Tieteen vapaus ja tutkijoiden ilmaisunvapaus ovat viime vuosina kaventuneet monissa maissa. Suomessa akateemista vapautta uhkaa erityisesti tutkijoiden häirintä.
Maaliskuun alussa julkaistu kansainvälinen akateemisen vapauden indeksi on karua luettavaa. Tieteen vapaus ja tutkijoiden ilmaisunvapaus kaventuvat maailmalla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tutkijoiden vapaus opettaa, tutkia, liikkua ja julkaista tutkimustuloksiaan sekä mahdollisuus osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun on huonontunut.
Tilanne on heikentynyt monissa maailman väkirikkaimmissa maissa kuten Kiinassa ja Intiassa, mutta myös esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa. Yli puolet maailman ihmisistä elää maissa, joissa akateeminen vapaus on kaventunut. Tilanne on parantunut vain muutamissa maissa.
Suomi vertailun yhdeksäntenä
Akateemisen vapauden kansainvälinen vertailu julkaistiin ensimmäisen kerran 2020. Se perustuu kansainvälisen lehdistönvapausindeksin tapaan eri maissa toimivien asiantuntijoiden arvioihin. Lisäksi arvioinnissa käytetään monipuolista tilastoaineistoa. Tuoreimmassa akateemisen vapauden arvioinnissa oli mukana 179 maata.
Indeksi kattaa tutkimuksen ja opetuksen vapauden, vapauden välittää tutkimustietoa, institutionaalisen autonomian, kampusten toiminnan vapauden sekä tutkijoiden mahdollisuuden ottaa kantaa yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Viime vuosina akateemista vapautta ovat rajoittaneet erityisesti autoritaarisen hallinnon nousu useissa maissa sekä pandemian seuraukset.
Suomi on vertailun yhdeksäntenä. Kiinnostava yksityiskohta on se, että Viro nousi nyt julkaistulla listalla kakkoseksi. Sama näkyi viime vuonna julkaistussa Toimittajat ilman rajoja -järjestön lehdistönvapaus-vertailussa, jossa Viro nousi Suomen edelle neljänneksi.
Tuoreen raportin mukaan akateeminen vapaus on kaventunut erityisesti Kiinassa ja Intiassa sekä Yhdysvalloissa ja Meksikossa. Yhdysvalloissa syyt ovat hieman erilaiset kuin muissa maissa: akateemista vapautta on kavennettu nimenomaan osavaltioiden hallinnossa. Näissä osavaltioissa on rajoitettu joidenkin alojen opetusta, puututtu professorien vakinaistamiseen ja kerätty mustia listoja epäilyttävistä professoreista. Euroopassa akateemista vapautta on kavennettu Venäjän ja Valkovenäjän lisäksi erityisesti Unkarissa ja Puolassa.
Tutkijoille lisää tukea häirintätapauksissa
Suomessa yksi näkyvä akateemiseen vapauteen liittyvä ongelma on tutkijoiden häirintä ja uhkailu. Ilmiöitä on selvitetty muun muassa Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan (TJNK) kyselyissä, viimeksi vuonna 2019. Kyselyjen pohjalta syntyi myös Häiritseväpalaute-sivusto tutkijoiden tueksi. Tänä vuonna TJNK käynnistää uuden hankkeen, jonka avulla kehitetään tiedeyhteisön koordinoitua tukea häirinnän kohteeksi joutuneille tutkijoille sekä edistetään akateemista vapautta Suomessa.
Läheskään kaikki tutkijat eivät joudu häirinnän kohteeksi, mutta se on merkittävä ongelma, joka rajoittaa sensitiivisiä aiheita tutkivien asiantuntijoiden sananvapautta. Häirintää ja uhkailua kokevat erityisesti tutkijat, joiden aiheena ovat vaikkapa rokotukset, ruokavalio, ympäristönsuojelu, maahanmuutto ja seksuaalisuus.
Tutkijoiden häirintä ei ole ainoa akateemisen vapauden uhka demokratioissa. Tutkimuksen taloudellinen ja poliittinen ohjailu muodostavat vaikeammin havaittavan ongelman. Yhä useammin tutkimukselta halutaan välittömiä poliittisia tai taloudellisia hyötyjä ja tutkimusta ohjaillaan näiden hyötyjen toivossa.
Nyt kun poliittiset puolueet ovat varsin yksimielisiä siitä, että tutkimukseen ja koulutukseen kannattaa sijoittaa lisää varoja, on pidettävä huoli siitä, että tutkimuksen vapautta ei kavenneta. Tiede tuottaa hyötyä yhteiskunnalle parhaiten silloin, kun se saa kehittyä vapaasti.
Esa Väliverronen
Kirjoittaja on Helsingin yliopiston viestinnän professori ja Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan puheenjohtaja.
TJNK-näkökulma -kirjoitussarjassa julkaistaan kantaaottavia, ajankohtaisia ja perusteltuja mietteitä tiedonjulkistamisesta. Lue muita sarjan kirjoituksia.
Kuva: Linda Saukko-Rauta/Redanredan
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
