siellä lastensuojelusta."

Kollegan kanssa pystytetty tili ja ensimmäinen video sosiaalityöntekijän näkökulmasta syntyivät vielä samalla viikolla. 

Lastensuojelusta puhutaan usein mielivaltaisena ja sattumanvaraisena.

"Kun saimme käytännön tekniset asiat selvitettyä, huomasimme, että tiedon tarve on valtava."

Tämä johtuu hänen mukaansa siitä, että sosiaalialan työntekijöitä ei ole sosiaalisessa mediassa saatavilla keskustelemaan ja tarjoamassa vastauksia mielessä oleviin kysymyksiin. Juuri tämä on Haapalan mukaan tuonut TikTok-sossuille seuraajia.

Jokelan mukaan TikTokissa puhutaan lastensuojelusta usein mielivaltaisena ja sattumanvaraisena.

"Lastensuojelu on siellä sitä, että sossut tulevat ja vievät lapset. Se on toki osa todellisuutta, mutta ei pelkästään sitä."

TikTok valikoitui tiedonvälitysalustaksi sattumalta, mutta tekijöidensä mukaan se on sittemmin osoittautunut täydelliseksi valinnaksi. Videosovellus on Haapalan mukaan myös avoimempi, osallistavampi ja saavutettavampi alustana kuin esimerkiksi podcastit.

Työtä riittäisi yritykseksi asti

Maija Haapalan mukaan TikTokin algoritmi suosii kulloinkin nousussa olevia videoformaatteja. Tämän seurauksena kaksikko ottaa mukaan lastensuojelun näkökulmaa kulloinkin suosiossa oleviin videoideoihin. 

Eräässä TikTok-trendissä henkilö heittää kuvitteellisen avaimen pois, minkä jälkeen siitä ottaa kopin kaveri. Videon tekstiosuudessa moni esimerkiksi kertoi, ettei kerro mitään kenellekään, paitsi parhaalle kaverilleen.

"Me tehtiin se niin, ettei kerrota lastensuojelun epäkohdista mitään, paitsi eduskunnan oikeusasiamiehen kansliaan", Haapala kertoo.

​​Videolla kaverin sijaan "avaimen" ottaa kiinni eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian juristi Tapio Räty. Samalla video on mainos oikeusasiamiehen kanslialle, jonka kanssa TikTok-sossut on tehnyt kaupallista yhteistyötä vuodesta 2021.

Kerran kuussa reaaliaikaisia videotapaamisia eli TikTok-livejä, joissa nuoret voivat kysyä heitä askarruttavista kysymyksistä.

Sen aikana he ovat esimerkiksi järjestäneet kerran kuussa reaaliaikaisia videotapaamisia eli TikTok-livejä, joissa nuoret voivat kysyä heitä askarruttavista kysymyksistä Rädyltä – esimerkiksi siitä, saako laitoksessa olla jääkaappi lukossa. 

Jokelan mukaan livevideot ovat olleet tykättyjä.

"Sen jälkeen, kun yhteistyömme on alkanut, lasten ja nuorten tekemien kanteluiden määrä tuonne on kasvanut. Kun heiltä on kysytty, mitä kautta he ovat kuulleet tästä, he ovat sanoneet, että TikTok-sossuilta."

Kaksikko ottaa korvausta työstään silloin, kun se viestii muiden tahojen työstä. Yhteistöitä on Haapalan arvion mukaan noin kymmenen vuodessa. Näihin kuuluu esimerkiksi tutkimusviestintää Tampereen ja Turun yliopistojen hankkeille, yhteistyötä Sosiaali- ja terveysministeriön kansallisesta lapsistrategiasta sekä TikTok-live lapsiasiainvaltuutettu Elina Pekkarisen kanssa.

Näitä varten tekijät ovat perustaneet tilin ympärille oman sisällöntuotantoyrityksen. 

"Tässä olisi potentiaalia siihen, että me työllistäisimme kokopäiväisesti itsemme ja monta muutakin", Jokela sanoo.

Tästä kertoo myös se, että tarvetta aktiivisempaan läsnäoloon tilillä olisi enemmän, kuin mitä tekijöillä olisi aikaa. Kaksikko on hakenut rahoitusta tilin toiminnan vakiinnuttamiseen. Haapala esimerkiksi haaveilee koulukiertueesta.

"Sillä tavalla me tavoittaisimme suuremman joukon nuoria, sillä kaikki eivät ole TikTokissa."

Camilla Jokela.
TikTok-sossut peräänkuuluttavat rakenteellista sosiaalityötä, jossa tuotetaan tietoa asiakastyön pohjalta. Vaikka rakenteellinen sosiaalityö on kirjattu lakiin, sen toteuttamiselle ei alan työvoimapulan keskellä jää heidän mukaansa riittävästi aikaa. "On tärkeää viestiä yhteiskunnallisista ilmiöistä, jotka vaikuttavat eriarvoistavasti tai syrjäyttävästi", Maija Haapala sanoo.

Parempaa viestintää – ja myös onnistumisten näyttämistä

Maija Haapala ja Camilla Jokela kaipaavat, että mediassa tarkasteltaisiin myös sosiaalityön onnistumisia. Esimerkiksi lastensuojelun avohuollossa tehty onnistunut työ loistaa heidän mukaansa poissaolollaan lehdistössä, vaikka avohuollon asiakkuuksia on monikertaisesti huostaanottoihin verrattuna.

"Epäonnistumisista pitää viestiä, mutta niistä tehtyjen uutisten määrä ei ole tasapainossa sen osalta, mitä kaikkea hyvää sosiaalityössä tapahtuu", Jokela sanoo.

Lastensuojelu kaipaisi lisää saavutettavuutta ja lapsilähtöisyyttä.

Samalla he nostavat esiin populaarikulttuurin. Sarjoissa esimerkiksi sairaalamaailma on hyvin edustettuna, mutta sosiaalityöllä samanlaista tutuksi tekevää näkyvyyttä ei ole. Tämä johtaa siihen, että sosiaalityön uusilla asiakkailla ei välttämättä ole käsitystä siitä, mitä sosiaalityöntekijän vastaanotolla tapahtuu.

Ennen kaikkea lastensuojelu kuitenkin kaipaisi heidän mielestään lisää saavutettavuutta ja lapsilähtöisyyttä – sekä radikaalia toisin tekemistä. Camilla Jokela kiittelee esimerkiksi sitä, että lastensuojelulaitokset ovat alkaneet tehdä Instagram-tilejä, jolloin asiakkailla on mahdollisuus tutustua niihin etukäteen tutulla alustalla. Seuraava askel olisi heidän mukaansa chat-toimintojen tuominen yhteydenottokanavaksi hyvinvointialueilla.

Toisaalta viestinnän perusasioissakin on edelleen työtä. Tästä kertoo se, kuinka kaksikolla meni taannoin roppakaupalla aikaa erään hyvinvointialueen sosiaalipäivystyksen puhelinnumeron etsimiseen heihin TikTokissa yhteyttä ottanutta nuorta varten.

"Nuo tiedot eivät todellakaan ole saavutettavasti netissä lapsille ja nuorille", Jokela sanoo.

 

TikTok-sossut palkittiin tiedonjulkistamisen valtionpalkinnolla vuonna 2023. Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto myönnetään ansiokkaasta ja ajankohtaisesta tiedonjulkistamistyöstä.

Teksti: Tuukka Tuomasjukka
Kuvat: Usva Torkki

Sinua saattaisi kiinnostaa myös